Yhdyskuntalautakunta, kokous 17.3.2020

§ 60 Poikkeamislupahakemus Santalahden aukio 4, Santalahti, Ylä-Pispala, sillan ja porrashuoneen rakentaminen 

TRE:186/10.03.01/2020

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi  

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Rakennetaan Santalahden ja Pispalan valtatien välisen radan ylittävä silta sekä Santalahden puolelle siltaan liittyvä porrashuone. Eri kiinteistöjen osalla poiketaan käyttötarkoituksesta, rakennusalasta tai rakennusoikeudesta. Hakemuksen jättämisen jälkeen rakennuskiellot päättyivät alueella, jolle silta rakennetaan, joten rakennuskiellosta ei enää tarvitse poiketa.

Santalahdella on erinomainen asema Tampereen keskustan lähellä, loistavien kulkuyhteyksien varrella. Valtakunnanväylien, sähköistetyn rautatien ja erittäin vilkkaan VT12, Paasikiventien välissä uhka on alueen eristyminen. Tämän vuoksi alueen liittäminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen on nähty hyvin tärkeäksi.

Rantaväylän pitkän tunnelin toteutuminen Santalahden eritasoliittymineen on avannut eritasoratkaisulla Santalahdesta helpon, sujuvan pääsyn mihin suuntaan tahansa. Eritasoliittymä varmistaa myös alueen itäpäässä tärkeän kevyenliikenteen yhteyden Näsijärven rantaan. Alueen itäpuolelle on tärkeätä toteuttaa Paasikiventien ja Rantatien yli Santalahdensilta Näsijärven rantaan. Pispalan vireillä olevaan asemakaavaan 8309 on Santalahdensillalle osoitettu aluevaraus välille junarata-Pispalan valtatie. Toinen rautatieylitys Santalahden eritasoliittymän jatkeeksi tullaan Santalahden ja Pispalan asemakaavojen mukaisesti toteuttamaan aikanaan rautatien yli Pispalaan Rajaportin saunan kohdalle.

Alueen itäpäähän on toteutettu rautatiealikulku Tikkutehtaan luota Tipotien terveysasemalle. Tämän yhteyden kautta on syntynyt yhteys Pirkankadulle ja radan vartta Sepänkadulle ja Amuriin. Ahjolan ja Pispalan kirkon kohdalla on jo olemassa rautatien alikulut. Radanylityssiltojen ja alikulkutunnelien kautta Pispalasta on tarkoitus päästä pyörällä, jalkaisin tai lastenvaunuilla Santalahteen ja aina Näsijärven rantaan asti. Samalla Näsijärven rannasta ja Santalahdesta on tarkoitus päästä Pispalan valtatielle ja myös Pispalan koululle ja jopa Pyhäjärvelle asti.

Asemakaavaa laadittaessa Santalahden sillan suunniteltiin olevan matalampi ja päättyvän Pispalan puolella Haulipuistoon. Haulipuistosta Pispalan valtatielle oli ajateltu kuljettavan pitkiä, puistossa serpentiinimäisesti valtatielle nousevia luiskia pitkin. Sillan nykyinen suunnitelma mahdollistaa esteettömän yhteyden, joka on myös talvikelillä helppokulkuinen, sillä silta on katettu. Silta siihen liittyvine hissi-porrasyhteyksineen oli Santalahden asemakaavan kävely-yhteyksien järjestämisen osalta keskeinen ratkaisu, johon muu kevyen liikenteen liikenneverkko kytkeytyy.

KUULEMINEN
Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Lisäksi hakemus kuulutettiin Aamulehdessä. Hakemuksesta saatiin kolme muistutusta ja yksi kommentti. Gasgrid Finland Oy:llä ei kommentissaan ollut huomautettavaa hankkeesta. Muistutuksissa otettiin kantaa mm. suojatien puuttumiseen, bussiyhteyksien parantamiseen, porrashuoneen ja katetun sillan aiheuttamaan näköesteeseen, rakennusoikeuden ja rakennusalan ylitykseen, rakennuskiellosta ja käyttötarkoituksesta poikkeamiseen, sillan käyttöön, ylläpitoon ja käytön turvallisuuteen, osayleiskaavassa olleeseen siltaratkaisuun sekä kivimuurin purkamiseen. Henkilötietoja sisältävien muistutusten verkkojulkisuutta on rajoitettu.

Asemakaavoituksen vastine:
Santalahden asemakaavatyön yhteydessä sillan suunniteltiin ulottuvan radan yli Haulipuistoon, josta kuljettaisiin kevyenliikenteen väyliä pitkin ylös Pispalan valtatielle. Suunnittelun edetessä on todettu, että yhteydestä on tarpeen tehdä helppokulkuisempi ja sen mahdollistaminen edellyttää porrashuoneen rakentamista korkeammaksi, jolloin silta saadaan ulottumaan suoraan Pispalan valtatien tasolle. Hissi on mitoitettu siten, että siinä mahtuu kuljettamaan myös polkupyörän.

Toive saada sillan kohdalle suojatie ja liikennevalot Pispalan valtateille on viety tiedoksi liikennesuunnitteluun. Asia ratkaistaan katusuunnittelun yhteydessä.

Linja-autoliikenteen järjestelyt Pispalassa kuuluvat Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan toimivaltaan.

Hakemuksen liitemateriaaliin on lisätty havainnekuvia. Sillan rakentamisella ei havainnekuvien ja muun aineiston perusteella ole merkittäviä vaikutuksia Pispalan RKY-alueen arvoille.

Sillan kaltevuus on n. 5 %, mikä katetussa ja sateelta suojassa olevassa tilassa mahdollistaa kulkemisen hyvin mm. pyörätuolilla. Mikäli hissi on pois käytöstä ja kulku tapahtuu ainoastaan portaita pitkin, on tarpeen mukaan käytettävä vaihtoehtoista reittiä radan toiselle puolelle.

Rakennusoikeudesta poikkeaminen porrashuoneen osalta kiinteistöillä 837-221-9902-0 ja 837-221-1242-2 ei aiheuta pinta-alallisesti suurta rakennusmassaa etenkin, kun porrashuone sijoittuu osaksi viereisen asuinkerrostalon julkisivuja. Rakennusoikeuden ylitys tapahtuu kokonaan Santalahden puolella.

Kiinteistöillä 837-221-9902-0, 837-221-1242-2, 837-221-9901-0, 837-601-2-1 ja 837-213-9901-0 poiketaan käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta. Santalahden asemakaavassa on osalle kiinteistöä 837-601-2-1 osoitettu alueen osa, jolle saa rakentaa sillan. Pispalan vireillä olevassa asemakaavassa kiinteistöille 837-601-2-1 ja 837-213-9901-0 on osoitettu käyttötarkoitus ja rakennusala sillalle. Poikkeaminen käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta ei aiheuta haittaa alueiden muulle käytölle.

Rakennuskiellosta poikkeaminen rakennuspaikalla ei ole enää ajankohtaista kiinteistöillä 837-221-9901-0, 837-601-2-1 ja 837-213-9901-0, sillä niiden rakennuskielto päättyi hakemuksen sisään jättämisen ja naapurien kuulemisen jälkeen 20.2.2020.

Pintamateriaalit ovat kestävyydeltään ja puhdistettavuudeltaan julkiseen kovan kulutuksen tilaan soveltuvia. Sillan puhtaanapito hoidetaan tavanomaisella tavalla ja mahdolliset graffitit, ym. poistetaan. Ihmisten aiheuttamaa häiriökäyttäytymistä sillalla ei voida ennakoida. Mikäli häiriöitä syntyy, ne ratkaistaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Sillan ja porrashuoneen uloskäynteihin asennetaan valvontakamerat.

Suunnittelutyön edetessä sillan tukirakenteiden sijaintia on tarkistettu siten, että suojeltu kivimuuri voidaan säilyttää. Kivimuuria tuetaan ja vahvistetaan tarpeen mukaan.

POIKKEAMINEN 1: Rakennusoikeus
Kiinteistöillä 837-221-9902-0 ja 837-221-1242-2 ylittyy rakennusoikeus.

Asemakaavoitus:
Porrashuoneen pohjapinta-ala on n. 40 k-m2, josta kiinteistölle 837-221-9902-0 sijoittuu n. 27 k-m2 ja kiinteistölle 837-221-1242-2 n. 13 k-m2. Porrashuoneessa on 10 kerrosta. Kiinteistöllä 837-221-9902-0 rakennusoikeus ylittyy n. 270 k-m2 (100 %), sillä torialueelle ei asemakaavassa ole osoitettu rakennusoikeutta lainkaan.  Kiinteistöllä 837-221-1242-2 rakennusoikeus ylittyy n. 126 k-m2 (4,8 %), koska porrashuoneelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Santalahden asemakaavatyön yhteydessä ei osattu varautua siihen, että porrashuone tullaan laskemaan kerrosalaan ja, että se siten vaatisi erillisen rakennusoikeuden. Myöskään porrashuoneen laajuutta ei osattu arvioida, koska sitä ja siltaa ei oltu tuolloin vielä suunniteltu tarkemmin. Hissi on mitoitettu siten, että siinä mahtuu kuljettamaan myös polkupyörän. Poikkeaminen rakennusoikeudesta ei muodosta merkittävää erillistä rakennusmassaa, sillä porrashuone sijoittuu osaksi tontille 1242-2 rakennettavaa asuinkerrostaloa. Porrashuoneen ja sillan korkeus määräytyvät Santalahdenaukion ja Pispalan valtatien välisestä korkeuserosta. Silta siihen liittyvine hissi-porrasyhteyksineen oli Santalahden asemakaavan kävely-yhteyksien järjestämisen osalta keskeinen ratkaisu, johon muu kevyen liikenteen liikenneverkko kytkeytyy.

POIKKEAMINEN 2: Rakennusala
Kiinteistöillä 837-221-9902-0, 837-221-1242-2, 837-221-9901-0, 837-601-2-1 ja 837-213-9901-0 ylitetään asemakaavassa osoitettu rakennusala.

Asemakaavoitus:
Kiinteistöille 837-221-9902-0, 837-221-9901-0 ja 837-213-9901-0 ei ole asemakaavassa osoitettu rakennusalaa sillalle. Kiinteistöllä 837-601-2-1 on osalle siltaa osoitettu rakennusala Santalahden asemakaavassa. Kiinteistöllä vireillä olevassa Pispalan asemakaavassa nro 8309 Santalahden sillalle on osoitettu rakennusala, voimassa olevassa asemakaavassa aluevarausta ei ole. Kiinteistöllä 837-221-1242-2 sillalle ei ole osoitettu rakennusalaa ja porrashuone ylittää vähäisesti tontilla sille varatun rakennusalan. Poikkeaminen rakennusalasta em. kiinteistöillä ei aiheuta haittaa alueiden muulle käytölle.

POIKKEAMINEN 3: Käyttötarkoitus
Kiinteistöillä 837-221-9902-0, 837-221-1242-2, 837-221-9901-0, 837-601-2-1 ja 837-213-9901-0 poiketaan käyttötarkoituksesta.

Asemakaavoitus:
Kiinteistöillä 837-221-9902-0, 837-221-1242-2, 837-221-9901-0, 837-601-2-1 ja 837-213-9901-0 rakennuspaikalla poiketaan käyttötarkoituksesta. Rakennuspaikan kohdalla kiinteistö 837-221-9902-0 on asemakaavassa torialuetta, kiinteistö 837-221-1242-2 asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta, kiinteistö 837-221-9901-0 jalankululle varattu katu, kiinteistö 837-601-2-1 on osittain rautatiealuetta, puistoa ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua, jolla huoltoajo on sallittu ja kiinteistö 837-213-9901-0 on asemakaavassa katualuetta. Santalahden asemakaavassa osalle kiinteistöä 837-601-2-1 on osoitettu alueen osa, jolle saa rakentaa sillan. Pispalan vireillä olevassa asemakaavassa kiinteistöille 837-601-2-1 ja 837-213-9901-0 on osoitettu käyttötarkoitus sillalle. Silta kulkee korkealla maanpinnasta, mikä mahdollistaa jatkossakin mm. Haulipuiston kulkuväylien käytön. Poikkeaminen käyttötarkoituksesta ei vaikeuta alueiden muuta käyttöä.

Poikkeaminen rakennusoikeudesta, rakennusalasta ja käyttötarkoituksesta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään

  • kiinteistölle 837-221-9902-0 lupa saada poiketa käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta ja rakennusalasta,
  • kiinteistölle 837-221-1242-2 lupa saada poiketa käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta ja rakennusalasta,
  • kiinteistölle 837-221-9901-0 lupa saada poiketa käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta,
  • kiinteistölle 837-601-2-1 lupa saada poiketa käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta, sekä
  • kiinteistölle 837-213-9901-0 lupa saada poiketa käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta


radan ylittävän sillan ja siihen liittyvän porrashuoneen rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Santalahden ja Ylä-Pispalan kaupunginosassa, osoitteessa Santalahdenaukio 4.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Eriävä mielipide

  • Ossi Aho ilmoitti eriävän mielipiteen.

Kokouskäsittely

Ossi Aho ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Koska ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta sekä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan maakuntamuseo, mm. (lausunto kokonaisuudessaan liitteenä):

”Poikkeaminen on katsottavissa melko vähäiseksi, etenkin kun sillan sijainti on merkitty mm. Santalahden 2015 hyväksyttyyn  asemakaavaan.

Pirkanmaan maakuntamuseolle on lupahakemuksen liitteenä toimitettu alustava yleispiirustus suunnitellusta sillasta sekä rakennuspiirustukset porras- ja hissitornista. Lisäksi pyynnöstä toimitettiin sillasta tehty videoleike. Niiden perusteella rakennettaisiin katettu, lasitettu, punaiseksi maalattu, ristikkorakenteinen terässilta. Silta vaikuttaisi hakeneen muotokieltä läheisestä Pispalan haulitornista. Porras- ja hissitorni taas on julkisivuiltaan alueen muutamien säilyneiden vanhojen teollisuusrakennusten tapaan tiilimuurattu ja liittyisi viereiseen yhdeksänkerroksiseen kerrostaloon. Hissi olisi maisemahissi ja kooltaan riittävän suuri polkupyörän kuljetukseen.

Suunnitellun sillan eteläpää ulottuu Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueelle. Jyrkkärinteisellä harjulla kahden järven välissä sijaitseva alue on yksi Suomen tunnetuimmista 1800- ja 1900-lukujen taitteessa rakentuneista työväen asuinalueista, kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas ja muutosherkkä. Nyt suunniteltu silta yhdistyy suoraan alueen pääliikenneväylälle, Pispalan valtatielle. Melko lähellä sijaitsee myös Pispalan maamerkki, Haulitorni. Sillan rakentamisella ei aineiston perusteella kuitenkaan voida havaita olevan merkittäviä vaikutuksia RKY-alueen arvoille. Suunnitelma onkin ulkoasultaan hyväksyttävissä maisemaan.

Yleispiirustuksen mukaan sillan pohjoispään tukijalkojen rakentaminen kuitenkin saattaa edellyttää paikalla sijaitsevan asemakaavassa suojellun Santalahden seisakkeen kivimuurin osittaisen purkamisen. Muuri on voimassa olevassa, vuonna 2015 hyväksytyssä  asemakaavassa suojeltu sr-r -merkinnällä , jota koskee määräys ”Historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakenne, jota ei saa purkaa.” Suunnitelmia tulisi pyrkiä muokkaamaan niin, että muurin purkamiselta vältyttäisiin. Mikäli tämä on mahdotonta, tulee muuri ennen purkua dokumentoida ja palauttaa sillan rakentamisen jälkeen huolellisesti nykyistä vastaavaksi.

Edellä mainituin ehdoin Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa poikkeusluvan myöntämistä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.”

Asemakaavoituksen vastine:
Suunnittelutyön edetessä sillan tukirakenteiden sijaintia on tarkistettu siten, että suojeltua kivimuuria ei tarvitse purkaa. Säilytettävää kivimuuria tuetaan ja vahvistetaan tarpeen mukaan.

Pirkanmaan ELY-keskus:
”Pirkanmaan ELY-keskuksella ei ole MRL 18.2 §:n mukaisen edistämistehtävän puitteissa tarvetta lausua poikkeamislupahakemuksesta.”

Tiedoksi

Hakijat, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, muistuttajat (3 kpl), Pasi Ruohomäki, Aila Taura

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.