Yhdyskuntalautakunta, kokous 17.9.2019

§ 269 Asemakaava nro 8683 Leinola 5671-1 Maijanniitynkatu 2, Holvasti 5754-1, Kärjenniitynkatu 12, tonttien jakaminen

TRE:3155/10.02.01/2017

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 3.5.2018 päivätyn ja 17.9.2018 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8683. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8683

Dno: TRE:3155/10.02.01/2017

Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katariina Korte.

Asemakaavamuutoksella jaetaan tontit 1:137 ja 5754-1 (pinta-ala yhteensä 4434 m2) yhteensä kuudeksi tontiksi ja osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO).

Kuudelle tontille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 1070 k-m2 tonttitehokkuuden ollessa keskimäärin 0,24. Rakennusoikeus lisääntyy 658 k-m2.

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Suunnittelualue sijaitsee Leinolan ja Holvastin kaupunginosissa Holvastinkadun, Maijanniitynkadun ja Kärjenniitynkadun risteyksessä ja on laajuudeltaan 0,5 ha. Lähiympäristössä on pientaloja ja rivitaloja 1920-luvulta 1990-luvulle. Suunnittelualueen korttelin tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä e=0,17- 0,41.

Tilan 1:137 pinta-ala on 3109 m². Tilalla sijaitsee vuonna 1960 valmistunut yksikerroksinen, kerrosalaltaan noin 165 m2 suuruinen rapattu ja harjakattoinen pientalo, joka on tarkoitus säilyttää. Tila 1:137 on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Tontin 5754-1 pinta-ala on 1325 m². Tonttia ei ole rakennettu ja se on nykyisellään umpeen kasvanut. Tontti 5754-1 on kunnallisen vesi- ja viemäriverkon piirissä.

Asemakaavan tavoitteet

Tavoitteena on tonttien jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen.

Kaavoituksen vaiheet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 3.5.-24.5.2018 sekä lähetettiin tiedoksi osallisille.

Valmisteluaineistosta saatiin 2 mielipidettä ja 2 kommenttia. Tampereen Sähköverkko Oy totesi tontin 5671 -19 kulmassa olevan sähköverkon kaapeleita, joita ei tarvitse siirtää. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö edellytti liito-oravaselvityksen päivittämistä asemakaavatason selvityksellä.

Ensimmäisessä mielipiteessä oltiin kiinnostuneita mm. nykyisen Maijaniitynkatu 2 tontin tulevasta korkeusasemasta, rajaojasta Maijaniitynkatu 4:ä vasten, kuinka lähelle em. tonttien rajaa tulee kulkuväylä uusille tonteille, ja ulottuuko rakentamisaikainen työskentely em. tontin puolelle. Lisäksi kysyttiin kaavan valmistumisaikaa ja rakentamisaikaa.

Toisessa mielipiteessä kysyttiin miten kaava vaikuttaa Maijanniitynkatu 4 tontin alueeseen ja olevaan kasvillisuuteen.

Asemakaavoituksen vastine

Korkeusasemat määritellään rakennuslupavaiheessa, jolloin suunnitellaan myös hulevesiasiat ja esimerkiksi rajaojan tarve tai sen putkittaminen tonttien rajalla. Käytännössä maanpintaa yleensä hivenen nostetaan rakentamisen yhteydessä. Tonteille 5671- 20 ja 21 tulee tonttien omistajan rakentama noin 3 metriä leveä kulkutie, jonka tarkan sijainnin omistaja päättää. Tontin rakentamisessa ei saa toimia naapuritontin puolella ilman naapurin lupaa. Tontin omistaja voi poistaa omalle tontilleen tulevaa esim. naapurin kasvillisuutta, mutta käytännössä naapurit usein sopivat yhteisestä esim. pensasaidasta tonttien rajoilla.

Kaava saa lainvoiman arviolta vuodenvaihteessa ja tontteja voi lähteä toteuttamaan sen jälkeen.

Alueen liito-oravatilanne on tarkistettu maastokäynnillä kesäkuussa 2018 ja todettu liitteen mukaiseksi. Kaavaan on lisätty maanalainen johtovaraus tontille 5671-19 sekä määräys säilytettävästä liito-oravapuusta istutusalueelle.

Kitia: Maankäyttösopimus ja luovutuskirjat tulee laadittavaksi ennen yhdyskuntalautakunnan hyväksymiskäsittelyä.

Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8683 (3.5.2018 päivätty ja 17.9.2018 tarkistettu) hyväksytään nähtäville asetettavaksi.

Maankäyttösopimus ja luovutuskirjat  tulee laatia ennen yhdyskuntalautakunnan hyväksymiskäsittelyä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavoitusarkkitehti Katariina Korte, puh. 040 806 2647, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 3.5.2018 päivätyn sekä 17.9.2018 ja 9.9.2019 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8683.

Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8683

Diaarinumero: TRE:3155/10.02.01/2017

Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus
kaavoitusarkkitehti Katariina Korte.

Asemakaavaehdotus kuulutettiin nähtäville 11.10.2018.

Asemakaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus ja yksi lausunto ELY-keskukselta. Alkuperäinen muistutus ja lausunto ovat liitteenä. Muistutuksessa pidettiin sl-18-määräystä epäselvänä värinsä puolesta ja esitettiin sen laittamista vihreäksi ja lähivirkistysalueeksi. Todettiin, että kaava heikentäisi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Katualueen istutettavan alueen osa-merkintää ei pidetty hyvänä, jos se johtaa puiden kaatoon.

Ely-keskus esitti, että liito-oravan kulkuyhteydeksi osoitettu määräys sl-18 tule muuttaa määräykseksi liito-oravan elinympäristöstä, eikä tähän tontin osaan saa ohjata hulevesiä.

Kaavoitusyksikön vastine:
Kaavoitusyksikkö katsoo, että yksityisen omistamalla tontilla oleva pieni liito-orava-alue voidaan säilyttää tontin osana ja kaavateknisesti alueen väri on siten sama kuin pääkäyttötarkoitusmerkinnän(AO). Kulkuyhteysmääräys sl-18 on muutettu elinympäristömääräykseksi sl-6: Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa. Tontin 5754-15 rakennettava alue on suhteellisen pieni ja oletettavasti hulevedet ohjataan salaojituksessa kadun avo-ojaan. Lisäksi tontti viettää loivasti kaakkoon, joten hulevesien johtamista ei ole katsottu tarpeen kieltää kaavamääräyksin.

Kaavaan on tehty seuraavat tarkistukset:
Kärjenniitynkadun tontilla 15 liito-orava-aluetta on hivenen laajennettu ja osoitettu myös tontin 14 eteläkärki liito-orava-alueeksi. Määräys sl-18 on poistettu ja osoitettu alueet määräyksellä sl-6.

Maijanniitynkadun ja Holvastinkadun välinen pieni osin katualueeksi muutettu puistokaista on osoitettu merkinnällä i-11: Istutettava alueen osa. Alueella on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla. Merkinnän sana istutettava ei tarkoita, että olevat puut kaadetaan, vaan että alueelle on istutettava lisää.
 

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8683 (päivätty 3.5.2018, tarkistettu 17.9.2018 ja 9.9.2019) hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, Sirpa Lehtonen, Terhi Peltoniemi  

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
 
Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisen ja kunnan jäsenen tietoon tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on asetettu nähtäville, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.