Yhdyskuntalautakunta, kokous 2.5.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 86 Lausunnot, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Myllypuro, VT-3 länsipuoli, Kolmenkulman työpaikka-alueen toinen osa - asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 8189

TRE:1216/10.02.01/2016

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Myllypuro. Asemakaava koskee virkistys-, erityis-, suojelu- ja katualuetta sekä kaupunginosan rajaa. Asemakaavan muutos koskee liikenne- ja erityisaluetta. Asemakaava nro 8189

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostuksen tiivistelmä, joka koskee 5.9.2016 päivättyä ja 21.11.2016 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8189. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Metsäinen, soinen ja rakennukseton kaava-alue sijaitsee n. 10 km länteen kaupungin keskustasta Myllypuron kaupunginosassa. Alueella ei ole asemakaavaa yleisen tien ja asemakaavan no 7745 suojaviheralueita lukuun ottamatta. Suunnittelualue rajoittuu idässä pääosin Valtatien 3 liikennealueen länsirajaan, pohjoisessa Leppiojan luonnonsuojelualueen eteläpuolisiin alueisiin sekä lännessä ja etelässä Nokian kaupungin rajaan. Kaavan lähivaikutusalueelle itä- puolelle sijoittuu rakentamisen alainen Myllypuron vaiheen 1 asema- kaavoitettu alue ja mm. Sandvik Mining and Construction Oy:lle kuuluvia tuotanto- ja toimistorakennuksia. Alueen poikki kulkee Juhan- suolta laskeva ojauoma, johtaen alueen itäpuolelle Myllypuron Natura- ja luonnonsuojelualueelle.

Kaavan tavoitteet

Asemakaavan tavoitteena on, alueen erityiset luontoarvot huomioiden, mahdollistaa korkeatasoisen ja toimivan toimisto- ja työpaikka- sekä teollisuusalueen rakentuminen Clean –Tech –tyyppisen kierto- talouden yritystoimintaa varten. Kaavaratkaisussa tavoitellaan joustavuutta, ajatellen tulevaa rakentamista, toimintoja sekä toteutusaikataulua. Asemakaavan laatiminen perustuu Myllypuron osayleis- kaavaan, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 17.12.2008.
Osayleiskaava sai lainvoiman 22.1.2009. Osayleiskaavassa kaava-alue on osoitettu teollisuus- ja työpaikka-alueiksi sekä keskeisin osin suojaviher- ja lähivirkistysalueiksi. Pirkanmaan 2. liikenne- ja logistiikka vaihemaakuntakaavassa ja Maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa, on asemakaava-alueelle osoitettu raideliikenteen yhteystarve Valtatien 3 viereen länsipuolelle.

Kaavaprosessin vaiheet

Alueen asemakaavoitus sisältyy Tampereen kaupungin asemakaavoitusohjelmaan 2016 - 2018. Asemakaava kuulutettiin vireille 25.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asemakaavoituksesta oli nähtävillä 25.2. – 10.3.2016. OAS:sta jätettiin palautetta seuraavilta tahoilta: Pirkanmaan maakuntamuseo (vanhojen rajamerkkien inventointitarve); Ylöjärven kaupunki (katuyhteyden mahdollistaminen pohjoisen suuntaan); Caruna Oy (huomautti 110 kV sähkölinjan sijoittumisesta kaava-alueen tuntumaan), lähialueen asukas ilmaisi huolensa liikennemeluhaitasta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 19.4.2016. Neuvotteluun osallistuivat Tampereen kaupungin ja WSP Finland Oy:n lisäksi Ylöjärven kaupungin, Nokian kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen, edustajat. Neuvottelussa käytiin läpi OAS:sta saatu palaute sekä keskusteltiin Tampereen läntisestä oikoratavarauksesta; Myllypuron Natura-alueen ja hajuheinäesiintymien huomioimisesta sekä laadittavista selvityksistä. Viranomaisneuvottelun muistio on liitteenä 3. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 8.9. -6.10.2016, josta jätettiin palautetta seuraavilta tahoilta: Liikennevirasto (ratavaraus); Ylöjärven kaupunki (seudulliset virkistysyhteydet); Kaupunkimittaus (nimistö); Tampereen polkupyöräilijät ry (polkupyöräyhteydet kunnossa); Metsänhoitoyhdistys (tieyhteystarve); Pirkanmaan liitto (maakuntakaavaehdotuksen 2040, ratasuunnitelmien sekä ylijäämämaa-ainesten huomioiminen); ELY (Natura-tarveharkinta-, Hajuheinät, Valkolehdokit); Tampereen vesi (vesihuollon suunnitelma); Pirkanmaan maakuntamuseo (arkeologinen inventointi). Tampereen energiantuotanto Oy (kaukolämpölaitos) ja Tampereen Sähköverkko Oy (muuntamotarpeet). Palautekooste on nähtävillä internet sivuilla ja palauteyhteenveto vastineineen on kaavan liitteenä 4.

Asemakaavan keskeinen sisältö

Asemakaava koostuu (KT-9) toimisto-, työpaikka-, liike, -varasto- ja (TY-21) teollisuusrakentamisen korttelialueista, joita on tarkoitus käyttää kiertotalouden yritystoimintaan, tutkimukseen, tuotantoon, liiketoimintaan sekä alan opetukseen ja kehittämiseen. Asemakaavassa Juhansuon lehmusmetsikkö on rajattu ja merkitty luonnonsuojelualueeksi. Viheralueilla turvataan luonnonarvoja kuten hajuheinäesiintymiä, alueen vesisuhteita, olevien purouomien säilyttämismahdollisuuksia sekä varauksia hulevesien alueellisille viivytysaltaille.
Lisäksi kaava-alueella osoitetaan korttelien tarpeisiin katualueet. Asemakaavassa on huomioitu Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne- ja logistiikka), raideliikenteen yhteystarve ja maakuntakaavan 2040 valmistelussa esitetty raideliikenteen käytävä asemakaavan esittämään maankäyttöön.

Asemakaavan mitoitus

Asemakaava-alueen laajuus on noin 100 ha, josta rakennettavia korttelialueita noin 57 h. (KT-9) korttelialueilla on rakennusoikeutta noin 135 000 k-m2, joista voidaan enintään 1/3 osoittaa myyntipinta- alaa; (TY-21) alueilla noin 94 000 k-m2, joista voidaan enintään 20 % osoittaa liike- ja toimistotiloina ja erityisalueella (E-11) noin 8700 k- m2. Rakennusoikeutta kerrosalaneliömetreinä, on yhteensä 238 666 k-m2. Pysäköinti- ja polkupyöräpaikkojen määrittely esitetään ratkaistavaksi rakennusluvan yhteydessä perustuen arvioitaviin käyttäjämääriin. Suojaviheralueita (EVS, EV-11) osoitetaan noin 16 ha ja lähivirkistysalueita (VL-4) noin 12 ha.

Asemakaavan keskeiset vaikutukset

Vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

Asemakaavalla mahdollistetaan kerrosalan ja kiertotalouteen liittyvien työpaikkojen tuntuva lisääminen. Asemakaava tukee elinkeinoelämän kasvua mahdollistamalla uusia työpaikkoja sekä myymälätilaa. Kaava osoittaa viheraluevarauksia vesistönhallinta- ja ympäristönsuojelutarpeisiin ja lähivirkistykseen.

Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon

Vaihtelevasta topografiasta johtuen, korttelialueilla on varauduttava maarakennus- ja tasoitustöihin. Suurin osa alueesta on moreenia mutta peruskallio on paikoin näkyvissä. Asemakaavamääräyksillä pyritään estämään vesistöihin kohdistuva lisäkuormitus ja kontrolloimaan vesistöihin johtuvaa hulevesien määrää. Alueelliset hulevesien hallintatoimet on suunniteltu toteutettavaksi ennen alueen muuta rakentamista. Rakentamisen aikaista hulevesikuormitusta tulee vähentää väliaikaisilla järjestelyillä. Näin arvioidaan, että vesistövaikutukset eivät ole merkittäviä. Alue tukeutuu pääosin autoliikenteeseen, mikä nykyisellä tekniikalla aiheuttaa ilmanlaatukuormitusta ja liikennemelun lisääntymistä.

Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin

Asemakaavamääräyksillä ja aluevarauksilla on pyritty turvaamaan mm. jalopuiden ja tärkeiden puroympäristöjen säilyminen ja hajuheinäesiintymien turvaaminen. EV-11 -alueilla varaudutaan hulevesien viivytys- ja johtamisjärjestelmien rakentamismahdollisuuksiin.  Mahdollisen ratavarausalueen suojaviheralueella voidaan säilyttää nykyistä luonnonympäristöä.
Kaava ohjaa luonnonsuojelua. Luonnonoloiltaan arvokkaimmat alueet (VL-4 ja SL-4) on rajattu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi maakuntakaavaehdotuksen 2040 periaatteiden mukaisesti, sisältäen Juhan- suon Lehmusmetsikön, vanhan metsän- ja suoalueita. Arvokas hajuheinäkohde (sl-1) on rajattu siten, että mukaan on otettu myös niihin liittyvää puro- ja lähiympäristöä.

Hulevesien käsittely

Asemakaavassa on kaksi EV-11 aluetta: ”Suojaviheralue, joka on merkittävä pintavalunnan purkureitti. Alueelle saa sijoittaa alueellisen hulevesijärjestelmän vaatimia kosteikkoja, viivytyspainanteita tai oja- ja allasrakenteita”. Korttelialueiden KT-9 ja TY-21 määräysten mukaan korttelialueilla tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. Korttelialueille on osoitettu hulevesimääräys (hule-30) ja lämpövoimalan tontille (hule-20). Suojaviheralueille on osoitettu hule-35 aluevarusmerkinnöillä ohjeellisia alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattuja alueen osia, joissa hulevesiä johdetaan ja viivytetään allas- ja ojarakentein. Kaavaehdotukseen on liitetty osayleiskaavan edellyttämä hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma tarkempine järjestelmien toteutuskeinoineen ja hulevesien mitoitusperusteluineen.

Vaikutukset Natura-alueiden ja luonnonsuojelualueiden suojeluarvoihin

Asemakaava-alueella ei ole Natura-alueita. Alueen läpi johtaa Juhansuolta itään laskeva purouoma kohti Myllypuron uomaa ja sitä ympäröivää puronvarsilehtoa. Myllypuro kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja on Natura-2000 – verkostoon esitetty kohde. Lisäksi Myllypuro on luonnonsuojelulain nojalla vuonna 1999 rauhoitettu luonnonsuojelualue. Tämän vuoksi on ollut tärkeää, että asemakaavalla tullaan ohjaamaan puroon kulkeutuvan veden laatua ja määrää, jotteivät vesiolosuhteet muutu liikaa ja muuta puronvarren luontotyyppejä. Koska asemakaava-alue kuuluu Myllypuron valuma-alueeseen, kuuluu se samalla Myllypuron Natura-alueen vaikutusalueeseen. Aiemmin asemakaava-aluetta koskevaa osayleiskaavaa laadittaessa on alueelle laadittu Natura-arviointi, joka täydennettynä on saanut Pirkanmaan ympäristökeskukselta myönteisen lausunnon 22.11.2006. Tehdyn arvion perusteella hankkeen ei voida arvioida vaikuttavan merkittävästi heikentävästi niihin luontoarvoihin, joiden perusteella Myllypuron alue on otettu osaksi Natura -suojeluverkostoa. Arvion mukaan on kuitenkin perusteltua suositella seurantatutkimusta Natura-alueelle. Natura-arvioinnissa on arvioitu vaikutuksia Fennoskandian lähteisiin ja lähdesoihin sekä boreaalisiin lehtoihin. Suurimpina riskeinä arvioitiin näiden suojeluun olevan virtaavan veden tai pohjaveden muutokset. Osayleiskaavahankkeen ei arvioitu aiheuttavan suuria muutoksia virtaavaan veteen, koska lisä- rakentamisen myötä toteutettavat hulevesijärjestelyt pienentävät oleellisesti muutoksia. Osayleiskaavahankkeen ei katsottu myöskään aiheuttavan suuria muutoksia pohjaveteen, koska alue on nykytilassaankin heikosti vettä läpäisevää maa-ainesta. Lähteinen ympäristö ei saa purkautumisvettään hankealueelta eikä lehtojen ole arvioitu saavan merkittävissä määrin kosteutta pohjaveden kautta.
Arvioitiin, että Myllypuron Natura-alueen luontotyyppien luonteenomaisten lajien suojelun taso säilyy suotuisana nykyistä vastaavalla tavalla.

Asemakaava osoittaa yleiskaavaa tarkemmin Juhansuon lehmusmetsikön luonnonsuojelualueen (tunnus no 043084).

Johtopäätös vaikutuksista Natura-arvoihin

Asemakaavassa ja siihen liittyvässä hulevesien suunnitelmaraportissa esitetään osayleiskaavaa tarkemmin hulevesien käsittelykeinot ja vaatimukset vesien määrille ja puhtaudelle. Asemakaavamääräykset ja -merkinnät täsmentävät osayleiskaavan hulevesimääräyksiä ja tukevat näin ollen Natura-arvoihin kohdistuvia suojelutoimia, joten tässä yhteydessä arvioidaan, että Myllypuron Natura-alueen luonto- tyyppien luonteenomaisten lajien suojelun taso säilyy suotuisana nykyistä vastaavalla tavalla, kuten osayleiskaavaakin koskevassa Natura-arviossa on todettu.

Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen

Asemakaavan mahdollistama rakentaminen toteuttaa tavoiteltua aluerakennetta osayleiskaavan, kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksen, maakunta- ja vaihemaakuntakaavojen sekä maakuntakaavaehdotuksen 2040 lähtökohdista. Kaavan mahdollistama rakentaminen ja erityisesti liikerakentaminen aiheuttaa toteutuessaan paikallista alueen liikennemäärien kasvua. Alue tukeutuu valtatien 3 liikenneverkkoon, joten alue on siten hyvin liikenteellisesti saavutettavissa. Mahdolliseen raideliikenteen sijoittamiseen alueelle on kaavassa varauduttu osoittamalla suojaviheraluetta korttelialueiden ja valtatien 3 väliin. Kaavan katualueilla osoitetaan varaukset linja-autopysäkeille, joilla tuetaan joukkoliikenteen toteuttamismahdollisuuksia. Pääkatujen alueilla on varauduttu erillisiin kevyenliikenteen väyliin ja viheralueille on osoitettu ulkoilureittejä palvelemaan kävelyä ja hiihtoa. Alue tukeutuu rakennettavaan kunnallistekniseen verkostoon. Yhdyskuntataloudellisesti alueen käyttöönotto on edullista hyvän sijainnin kautta saavutettavuuden vuoksi. Tonttien esirakentaminen vaatii yksityisiä toimenpiteitä ja aiheuttaa kustannuksia.

Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Metsäympäristöä on tarkoitus muuttaa korttelialueiksi ja niiden tarvitsemien pysäköinti- ja rakennusten tonteiksi puita kaatamalla, ympäristöä tasaamalla ja päällystämällä piha-alueita pysäköinti- ja huoltoalueiksi. Asemakaavan mahdollistama nelikerroksinen rakentaminen mahdollistaa matalaa tuotanto-, toimisto- ja varasto -tyyppistä rakennusten profiilia kuten myös tuotantoon ja tuotekehittelyyn tarkoitettua korkeampaa rakentamista.

Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavan toteuttaminen edellyttää sopimuksia kaupungin ja tontin vuokranneiden välillä. Asemakaavan toteutusta ohjataan kaavoituksen yhteydessä laadituilla suunnitelmilla.

Asemakaavamuutoksella on merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa.

Ennen kaavan hyväksymistä tulee tehdä toteuttamisesta yhteistoimintasopimus Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kaupunkien kesken.

 

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Elina Karppinen, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Hyväksytään asetettavaksi nähtäville 5.9.2016 päivätty ja 21.11.2016 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8189 ja

esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Puheenjohtajan esityksestä asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Perustelut

Asia jäi pöydälle 29.11.2016.

Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Elina Karppinen, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Hyväksytään asetettavaksi nähtäville 5.9.2016 päivätty ja 21.11.2016 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8189 ja

esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Johtaja, ovo. tilaajapäällikkö Mikko Nurminen peruutti esityksen.

Asia poistettiin esityslistalta.

Perustelut

Asia jäi pöydälle 29.11.2016.

Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Elina Karppinen, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Hyväksytään asetettavaksi nähtäville 5.9.2016 päivätty ja 21.11.2016 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8189 ja

esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelijan yhteystiedot

Projektiarkkitehti Vesa Kinttula, puh. 040 800 790, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 22.12.2016 – 31.1.2017 välisen ajan. Kaavasta saatiin viisi lausuntoa, joista yksi on ei-julkinen. Kaavaehdotuksesta jätettiin TUKE:sin ja Liikenneviraston lausunnot, Pirkanmaan ELY keskuksen eri kommentit sekä Pirkanmaan liiton ilmoitus, etteivät lausu asemakaavaehdotuksesta. TUKE:s ilmoitti kohteesta Nokian puolella, jolla ei ole kuitenkaan kaavan sisältöön vaikutusta. Asemakaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

Natura-tarveharkintaa, hajuheinän suojelualuetta ja valkolehdokkiesiintymiä on tarkistettu vuosien 2017 - 2018 aikana. Lisäksi kaavaehdotusta on vähäisesti muutettu eteläosan Kidekulmankadun kohdalta siten, että tulosuunta eteläosaan kortteliin on Kolmenkulmantieltä Nokian rajalta. Samalla on korjattu suhdetta mahdolliseen ratavaraukseen siten, että kaava ei estä radan suunnittelua ja rakentamista tulevaisuudessa. Myllypuronkadun katualuetta on jatkettu VT-3:n eritasoliittymässä ELY-keskuksen esityksestä.

Asemakaavan mitoitus
Asemakaava-alueen laajuus on 100,2228 ha, josta rakennettavia korttelialueita 57,7646 ha. (KT-9) korttelialueilla on rakennusoikeutta 137 018 k-m2, joista voidaan enintään 1/3 osoittaa myyntipinta-alaa; (TY-21) alueilla 93 389 k-m2, joista voidaan enintään 20 % osoittaa liike- ja toimistotiloina ja erityisalueella (E-11) 8656 k-m2. Rakennusoikeutta kerrosalaneliömetreinä, on yhteensä 240 071 k-m2. Pysäköinti- ja polkupyöräpaikkojen määrittely esitetään ratkaistavaksi rakennusluvan yhteydessä perustuen arvioitaviin käyttäjämääriin. Suojaviheralueita (EVS, EV-11) osoitetaan15,8371 ha ja lähivirkistysalueita (VL-4) 12,0843 ha.

Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -yksiköllä ei ole huomautettavaa.

Kaikki tarkistukset ovat vähäisiä ja niistä on neuvoteltu ELY-keskuksen kanssa ja informoitu Nokiaa ja Ylöjärveä. Muutokset on koottu kaavaselostukseen liitteeksi. Palautekooste ehdotusvaiheesta on nähtävillä internet sivuilla ja palauteyhteenveto vastineineen on kaavan liitteenä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Mikko Nurminen, Johtaja

Hyväksytään 4.11.2016 päivätty, 21.11.2016 ja 23.4.2018 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8189 ja
esitetään se edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.
 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Valtuuston jälkeen: Pirkanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, TUKES, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan Maakuntamuseo, Tampereen Vesi, Tredea, Kestävä Yhdyskunta -yksikkö, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki, Jalo Tarja/Tupa

Liitteet


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)