Yhdyskuntalautakunta, kokous 2.5.2018

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 90 Tammelan liikenneverkkosuunnitelman hyväksyminen

TRE:1794/02.07.01/2016

Valmistelijan yhteystiedot

Liikenneinsinööri Timo Seimelä, puh 040 758 2104 etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Lähtökohdat
Keskusta-alueen liikenneverkossa ja liikenteessä on tapahtunut ja tulee vielä tapahtumaan suuria muutoksia. Keskustan pohjoispuolella oleva valtatie 12 (Paasikiventie – Kekkosentie) on rakennettu keskustan kohdalla tunneliin ja Rantatunneli on otettu liikennekäyttöön syksyllä 2016. Hanke valmistui viimeistelyineen syksyllä 2017. Tammelan länsireunalle, pääradan viereen on vuosina 2016-17 pohjoisosaltaan valmistunut etelä–pohjoissuuntainen pääkatu, Ratapihankatu. Raitiotien rakentamisen 1.vaihe on käynnistynyt ja vuonna 2021 käyttöön otettava raitiotie tulee kulkemaan Tammelan eteläreunalla, Itsenäisyydenkadulla. Nämä suuret liikennehankkeet muuttavat Tampereen keskusta-alueen liikenneverkkoa ja vaikuttavat merkittävästi alueella liikkumiseen sekä siellä tehtäviin kulkumuotovalintoihin. Näillä liikenneverkon ja -järjestelmän muutoksilla on merkittävä vaikutus myös Tammelan liikenteeseen ja liikkumiseen. Lisäksi Tammelassa on käynnissä tai käynnistymässä useita täydennysrakennushankkeita, jotka tulevat myös vaikuttamaan alueen liikenteeseen ja liikkumiseen. Näiden muutosten vuoksi oli perusteltua käynnistää Tammelan liikenneverkkosuunnitelman laadinta vuoden 2016 alussa. Suunnittelualueena on ollut Tammelan kaupunginosa, jota rajaa Kekkosentie, Kalevan puistotie, Itsenäisyydenkatu ja Ratapihankatu, mutta liikenneverkollisissa tarkasteluissa on kuitenkin tutkittu laajemman alueen liikenneverkkoa ja vaikutuksia siihen.

Tammelan kaupunginosan sijainti Tampereen ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä kytkee Tammelan maankäytön ja liikenteen kehittämisen vahvasti Tampereen keskustan kehittämissuunnitelmiin. Tampere on vahvassa kasvussa ja sen keskusta-alueella tapahtuu suuria muutoksia lähivuosina aikana. Keskustan kehittämisestä on laadittu strategisia suunnitelmia ja kaavoja, jotka vaikuttavat myös Tammelan kehittämiseen. Tammelan liikenneverkkosuunnitelman laadinnan lähtökohtina ovat olleet mm. 18.4.2017 kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymä Tampereen keskustan kehittämisohjelman päivitys 2017 ja 16.1.2016 hyväksytty Keskustan strateginen osayleiskaava sekä Tammelan maankäytön ja liikenteen sekä viherverkon yleissuunnitelmat vuodelta 2012. Keskustan kehittämisohjelmaa toteuttamalla kasvatetaan keskustan ja kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä vahvistetaan kaupungin brändiä. Tammelan maankäytön täydennysrakentamissuunnitelman mukaan Tammelan asukasmäärä tulee kasvamaan 2500-4000 asukkaalla vuoteen 2040 ja se tulee lisäämään liikkumista ja liikennettä alueella. Liikenteellisenä tavoitteena on ohjata liikkumista kestävään suuntaan. Lisäksi Tammelan liikenneverkkosuunnitelman laadinnan lähtökohtina ovat olleet käynnissä olevat tai työn aikana käynnistyneet Tammelan korttelisuunnitelmat, Tammelan stadionin asemakaava 2016 sekä Asemakeskuksen Tullin ja Tammelan alueen pysäköinnin yleissuunnitelma (2015).

Liikenneverkkosuunnitelman tavoitteena on määrittää eri kulkumuotojen, kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja autoilun, toiminnalliset tavoiteverkot ja verkon liikenne-ennusteet vuodelle 2040. Suunnitelmassa määritetään liikenneverkon keskeisimmät kehittämistarpeet ja niiden alustavat aikataulut, huomioiden liikennejärjestelmän, maankäytön ja pysäköinnin tulevat muutokset. Suunnitelmassa huomioidaan kaupunginosan täydennysrakentaminen, sisäisen liikenneverkon kytkeytyminen ulkopuoliseen liikenneverkkoon sekä yleiset liikenneturvallisuus- ja esteettömyystavoitteet. Työssä tutkittavia erityiskohteita ovat Toriparkkiin, Tammelan stadioniin ja Kaupin kanteen liittyvät liikennejärjestelyt.

Työn aikana on käyty vilkasta vuoropuhelua osallisten kanssa ja pidetty useita avoimia vuoropuhelutilaisuuksia. Tammelan yhteistyöryhmälle 2.0 on esitelty suunnitelmaluonnoksia useaan kertaan ja yhteistyöryhmälle on järjestetty tutustumiskäyntejä torien, toripysäköinnin ja stadionin kehittämiskohteisiin Lahteen ja Seinäjoelle. Suunnitelmaluonnoksia on esitelty kahdessa yleisötilaisuudessa (toukokuu ja joulukuu 2016) ja tammelalaiset ovat päässeet tutustumaan suunnitelmiin Tammelan torilla kävelykatuviikonloppuna toukokuussa 2016 . Toukokuussa 2017 järjestettiin yleinen kävelytapahtuma, jossa kerättiin kansalaisten ajatuksia Tammelan kävelykehästä ja Pinninkadun kehittämisestä. Tilaisuuksissa on ollut mahdollista keskustella kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden kanssa suunnitelmaratkaisuista. Lisäksi taloyhtiöille on esitelty suunnitelmia. Yhdyskuntalautakunnalle esiteltiin suunnitelmaluonnoksista 12.9.2017. Saadun palautteen pohjalta on kehitetty suunnitelmaratkaisuja. Suunnitelma on laadittu konsulttityönä yhteistyössä kaupungin kaavoituksen, keskustahankkeen ja liikennesuunnittelun kanssa.

Viime vuosien suurimmat liikennemäärämuutokset aiheutuivat valtatien 12 Rantatunnelin ja Ratapihankadun avautumisesta liikenteelle sekä vastaavasti Hämeenkadun ajoneuvoliikenteen katkaisusta. Jatkossa liikennemääriä muuttavat raitiotieliikenteen alkaminen Tampereella sekä maanalaisen pysäköintijärjestelmän todennäköinen laajeneminen keskusta-alueella. Lisäksi Tammelan maankäytön ja palvelujen lisääntyminen tulevat kasvattamaan katujen liikennemääriä.? Liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä eniten pää- ja kokoojakaduilla, joilla liikenteen kasvu on 20-30 %. Merkittävimmät liikennemäärien kasvut ennustetaan Vellamonkadun länsipäähän ja Tammelan puistokadun eteläpäähän. Tontti- ja asuntokaduilla liikenteen kasvu on vähäistä. Katujärjestelyjen muutokset raitiotien rakentamisen yhteydessä vähentävät kaistakapasiteettia ja raitiotiekatujen liikennemäärää. Itsenäisyydenkadun liikennemäärä on vuonna 2040 selvästi pienempi kuin nykytilanteessa.

Tammelan sisäiseen ajoneuvoliikenteen verkkohierarkiaan ei esitetä merkittäviä muutoksia.
Autoliikenteen tavoiteverkon osalla merkittävin muutos koskee Parantolankadun jatkamista Kalevan puistotielle ja sen kytkemistä parannetulla eritasoliittymällä Kekkosentiehen. Itsenäisyydenkatu muuttuu nykyisestä 2+2-kaistaisesta kadusta 1+1-kaistaiseksi raitiotien rakentamisen myötä. Tammelan puistokatu on myös kavennettu 1+1-kaistaiseksi Kullervonkadun eteläpuoliselta osuudeltaan. Tammelan puistokatu on edelleen tavoiteverkossakin Tammelan keskeisin sisäisen ja ulkoisen ajoneuvoliikenteen yhteys.

Pyöräily- ja kävelyverkkohierarkiaan on esitetty tarkistuksia ja pyöräilyn pääreittien laatutasot on määritelty. Pyöräilyverkon osalta merkittävimmät kehittämistoimenpiteet liittyvät itä-länsi-suuntaisen pääreitin laatutason parantaminen Vellamonkadulle koko Tammelan läpi. Vellamonkadun osuus toteutetaan laadukkaana 3,5 metriä leveänä kaksisuuntaisena pyörätienä, josta on suora yhteys ratapihan ali kohti Rongankatua ja Tampereen keskustaa. Pohjoisempana esitetään uuden poikittaisyhteyden toteuttamista Ainonkatu-Annikinkujalta Osmonpuiston eteläreunaan. Tammelan puistokadulle esitetään yksisuuntaiset pyörätiet kadun reunoille pohjois-eteläsuuntaisina pääreitteinä. Vellamonkadulta etelään tämä pyöräilyn pääyhteys jatkuu sekä Pinninkatua että Yliopistonkatua pitkin, yhdistäen Yliopiston ja Tullin alueen Kaupinpuistoon asti.

Tammelan jalankulun olosuhteita parannetaan monilla katuosilla. Tampereen keskustan hitaan liikkumisen aluetta(KOYK 2015) laajennetaan radan itäpuolelle Tammelaan. Periaatteena on jalankulun aseman korostaminen keskeisenä kulkumuotona. Tammelassa tämä tarkoittaa Tammelan ydinalueen katujen rauhoittamistoimenpiteitä sekä katujen jalankulkuväylien laadunparannusta ja jalankululle tarkoitettujen tilavarausten kasvattamista. Pyöräliikenteen erottelu jalankulusta parantaa monilla kaduilla myös jalankulun olosuhteita. Tammelan jalankulkukehä (Salhojankatu – Tammelankatu – Kaivokatu - Ainonkatu) on tunnistettu tärkeäksi osaksi Tammelan sisäistä jalankulun verkostoa. Jalankulkukehä liittää Tammelan eri osat toisiinsa sekä johtaa asuinkortteleista suoraan raitiopysäkkien läheisyyteen. Jalankulkukehä tarjoaa samalla esteettömän hyvän virkistys- ja ulkoiluyhteyden ajoneuvoliikenteen verkosta pääosin erillään olevalla reitillä. Jalankulkukehän pituus on yhteensä 2,0 kilometriä. Kehäyhteydelle ominaista on riittävän väljä poikkileikkausmitoitus (3,0-5,0m), mahdollisimman esteetön yhteys (ei merkittäviä korkeuseroja), minimoitu ajoneuvoliikenteen risteämien määrä sekä viheralueiden ja puuston läheisyys. Tavoitteena on myös, että jalankulkukehä opastetaan maastossa sekä varustetaan riittävällä määrällä muita jalankulkualueelle soveltuvia kalusteita (valaisimet, istutusaltaat, ajorajoitepollarit, levähdysalueet, penkit, roskikset yms.).

Tammelassa kadunvarsipaikkojen määrä on vähentymässä noin 20 % maankäytön muutosten ja liikenneverkon kehittämisen johdosta. Kokonaisuutena Tammelan yleisten pysäköintipaikkojen määrä voi kuitenkin kasvaa, jos suunnitelmissa esitetyn Tammelan toriparkin tuomat lisäpaikat huomioidaan. Täydennysrakentaminen vaikuttaa tonttien pysäköintijärjestelyihin ja edellyttää tonteille rakenteellista pysäköintiä tai pysäköinnin osoittamista yleisiin pysäköintilaitoksiin.

Katukohtaiset toimenpide-ehdotukset kiteytettynä:

Tammelan puistokatu

Kadun rauhoittaminen on päätavoite, erityisesti torin kohdalla, mutta liikenteen voimakkaalle rajoittamiselle ei ole tarvetta. Kadun nykyinen leveä poikkileikkaus mahdollistaa monipuolisen kehittämisen (2+2 --> 1+1). Pyöräily erotetaan jalankulusta. Kyseessä on tärkeä pyöräilyreitti ja kauppakatu.

Ratapihankatu

Kadun liikennemäärä kasvaa erityisesti keskustan sisääntuloväylänä ja läpikulkuväylänä. Tavoitetilanteessa Ratapihankadulta on hyvä yhteys Väinölänkadun kautta Tammelan toriparkkiin.

Kalevan puistotie

Puistotie säilyy tärkeänä ajoneuvoliikenteen ja pyöräilyn yhteytenä. Ajoneuvoliikenteen määrä vähenee hieman johtuen Ratapihankadun toiminnasta vastaavassa roolissa. Ratapihankadun valmistumisen jälkeen voidaan puistotietä kehittää pohjoisosalta maankäyttöä paremmin palvelevaksi.

Kullervonkatu

Kadulla on tärkeä liikenteellinen rooli sekä ajoneuvoliikenteen että länsiosaltaan pyöräliikenteen näkökulmasta, johtuen suorasta jatkoyhteydestä radan yli. Kadun ongelmana jo nykytilassa on itäpään poikkileikkauksen tilanahtaus. Länsipäässä ei ole tätä ongelmaa, mutta tämän vuoksi katua ei voida kehittää samalla ratkaisulla päästä päähän.

Pohjolankatu

Liikenteellinen rooli riippuu vahvasti mm. Rantaväylän Näsikallion eritasoliittymän toteutuksesta ja Parantolankadun yhteydestä. Ratapihankadun yhteys vähentää Pohjoisen Tammelan liikenteellistä painetta läpiajoreittinä. Pohjolankadulla on tärkeä liikennevirtoja tasaava rooli jatkossakin, eikä sitä voida katkaista ajoneuvoliikenteeltä, mutta itäosan rauhoittaminen on mahdollista.

Vellamonkatu

Kadun länsiosa toimii kahden pääkadun välisenä akselina/yhdyskatuna. Jalankulun ja pyöräilyn erityisrooli kadulla on tunnistettu ja tavoitetilassa on esitetty niiden laatutason parantaminen. Kadun itäosaa voidaan rauhoittaa.

Parantolankatu

Mahdollisuus rakentaa Kekkosentien pohjoispuolinen kokoojakatu Rauhaniementien ja Kalevan puistotien väliin. Samalla on mahdollista täydentää nykyinen Kalevan puistotien eritasoliittymä täydelliseksi eritasoliittymäksi. Parantolankadun jatkosuunnittelussa on huomioitava kohteen ympäristöarvot.

Asunto- ja liikekadut

Pinninkatua kehitetään keskustan strategisen osayleiskaavan mukaisesti urbaanina jalankulkuakselina. Väinölänkatua kehitetään Toriparkin sisäänajokatuna. Muilla kaduilla tehdään vähäisiä muutoksia.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Mikko Nurminen, Johtaja

Hyväksytään Tammelan liikenneverkkosuunnitelma kaupunginosan liikenteelliseksi kehittämisvisioksi ja katujen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätöksen jälkeen Jouni Sirén ilmoitti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan merkittäväksi.

Kokouskäsittely

Keskustelun kuluessa Ossi Aho teki päätösehdotukseen seuraavan muutosesityksen:
 ”Hyväksytään Tammelan liikenneverkkosuunnitelma kaupunginosan liikenteelliseksi kehittämisvisioksi ja katujen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi siten, että liikenneverkkosuunnitelmaa ei hyväksytä Kaupin kannen osalta ennen kuin tuodaan esille Kaupin kannen rakentamissuunnitelma, koska rakentamissuunnitelmaa ja liikennesuunnitelmaa ei voida käsitellä erillisinä.” 

Lisäksi Ossi Aho teki liitteenä olevan Tammelan liikenneverkkosuunnitelman sivulle 37 kohtaan 5.5. kuva 5-31, Liikenneverkon vaiheittaisen toteutuksen alustava suunnitelma, Kaupin kansi, seuraavan muutosesityksen:
 ”Kaupin kansi -hanketta aikaistetaan vuosille 2018-2020, koska kysymyksessä on erillinen hanke, jolla ei ole merkittävää vaikutusta ja liittymäpintaa Tammelan pohjoisosan maankäytön kehittämiseen.”
 
Ossi Ahon perustelut muutosesityksiin:
"Kaupin kansi -hanke edistää monella tapaa Tampereen ja sen asukkaiden etua. Kaupin kansi –hanke on sisällytetty Viiden tähden keskusta, Tampereen keskustan kehittämisohjelmaan 2015-2030. Hanke toteuttaa kaikkia kaupungin julkilausuttuja taloudellisiakin täydennysrakentamisen strategioita ja se on positiivinen talouden sopeuttamiskohde ja poikkeus tamperelaisessa aluerakentamisessa, sillä sen rakentaminen toisi ydinkeskustaan yli 1000 maksukykyistä asukasta ja kaupungille noin 17 milj. euron kunnallisverot vuodessa sekä noin 90 milj. euron kertatuotot ja –säästöt infrakustannusten jälkeen. 
Siksi tuottoisan Kaupin kannen hyödyntämättömyys näyttää sitäkin kummallisemmalta, kun tohtori Eero Laesterä toteaa Tampereen kaupungin talouden sopeuttamisesta, että käyttökustannukset kasvavat, kun investoidaan ja varsinkin kun tehdään sellaisia elinvoimainvestointeja kuin Tampereella on tehty. Laesterän mukaan: ”Tampereella laadittu tasapainottamisohjelma saattaa olla liian pieni, eikä ole riittävä korjaamaan kaupungin talouden epätasapainoa”.
Tammelan liikenneverkkosuunnitelman esittämän hankkeen siirto 16 vuodella (vuodesta 2015-2031) merkitsee 21 miljoonan euron vuosittaisia menetyksiä (korot 4 milj. euroa ja kunnallisverot 17 milj. euroa), mikä tekee yhteensä 336 milj. euroa."

Muutosesitysten jälkeen Ossi Aho teki seuraavan ponsiesityksen:
 ”Kaupin kansi -hankkeella on mahdollista saada merkittäviä lisätuloja kaupungin talouteen, lautakunta edellyttää, että hanke otetaan mukaan Tampereen investointisuunnitelmaa tarkasteltaessa. Koska hankkeelle on olemassa valmiit arkkitehtisuunnitelmat, käynnistetään neuvottelut välittömästi hankkeen tekijänoikeudet omaavien tahojen kanssa sekä hankkeen eteenpäin viemiseksi, valmistellaan alueelle avoin tonttien luovutuskilpailu.”

Koska Ossi Ahon tekemät kaksi muutosesitystä ja ponsiesitys eivät saaneet kannatusta, ne raukesivat.

Seuraavaksi Jouni Sirén esitti että liitteenä olevaan Tammelan liikenneverkkosuunnitelmaan sivulle 34 kohtaan 5.4.1 Tammelan toriparkki ja sen kulkuyhteydet, lisätään alkuun virke "Tammelan toriparkin rakentamisesta päätetään erikseen."

Juhana Suoniemi kannatti Jouni Sirénin esitystä.

Koska oli tehty kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä.
Puheenjohtaja esitti kädennostoäänestystä siten että pohjaesitys on JAA ja Sirénin esitys EI.
Äänestysesitys hyväksyttiin.

Äänestystulos:

Pohjaesitys JAA:
Jäntti
Höyssä
Karintaus
Nurminen
Sirniö
Kinnunen

Sirénin esitys EI:
Sirén
Suoniemi
Rincon
Nisumaa-Saarela

Tyhjää äänestivät:
Aho
Penny

Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hyväksytyksi äänin 6-4, kahden äänestäessä tyhjää.

 

Tiedoksi

Tenho Aarnikko/Sitowise, Timo Seimelä/kaupsu, Minna Seppänen/keskustahanke, Timo Koski/kaupsu, Veikko Vänskä/keskustahanke, Iina Laakkonen/kaupsu, Anna Hyyppä/kaupsu

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)