Yhdyskuntalautakunta, kokous 25.6.2019

§ 185 Asemakaava 8549, Kissanmaa, Hipposkylä

TRE:1198/10.02.01/2017

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkisuunnittelu on valmistellut 11.9.2017 päivätyn ja 4.12.2017 sekä 19.11.2018 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8549. Asian hyväksyminen kuuluu valtuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: https://tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8549

Diaarinumero: TRE:1198/10.02.01/2017 

Asemakaava-alueen sijainti ja luonne
Suunnittelualue sijaitsee itä-Tampereella noin 3 km päässä keskustasta. Asemakaavamuutosalue käsittää Kissanmaan (133) kaupunginosan korttelin 850 tontin 4 sekä Hippospuistoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,2 ha. Tontilla 4 on neljätoista 1940-luvun kaksikerroksista, väljästi sijoiteltua puista asuinkerrostaloa sekä tiilirunkoinen entinen saunarakennus. Rakennusten kunto vaihtelee melko huonosta tyydyttävään. Niiden alkuperäinen ilme on säilynyt erittäin hyvin.

Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen täydennysrakentaminen ja määrittää riittävä suojelutaso olemassa olevalle rakennetulle ympäristölle.

Asemakaavaprosessin vaiheet
Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaan vuosille 2017 - 2021 (kohde numero 5 vuodelle 2017). Hankkeen diaarinumero on TRE:1198/10.02.01/2017.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 23.2. – 16.3.2017 sekä lähettiin tiedoksi osallisille. Asemakaavamuutosta esiteltiin Kissanmaan koululla yleisötilaisuudessa 7.3.2017. Tilaisuudessa oli paikalla noin 70 henkilöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 1 viranomaiskommentti sekä 16 mielipidettä. Viranomaiskommentissa Pirkanmaan maakuntamuseo muistutti alueen arvosta ja toi esiin suojelun tärkeyttä. Osallisten mielipiteissä tuotiin esiin alueen rakennetun ympäristön ja viherympäristön arvoja, huolta mahdollisesti lisääntyvästä liikenteestä, pyöräilyolosuhteiden kehittämistarvetta sekä vuokratasoltaan edullisten asuntojen tarve jatkossakin.

Asemakaavan valmisteluaineisto - kaksi kaavaluonnosta, niihin liittyvät havainnekuvat, selostus, rakentamistapaohje ja selvitysaineistoa - asetettiin julkisesti nähtäville 14.9. - 5.10.2017.

Vaihtoehdossa 1 esitettiin suojeltavaksi kymmenen asuinrakennusta ja saunarakennus. Uutta rakennusoikeutta oli 29 000 k-m2 ja suunnitelman kokonaisrakennusoikeus 35 580 k-m².

Vaihtoehdossa 2 suojeltavaksi esitettiin viisi asuinrakennusta ja saunarakennus. Uutta rakennusoikeutta oli 29 000 k-m2 ja suunnitelman kokonaisrakennusoikeus 32 580 k-m².

Valmisteluaineistoa esiteltiin osallisille 20.9. pidetyssä avoimessa esittelytilaisuudessa ja 27.9.2017 pidetyssä asukastilaisuudessa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä runsaat 70 suunnittelualueen ja lähialueiden asukasta.

Valmisteluaineistosta saatiin viisitoista kirjallista mielipidettä yksityishenkilöiltä sekä neljä mielipidettä yhdistyksiltä ja järjestöiltä. Mielipiteissä mm. toivottiin alueelle korkeintaan kuusikerroksisia tai mielellään matalampia taloja ja otettiin kantaa rakentamisen määrään, viherympäristön säilymiseen, Hippoksenkadun olosuhteisiin ja kävelyn ja pyöräilyn reitteihin. Useimmissa mielipiteissä vaihtoehtoa 1 pidettiin parempana jatkosuunnittelua ajatellen. Myös asemakaavamuutoksen hakija TVA jätti mielipiteensä luonnosvaihtoehdoista. Mielipiteessä ehdotettiin jatkokehittämisen pohjaksi luonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmää, jossa säilytettäisiin viisi puukerrostaloa ja saunarakennus. Täydennysrakentaminen toteutettaisiin pääosin korkeina pistetaloina ja uuden rakennusoikeuden määrä olisi 34 800 k-m².

Viranomaislausunnot saatiin Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja maakuntaliitolta sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojelulta.

ELY-keskuksen lausunnossa todettiin keskeiseksi arvoksi Hippoksenkadun katunäkymä ja yhtenäinen asuntoaluekokonaisuus piha-alueineen. Luonnosvaihtoehdon 1 nähtiin säilyttävän paremmin edellä mainitut arvot. Ratkaisua ehdotettiin kuitenkin tarkistettavaksi siten, että kaikki kuusi Hippoksenkadun varrella olevaa puutaloa suojeltaisiin.

Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että luonnosvaihtoehto 1:ssä esitetty ratkaisu säilyttää alueen kulttuurihistorialliset arvot vähintään kohtuullisesti. Uudisrakentamisen osalta museo totesi, että erityisesti vanhoja rakennuksia kohti kääntyvien uudisrakennusten osien tulisi olla korkeudeltaan vanhaan rakennuskantaan sovitettuja. Kaavaselostusta toivottiin täydennettäväksi rakennetun ympäristön kuvauksen osalta. Luonnosvaihtoehto 2 ei museon mukaan ollut säilytettävän vanhan rakennuskannan määrän osalta hyväksyttävissä.

Pirkanmaan liiton lausunnossa todettiin vaihtoehdon 1 vaalivan paremmin Hipposkylän tunnistettuja arvoja. Siinäkin uusien pistetalojen katsottiin sijaitsevan hyvin lähellä olemassa olevia rakennuksia. Jatkosuunnittelussa ehdotettiin tutkittavaksi ratkaisua, jossa uudisrakentaminen olisi muurimaisesti Hervannan valtaväylän varrella sekä mahdollisesti itäpäässä Hippoksenkadussa kiinni, jolloin olemassa oleville kokonaisuuksille jäisi enemmän tilaa. Luonnosvaihtoehdossa 2 esitettyä ratkaisua viidestä säilytettävästä puutalosta ja saunarakennuksesta ei maakuntaliiton mielestä voinut pitää toteutuskelpoisena.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu totesi omasta näkökulmastaan keskeisiä kysymyksiä olevan alueelle kohdistuvan ympäristömelun hallinta, arvokkaan vanhan puuston säilyminen ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sekä elinalueen ja kulkuyhteyksien turvaaminen. Luonnosvaihtoehto 1 todettiin paremmaksi puuston säilyttämisen ja liito-oravan olosuhteiden kannalta. Liikennemelun torjunnan kannalta taas vaihtoehto 2:ssa esitetty uudisrakentamisen tapa tarjoaisi enemmän mahdollisuuksia. Molemmissa vaihtoehdoissa liikennemelun katsottiin aiheuttavan haasteita ja edellyttävän lisätarkasteluja.

Palaute- ja vastineraportti on asemakaavan liitteenä.

Asemakaava
Asemakaavan mahdollistama kokonaisrakennusoikeus on 41 400 k-m², josta uudisrakennusoikeutta 36 650k-m².  Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa 31 141 k-m².

Ensimmäinen asemakaavaehdotus, jonka perusratkaisussa yhdisteltiin molempien luonnosvaiheen vaihtoehtojen piirteitä, palautettiin valmisteluun yhdyskuntalautakunnan päätöksellä 12.12.2017. Valmisteluun palautetussa asemakaavaehdotuksessa Hipposkylän alueella esitettiin säilytettäväksi yhdeksän vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Asemakaavaehdotuksen kokonaisrakennusoikeus oli 35 400 k-m², josta uudisrakennusoikeutta 26 800 k-m. 

Uusi asemakaavaehdotus on valmisteltu yhdyskuntalautakunnassa käydyn keskustelun, ohjausryhmän linjausten ja uusien viitesuunnitelmien pohjalta. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut ohjausryhmätyöskentelyssä esiin, että asemakaavaehdotuksessa suojeltavien rakennusten määrä ei vastaa maakuntamuseon näkemystä riittävästä suojelun tasosta.

Asemakaavassa on osoitettu säilytettäväksi seitsemän 1940-luvun puukerrostaloa ja tiilirunkoinen saunarakennus. Uudisrakentamisessa sovelletaan Hipposkylän puoliavointa korttelirakennetta.

Säilytettävien puukerrostalojen korttelialuetta koskee asemakaavamääräys A-29/s: ”Asuinrakennusten korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa.”

Puukerrostalojen alueella on lisäksi osoitettu suojelumerkinnät piha-alueille ja vanhalle puustolle. 

Suojeltavien puukerrostalojen korttelialueen pinta-ala on 1,28 ha ja rakennusoikeus 4200 k-m². Korttelialueen pysäköinti on maan tasossa. Tiilirunkoiselle saunarakennukselle on erotettu oma korttelialueensa, jonka pinta-ala on 800 m² ja rakennusoikeus 530 k-m². Aluetta koskee käyttötarkoitusmerkintä P-6 : ”Palvelurakennusten korttelialue, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, palvelu-, tuotanto- ja harrastustoimintaa palvelevaa yksityistä tai julkista tilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa.” Saunarakennusta koskee lisäksi suojelumääräys sr-51: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.”

Uusia asuinkerrostaloja, joiden kerrosluku vaihtelee neljästä kuuteen, on asemakaavan perusteella mahdollista rakentaa alueen eteläreunalle ja itäosaan. Eteläreunalle on esitetty pysäköintirakennus ja siihen liittyvä meluseinä suojaamaan asuinrakennuksia ja piha-alueita Hervannan valtaväylän liikennemelulta. Hippoksenkadun varrella uudet talot ovat kadun puolella nelikerroksisia sopeutuen kadun varren vanhempaan rakennuskantaan. Täydennysrakentamiselle tarkoitetuille korttelialueille on osoitettu pääkäyttötarkoitus merkinnällä AK, Asuinkerrostalojen korttelialue. Korttelialueen rakennusoikeus on 36 650 k-m² ja korttelitehokkuus 1,24. Rakennusoikeudesta 33 050 k-m² on asumisen ja 3600 k-m² erillisen pysäköintirakennuksen kerrosalaa. Pysäköintipaikkoja on mahdollista sijoittaa myös pihojen alle.

Hipposkylän eteläreunalle, Hervannan valtaväylän tuntumaan on esitetty suojaviheralue, jolla kulkee kävelyn ja pyöräilyn väylä Puolimatkanpolku. Liito-oravan olosuhteiden turvaamiseksi on esitetty kaavamääräykset.

Asemakaavassa esitetään uusi tonttikatu, Hipposkylänkuja, Hippoksenkadulta suunnittelualueelle. Katu yhdistää Hippoksenkadun Hervannan valtaväylän alikulkutunneliin. Näin muodostuu uusi pääreittitasoinen kävelyn ja pyöräilyn yhteys Kissanmaalta Kalevaan.

Asemakaavaratkaisussa ei ole saavutettu Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnoissaan edellyttämää rakennetun ympäristön suojelun tasoa. Kasvun ja täydentämisen tavoitteet, joita asemakaavahankkeelle tulee ylempien kaavatasojen suunnitelmista ja strategioista, heijastuvat kaavaratkaisuun. Sekä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 että Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 2040 suunnittelualueeseen kohdistuu tavoitteita yhdyskuntarakenteen täydentämisestä. Tampereen kaupunkistrategiassa on ilmaistu kaupungin kasvutavoite noin 3000 uudella asukkaalla vuosittain. Kaupunkistrategian mukaisesti 80 prosenttia kaavoitettavasta asuinkerrosalasta tulee sijoittua joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin.

Tampereen kaupungin ympäristösuojelun lausunnossaan esiin tuomat ympäristömelun hallinta, arvokkaan vanhan puuston säilyminen ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sekä elinalueen ja kulkuyhteyksien turvaaminen on huomioitu kaavaratkaisussa.

Kaavaselostusta on täydennetty rakennetun ympäristön kuvauksen osalta Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa esitetyllä tavalla.

Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavakarttaan liittyy toteuttamista kuvaavia viitesuunnitelmia. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti sen saatua lainvoiman.

Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -yksiköllä ei ole huomautettavaa asemakaavallisesta sisällöstä. Ennen asemakaavan hyväksymistä tulee tehtäväksi toteutussopimus.

Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot Pirkanmaan Ely-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Pirkanmaan liitolta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8549 (päivätty 11.9.2017 ja tarkistettu 4.12.2017 sekä 19.11.2018) hyväksytään asetettavaksi nähtäville ja
esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavoitusarkkitehti Raija Mikkola, 040 806 3019, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, 040 1241 626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 11.9.2017 päivätyn, 4.12.2017 ja 19.11.2018 sekä 10.6.2019 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8549. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8549  

Diaarinumero: TRE:1198/10.02.01/2017

Kaavan laatija Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehdit Katariina Korte ja Raija Mikkola

Asemakaava-alueen sijainti ja luonne

Suunnittelualue sijaitsee itä-Tampereella noin 3 km päässä keskustasta. Asemakaavamuutosalue käsittää Kissanmaan (133) kaupunginosan korttelin 850 tontin 4 sekä Hippospuistoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,2 ha. Tontilla 4 on neljätoista 1940-luvun lopulla rakennettua kaksikerroksista, väljästi sijoiteltua puista asuinkerrostaloa sekä tiilirunkoinen entinen saunarakennus. Rakennusten kunto vaihtelee melko huonosta tyydyttävään. Niiden alkuperäinen ilme on säilynyt erittäin hyvin.

Asemakaavan tavoitteet

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen täydennysrakentaminen ja määrittää riittävä suojelutaso olemassa olevalle, maakunnallisesti arvokkaalle rakennetulle ympäristölle.

Asemakaavaprosessin vaiheet

Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaan vuosille 2017 - 2021 (kohde numero 5 vuodelle 2017). Hankkeen diaarinumero on TRE:1198/10.02.01/2017.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 23.2. – 16.3.2017 sekä lähettiin tiedoksi osallisille. Asemakaavamuutosta esiteltiin Kissanmaan koululla yleisötilaisuudessa 7.3.2017. Tilaisuudessa oli paikalla noin 70 henkilöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin viranomaiskommentit Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelulta, seitsemäntoista mielipidettä osallisilta sekä kommentit Tampereen kaupungin viheralueet ja hulevedet -yksiköltä, liikuntapalveluilta, Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä ja Tampereen Sähköverkko Oy:ltä. Pirkanmaan maakuntamuseo muistutti alueen arvosta ja toi esiin suojelun tärkeyttä. Ympäristönsuojelu piti tärkeänä liikennemelun hallintaa ja luontoarvojen ja vanhan puuston huomioimista. Osallisten mielipiteissä tuotiin esiin alueen rakennetun ympäristön ja viherympäristön arvoja, yhteisöllisyyttä, huolta mahdollisesti lisääntyvästä liikenteestä, pyöräilyolosuhteiden kehittämistarvetta sekä vuokratasoltaan edullisten asuntojen tarve jatkossakin. Liikuntapalvelut toivoi kävely- ja pyöräilyreittien säilyttämistä. Sähkölaitos ja Tampereen sähköverkko Oy muistuttivat alueella kulkevien johtojen huomioimisesta.

Asemakaavan valmisteluaineisto - kaksi kaavaluonnosta, niihin liittyvät havainnekuvat, selostus, rakentamistapaohje ja selvitysaineistoa - asetettiin julkisesti nähtäville 14.9. - 5.10.2017.

Vaihtoehdossa 1 esitettiin suojeltavaksi kymmenen asuinrakennusta ja saunarakennus. Uutta rakennusoikeutta oli 29.000 k-m2 ja suunnitelman kokonaisrakennusoikeus 35.580 k-m².

Vaihtoehdossa 2 suojeltavaksi esitettiin viisi asuinrakennusta ja saunarakennus. Uutta rakennusoikeutta oli 29.000 k-m2 ja suunnitelman kokonaisrakennusoikeus 32.580 k-m².

Valmisteluaineistoa esiteltiin osallisille 20.9.2017 pidetyssä avoimessa esittelytilaisuudessa ja 27.9.2017 pidetyssä asukastilaisuudessa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä runsaat 70 suunnittelualueen ja lähialueiden asukasta.

Valmisteluaineistosta saatiin viisitoista kirjallista mielipidettä yksityishenkilöiltä ja neljä mielipidettä yhdistyksiltä ja järjestöiltä. Mielipiteissä mm. toivottiin alueelle korkeintaan kuusikerroksisia tai mielellään matalampia taloja ja otettiin kantaa rakentamisen määrään, viherympäristön säilymiseen, Hippoksenkadun olosuhteisiin ja kävelyn ja pyöräilyn reitteihin. Useimmissa mielipiteissä vaihtoehtoa 1 pidettiin parempana jatkosuunnittelua ajatellen. Myös asemakaavamuutoksen hakija TVA jätti mielipiteensä luonnosvaihtoehdoista. Mielipiteessä ehdotettiin jatkokehittämisen pohjaksi luonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmää, jossa säilytettäisiin viisi puukerrostaloa ja saunarakennus. Täydennysrakentaminen toteutettaisiin pääosin korkeina pistetaloina ja uuden rakennusoikeuden määrä olisi 34.800 k-m².

Valmisteluvaiheen viranomaislausunnot saatiin Pirkanmaan ELY-keskukselta, maakuntamuseolta ja maakuntaliitolta sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojelulta.

ELY-keskuksen lausunnossa todettiin keskeiseksi arvoksi Hippoksenkadun katunäkymä ja yhtenäinen asuntoaluekokonaisuus piha-alueineen. Luonnosvaihtoehdon 1 nähtiin säilyttävän paremmin edellä mainitut arvot. Ratkaisua ehdotettiin kuitenkin tarkistettavaksi siten, että kaikki kuusi Hippoksenkadun varrella olevaa puutaloa suojeltaisiin.

Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että luonnosvaihtoehto 1:ssä esitetty ratkaisu säilyttää alueen kulttuurihistorialliset arvot vähintään kohtuullisesti. Uudisrakentamisen osalta museo totesi, että erityisesti vanhoja rakennuksia kohti kääntyvien uudisrakennusten osien tulisi olla korkeudeltaan vanhaan rakennuskantaan sovitettuja. Kaavaselostusta toivottiin täydennettäväksi rakennetun ympäristön kuvauksen osalta. Luonnosvaihtoehto 2 ei museon mukaan ollut säilytettävän vanhan rakennuskannan määrän osalta hyväksyttävissä.

Pirkanmaan liiton lausunnossa todettiin vaihtoehdon 1 vaalivan paremmin Hipposkylän tunnistettuja arvoja. Siinäkin uusien pistetalojen katsottiin sijaitsevan hyvin lähellä olemassa olevia rakennuksia. Jatkosuunnittelussa ehdotettiin tutkittavaksi ratkaisua, jossa uudisrakentaminen olisi muurimaisesti Hervannan valtaväylän varrella sekä mahdollisesti itäpäässä Hippoksenkadussa kiinni, jolloin olemassa oleville kokonaisuuksille jäisi enemmän tilaa. Luonnosvaihtoehdossa 2 esitettyä ratkaisua viidestä säilytettävästä puutalosta ja saunarakennuksesta ei maakuntaliiton mielestä voinut pitää toteutuskelpoisena.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu totesi omasta näkökulmastaan keskeisiä kysymyksiä olevan alueelle kohdistuvan ympäristömelun hallinta, arvokkaan vanhan puuston säilyminen ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sekä elinalueen ja kulkuyhteyksien turvaaminen. Luonnosvaihtoehto 1 todettiin paremmaksi puuston säilyttämisen ja liito-oravan olosuhteiden kannalta. Liikennemelun torjunnan kannalta taas vaihtoehto 2:ssa esitetty uudisrakentamisen tapa tarjoaisi enemmän mahdollisuuksia. Molemmissa vaihtoehdoissa liikennemelun katsottiin aiheuttavan haasteita ja edellyttävän lisätarkasteluja.

Raportti aloitus- ja valmisteluvaiheissa saadusta palautteesta ja annetuista vastineista on asemakaavan liitteenä.

Asemakaavaehdotus vietiin ensimmäisen kerran yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn 12.12.2017, päätösehdotuksena hyväksyminen nähtäville. Kaavaratkaisussa oli yhdistelty molempien luonnosvaiheen vaihtoehtojen piirteitä. Asemakaavaehdotuksessa Hipposkylän alueella esitettiin säilytettäväksi yhdeksän vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Asemakaavaehdotuksen kokonaisrakennusoikeus oli 35.400 k-m², josta uudisrakennusoikeutta 26.800 k-m.

Yhdyskuntalautakunta päätti palauttaa asemakaavan valmisteluun.

Uusi asemakaavaehdotus valmisteltiin keväästä 2018 alkaen yhdyskuntalautakunnassa käydyn keskustelun, ohjausryhmän linjausten ja uusien viitesuunnitelmien pohjalta. Asemakaavassa osoitettiin säilytettäväksi seitsemän 1940-luvun puukerrostaloa ja tiilirunkoinen saunarakennus. Uudisrakentamisessa oli sovellettu Hipposkylän puoliavointa korttelirakennetta. Asemakaavan mahdollistama kokonaisrakennusoikeus oli 41 400 k-m², josta uudisrakennusoikeutta 36 650k-m².  Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvoi 31 141 k-m².

Uudisrakentamisessa sovellettiin Hipposkylän puoliavointa korttelirakennetta.

Säilytettävien puukerrostalojen korttelialueille esitettiin asemakaavamääräys A-29/s: ”Asuinrakennusten korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa.” Puukerrostalojen alueella osoitettiin lisäksi suojelumerkinnät piha-alueille ja vanhalle puustolle. 

Suojeltavien puukerrostalojen korttelialueen pinta-ala asemakaavassa oli 1,28 ha ja rakennusoikeus 4200 k-m². Korttelialueen pysäköinti esitettiin maan tasoon. Tiilirunkoiselle saunarakennukselle oli erotettu oma korttelialueensa, jonka pinta-ala on 800 m² ja rakennusoikeus 530 k-m². Saunarakennuksen kortteliin osoitettiin käyttötarkoitusmerkintä P-6 : ”Palvelurakennusten korttelialue, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, palvelu-, tuotanto- ja harrastustoimintaa palvelevaa yksityistä tai julkista tilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa.” Saunarakennukseen kohdistettiin lisäksi suojelumääräys sr-51: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.”

Uusia asuinkerrostaloja, kerrosluku neljästä kuuteen, olisi asemakaavan perusteella mahdollista rakentaa alueen eteläreunalle ja itäosaan. Eteläreunalle esitettiin pysäköintirakennus ja siihen liittyvä meluseinä suojaamaan asuinrakennuksia ja piha-alueita Hervannan valtaväylän liikennemelulta. Hippoksenkadun varrella uudet talot olivat kadun puolella nelikerroksisia sopeutuen kadun varren vanhempaan rakennuskantaan. Täydennysrakentamiselle tarkoitetuille korttelialueille osoitettiin pääkäyttötarkoitus merkinnällä AK, Asuinkerrostalojen korttelialue. Uudisrakentamisen korttelialueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus oli 36.650 k-m² ja korttelitehokkuus 1,24. Rakennusoikeudesta 33.050 k-m² oli asumisen ja 3600 k-m² erillisen pysäköintirakennuksen kerrosalaa.

Asemakaavassa esitettiin varauksia myös kansipihoille, joiden alle olisi mahdollista sijoittaa pysäköintipaikkoja.

Hipposkylän eteläreunalle, Hervannan valtaväylän tuntumaan esitettiin suojaviheralue sekä kävely- ja pyöräilyväylä Puolimatkanpolku.

Liito-oravan olosuhteiden turvaamiseksi esitettiin kaavamääräykset.

Asemakaavassa esitettiin uusi tonttikatu, Hipposkylänkuja, Hippoksenkadulta suunnittelualueelle. Katu yhdisti Hippoksenkadun Hervannan valtaväylän alikulkutunneliin. Näin muodostui uusi pääreittitasoinen kävelyn ja pyöräilyn yhteys Kissanmaalta Kalevaan.

Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 27.11.2018 asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 29.11.2018 – 14.1.2019.

Asemakaavaehdotusta esiteltiin asukastilaisuudessa Kissanmaan koululla 10.12.2019, paikalla oli noin kaksikymmentä lähialueiden asukasta.

Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan maakuntaliitolta.

Yksityishenkilöiden jättämiä muistutuksia oli kolme.

Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että se vastustaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä, koska:
- puolet arvoalueen nykyisistä asuinrakennuksista on esitetty purettaviksi
- saunarakennuksen ja säilytettävien rakennusten yhteys katkeaa väliin esitettyjen uusien rakennusten takia
- kaava mahdollistaa huomattavan laajan uudisrakennus-kokonaisuuden sijoittamisen Kissanmaan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön
- kaavaratkaisu poikkeaa Kissanmaan arvoalueen muille osille laadittujen asemakaavojen kulttuuriympäristön arvoja vaalivista periaatteista
- asemakaava ei riittävästi huomioi Tampereen kantakaupungin yleiskaavan määräystä M-15 (maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö tai -kohde)
- asemakaava ei myöskään huomioi riittävästi Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ää, jonka mukaan rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Pirkanmaan ELY-keskus lausui kaavaehdotuksesta seuraavasti:
- Kaavaehdotus on ristiriidassa osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa (jossa tavoitteeksi on asetettu alueen kulttuuriarvojen huomioiminen osana kaavaratkaisua)
- Purkamisen vahvimpana perusteena vaikuttaa olevan Tampereen kaupungin omistaman yhtiön halu hyödyntää aluetta mahdollisimman tehokkaasti
- Kaupungin tulee kohdella kaikkia maanomistajia samalla tavalla arvioitaessa kehittämishankkeiden suhdetta suojeltavien arvojen huomioimiseen
- Tampereen kaupungin tai kaupungin yhtiön taloudellisilla tavoitteilla ei voida syrjäyttää suojeltavia arvoja enempää kuin lain mukainen asemakaavalta edellytetty kohtuullisuus vaatii.
 
Pirkanmaan liiton lausunto sisälsi seuraavat näkökulmat:
- alueen keskeisten rakennusten säilyttämisessä suojelutavoitteista on tingitty täydennysrakentamisen hyväksi
- kaavaratkaisussa on kuitenkin riittävällä tavalla huomioitu Kissanmaan, Hipposkylän ja Hakametsän jäähallin käsittävä maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
- Hipposkylän ja Kissantassun kokonaisuudet säilyvät kaupunkikuvallisesti omaleimaisina ja tunnistettavina kokonaisuuksina tehokkaasta täydennysrakentamisesta huolimatta
- maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä ja sen läheisyydessä rakentamisen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota
- kaavaehdotus noudattaa Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040

Yksityishenkilö esitti jättämässään muistutuksessa, että:
- Hipposkylä tulisi määrätä säilytettäväksi.
- Kompromissina Pirkanmaan maakuntamuseon esittämä suojelun taso (neljä purettavaa asuintaloa) on kohtuullinen, edellyttäen että uudisrakennukset sopivat vanhaan miljööseen.
- Kaavaehdotuksessa esitetyt 12 betonikerrostaloa eivät sovi mihinkään Hipposkylää luonnehtiviin arvoihin.
- Tampereen köyhyysohjelmassa 2015-2016 on asetettu tavoitteeksi yhteisöllisyyden syntyminen vuokra-asuntoalueilla. Hipposkylässä yhteisöllisyys on jo olemassa ja erityisen toimivaa.
- Hipposkylän puukerrostalojen säilyttäminen ja kunnostaminen pihoineen olisi yhdyskuntalautakunnalta, kaupungin valtuustolta ja kaupungin hallitukselta hyvä ja inhimillinen osoitus ymmärtää vanhaa Tamperetta ja ihmisiä jotka tarvitsevat turvaverkkoa asumiseen ja elämiseen.

Kaksi muuta yksityishenkilöiden jättämää muistutusta olivat mielipiteiden tyyppisiä. Toisessa toivottiin Hervannan valtaväylän suuntaisen kävely- ja pyöräily-yhteyden säilyttämistä ja toisessa tiedusteltiin, millaisia omistusmuotoja alueen uusille asunnoille tulee.

Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen 20.2.2019. Neuvottelun johtopäätöksenä kirjattiin, että Tampereen kaupungin ja kaavamuutoksen hakijan välillä tulisi käydä keskusteluja mahdollisuudesta kehittää kaavaratkaisua valvovien viranomaisten ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon esittämään suuntaan.

Kevään 2019 aikana Tampereen kaupungin ja kaavamuutosta hakeneen TVA:n välillä on käyty keskusteluja Hipposkylän asemakaavan suojelutasosta. Keskusteluissa on löydetty ratkaisu, jossa suojeltavien puutalojen määrä kasvaa kolmella ja pääosa menetettävästä uudisrakentamisen kerrosalasta kompensoidaan asemakaavan AK-korttelialueilla.

Asemakaavaratkaisussa on huomioitu ylempien kaavatasojen suunnitelmiin ja strategioihin sisältyvät kasvun ja täydentämisen tavoitteet. Toisaalta rakennetun ympäristön säilyttämisen tavoitteita on neuvottelujen kautta kehitetty vastaamaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnoissaan esittämää tasoa.

Asemakaavaehdotukseen on ennen hyväksymiskäsittelyjä tehty tarkistukset näistä lähtökohdista. 

Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu säilytettäväksi kymmenen 1940-luvun lopulla rakennettua puukerrostaloa ja tiilirunkoinen saunarakennus. Korttelikohtainen suojelumääräys A-29/s on ulotettu aiempien seitsemän lisäksi koskemaan myös kolmea puukerrostaloa saunarakennuksen ympärillä. Suojeltavien puukerrostalojen korttelialueen pinta-ala on 1,84 ha ja rakennusoikeus 6000 k-m².
Saunarakennukselle osoitetun P-6 -korttelialueen pinta-ala on 0,79 ha ja rakennusoikeus 530 k-m².

Täydennysrakentamiselle tarkoitettujen AK-korttelialueiden pinta-ala on noin 2,37 ha, rakennusoikeus 35 530 k-m² ja yhteenlaskettu korttelitehokkuus 1,5. AK-korttelien rakennusoikeudesta 31.930 k-m² on asumisen ja 3600 k-m² erillisen pysäköintirakennuksen kerrosalaa.

Suunnittelualueen kokonaiskerrosala kasvaa 31.821 k-m².

AK-korttelialueilla rakennusoikeutta on lisätty kerroslukuja muuttamalla ja rakennusaloja laajentamalla. Uusien rakennusten kerrosluku vaihtelee neljästä kuuteen lukuun ottamatta yhtä seitsenkerroksista asuintaloa Hipposkylänkujan varrella alueen eteläosassa.

Hipposkylänkujan tilavarausta on tarkistettu eteenpäin kehitetyn katusuunnitelman pohjalta. Katualueen eteläosaan on saatu tila puuriville rakennusaloja hieman siirtämällä.

Johtovarausten sijainnit on tarkistettu tarkentuneiden suunnitelmien perusteella. Tontilla 1851-4 ollutta johtovarausta on täydennetty merkinnällä ajoyhteydeksi ja ajoyhteydelle merkitty jatkoa tontin länsipäähän saakka.

Kaavamääräystä on täydennetty ja rakentamistapaohje tarkistettu.

Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaavakarttaan liittyy toteuttamista kuvaavia viitesuunnitelmia. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti sen saatua lainvoiman. Toteutuksen vaiheistamisessa on huomioitava Hervannan valtaväylän suuntaisen kaukolämpöjohdon siirtoaikataulu.

Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -yksiköllä ei ole huomautettavaa asemakaavallisesta sisällöstä. Ennen asemakaavan hyväksymistä kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa tulee tehtäväksi toteutussopimus.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8549 (päivätty 11.9.2017, tarkistettu 4.12.2017 ja 19.11.2018 sekä 10.6.2019) hyväksytään ja

esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakijat, muistuttajat

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat