Yhdyskuntalautakunta, kokous 25.6.2019

§ 186 Asemakaava nro 8182, Lappi, Käpylän pientaloalueen suojeluasemakaava

TRE:714/10.02.01/2018

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 27.8.2018 päivätyn ja 3.12.2018 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8182. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8182
Diaarinumero: TRE:714/10.02.01/2018

Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katariina Korte.

Kaava-alueen sijainti ja luonne
Käpylän pientaloalue sijaitsee Kekkosentien pohjoispuolella 2 km päässä keskustasta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 13,4 ha käsittäen Lapin kaupunginosan korttelit 208,209 ja 211 -224 niitä reunustavine katuineen sekä Lapinpuistoa. Lisäksi asemakaavamuutosalueeseen kuuluu pieni osa Kaupinpuistoa, joka on kaavoittamaton alue. Käpylän pientaloalue rakennettiin pääosin 1910 -20-luvun vaihteessa, vuoden 1933 asemakaava laajensi aluetta hivenen itään ja täydennysrakentamisena tuli muutama talo vielä 1940- ja 50-luvuilla. Rakennukset ovat enimmäkseen hirsisiä paritaloja, jotka on osin muutettu yhden perheen taloiksi. Rakennukset ovat tiiviisti katujen varrella, mikä luo miellyttävää kaupunkitilaa ja -ympäristöä. Alue on säilyttänyt hienosti alkuperäisen ilmeensä, jonka luonteeseen vaikuttaa myös ympäröivä vihervyöhyke. Alue on maastoltaan vaihtelevaa ja kallioista ja asuinalue sijoittuu pohjois- luoteispuolen harjun ja eteläpuolen kallioisen alueen väliin luonnostaan suojaisaksi tiiviiksi vehreäksi kokonaisuudeksi. Koivujen reunustamat kadut myötäilevät maaston muotoja ja pienten omakotitonttien rakennukset seuraavat katulinjaa. Pieni keskuspuisto Lapinaukea on alueen sydän. Käpylä on kokonaisuutena hyvin yhtenäinen viehättävine rakennuksineen, mikään tietty kortteli ei nouse ylitse muiden. Kaava-alue on kaupungin omistuksessa.

Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavoituksen tavoitteena on turvata suunnittelualueen ominaisluonteen ja kulttuurihistoriallisten eristyspiirteiden säilyminen. Virkistysalueilla tavoitteena on kulttuurihistoriallisten- ja luontoarvojen sekä virkistysalueiden toimintojen turvaaminen.

Kaavoituksen vaiheet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 1.2. - 1.3.2018 sekä lähetettiin tiedoksi osallisille. Osallisille pidettiin tavoitetyöpaja 21.2. Oas-mielipiteitä saatiin kolme sekä kommentit Pirkanmaan liitolta ja Maakuntamuseolta.
Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 30.8. - 20.9.2018, yleisötilaisuus pidettiin 10.9.2018.
Luonnoksesta saatiin kahdeksan mielipidettä, kaksi lausuntoa ja kolme kommenttia. Mielipiteet koskivat talousrakennuksen sijaintia, laajennuksen rakennusoikeutta, pysäköintiä tontilla ja kadun varressa sekä toivetta vahvempiin määräyksiin katuympäristössä ja rakentamistapaohjeessa. Ely-keskus lausui mm. määräysten turvaavan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen. Maakuntamuseolla ei ollut kaavasta huomautettavaa.
Palaute- ja vastineraportti on asemakaavan liitteenä. Kaavaan on tehty pieniä tarkistuksia liittyen lähinnä talousrakennuksiin ja liito-orava-alueisiin. Laajennuksille ei ole osoitettu rakennusoikeutta suojeltaessa alkuperäistä rakennettua ympäristöä.

Asemakaava
Alueelle osoitetaan kerrosalaa yhteensä 20 166 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy 2357 k-m2. Tonttitehokkuus on keskimäärin e=0,39.
Kortteleihin on osoitettu alueelliset suojelumerkinnät AO-3/ tai A-29/s sekä rakennusten suojelumerkinnät srp1, srp2 ja srp4 maakuntamuseon inventoinnin pohjalta. Rakennuksia ei saa purkaa. Omakotitalojen rakennusoikeudet on osoitettu tonteille alkuperäisten suojeltavien asuinrakennusten koon mukaisina, vaihdellen 100 ja 225 k-m2:n välillä. Valtaosa asuinrakennusoikeuksista on 120 -160 k-m2, yhtä alle 100 k-m2 rakennusta voi hivenen laajentaa. Lisäksi on tonttikohtainen talousrakennusoikeus enintään yhteensä 30 k-m2 sisältäen myös joitakin suojeltavia piharakennuksia. Kaavalla ei muodostu uusia tontteja, kolmea tonttia on hivenen laajennettu.

Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.

Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikkayksiköllä ei ole huomautettavaa asemakaavallisesta sisällöstä.

Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaa liitolta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8182 (päivätty 27.8.2018 ja tarkistettu 3.12.2018) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavoitusarkkitehti Katariina Korte, puh. 040 806 2647, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 1241626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Perustelut:
Kaupunkiympäristön suunnittelu on valmistellut 27.8.2018 päivätyn sekä 3.12.2018 ja 17.6.2019 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8182. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?xxxx
Diaarinumero: TRE:714/10.02.01/2018

Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katariina Korte

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Käpylän pientaloalue sijaitsee Lapin kaupunginosassa 2 km päässä keskustasta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 13,4 ha käsittäen Lapin kaupunginosan korttelit 208 -224 niitä reunustavine katuineen sekä Lapinpuistoa. Lisäksi asemakaavamuutosalueeseen kuuluu pieni osa Kaupinpuistoa, joka on kaavoittamaton alue.

Käpylän pientaloalue rakennettiin pääosin 1910 -20-luvun vaihteessa, vuoden 1933 asemakaava laajensi aluetta hivenen itään ja täydennysrakentamisena tuli muutama talo vielä 1940- ja 50-luvuilla. Rakennukset ovat enimmäkseen hirsisiä, osa paritaloja, jotka on osin muutettu yhden perheen taloiksi. Rakennukset ovat tiiviisti katujen varrella, mikä luo miellyttävää kaupunkitilaa ja -ympäristöä. Alue on säilyttänyt hienosti alkuperäisen ilmeensä, jonka luonteeseen vaikuttaa myös ympäröivä vihervyöhyke. Alue on maastoltaan vaihtelevaa ja kallioista ja asuinalue sijoittuu pohjois- luoteispuolen harjun ja eteläpuolen kallioisen alueen väliin luonnostaan suojaisaksi tiiviiksi vehreäksi kokonaisuudeksi. Koivujen reunustamat kadut myötäilevät maaston muotoja ja pienten omakotitonttien rakennukset seuraavat katulinjaa. Pieni keskuspuisto Lapinaukea on alueen sydän. Käpylä on kokonaisuutena hyvin yhtenäinen viehättävine rakennuksineen, mikään tietty kortteli ei nouse ylitse muiden. Kaava-alue on kaupungin omistuksessa.

Asemakaavan tavoitteet

Asemakaavoituksen tavoitteena on turvata suunnittelualueen ominaisluonteen ja kulttuurihistoriallisten eristyspiirteiden säilyminen. Virkistysalueilla tavoitteena on kulttuurihistoriallisten- ja luontoarvojen sekä virkistysalueiden toimintojen turvaaminen.

Kaavoituksen vaiheet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 1.2. - 1.3.2018 sekä lähettiin tiedoksi osallisille. Osallisille pidettiin tavoitetyöpaja 21.2. Oas-mielipiteitä saatiin kolme sekä kommentit Pirkanmaan liitolta ja Maakuntamuseolta.

Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 30.8. - 20.9.2018, yleisötilaisuus pidettiin 10.9.2018.

Luonnoksesta saatiin kahdeksan mielipidettä, kaksi lausuntoa ja kolme kommenttia. Mielipiteet koskivat talousrakennuksen sijaintia, laajennuksen rakennusoikeutta, pysäköintiä tontilla ja kadun varressa sekä toivetta vahvempiin määräyksiin katuympäristössä ja rakentamistapaohjeessa. Ely-keskus lausui mm. määräysten turvaavan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen. Maakuntamuseolla ei ollut kaavasta huomautettavaa.

Palaute- ja vastineraportti on asemakaavan liitteenä. Kaavaan on tehty pieniä tarkistuksia liittyen lähinnä talousrakennuksiin ja liito-orava-alueisiin. Talojen laajennuksille ei ole osoitettu rakennusoikeutta suojeltaessa alkuperäistä rakennettua ympäristöä.

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 13.12.2018-28.1.2019. Ehdotusvaiheessa jätettiin yksi muistutus ja kolme lausuntoa:

Pirkanmaan liitto: Kaavaratkaisu on rakennetun ympäristön arvojen osalta tehty huolellisen arvottamistyön tuloksena. Voimaan tultuaan esitetty suojeluasemakaava turvaa maakuntakaavassa tunnistettujen rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen riittävällä tavalla. Kaavaehdotuksessa korttelin nro 221 tontilla nro 80 (osoitteessa Käpytie 16) ei ole osoitettu asuinrakennukselle suojelumerkintää. Kyseistä suojelumerkinnän puuttumista voitaneen pitää teknisluonteisena virheenä, joka tulee täydentää.

Pirkanmaan ELY-keskus: Valittua kaavaratkaisu on oikea ja määräykset turvaavat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen. Suojelukaava on kokonaisuudessaan hyvin ja asianmukaisesti laadittu. Tarkennuksena kaavamääräysten yleismääräyksiin liittyen: kun museoviranomainen mainitaan tahona, jolta pyydetään lausuntoa kulttuuriympäristön osalta, niin myös ELY-keskukselta tulee pyytää lausunto sen MRL:n tehtävän mukaisissa tilanteissa.

Pirkanmaan maakuntamuseo: Ajantasainen asemakaava on keskeinen työväline alueen kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimisessa. Käpylän suojeluasemakaavaehdotus turvaa asianmukaisesti Lappi-Käpylän valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen.

Muistutuksessa vaadittiin kaavaehdotukseen (130k-m2) osoitettua huomattavasti suurempaa rakennusoikeutta omalle tontille. Tontin käytetty kerrosala on 234 k-m2, josta noin 170 k-m2 on alkuperäistä rakennusta.

Muistutuksen ja lausuntojen tiivistelmät ja vastineet ovat asemakaavan selostuksen kohdassa 3.6.1.

Asemakaavan tarkistukset 17.6.2019:

Muistutuksen johdosta rakennusoikeutta ko. tontilla on asemakaavaehdotuksessa nostettu nyt 40 k-m2 siten, että rakennusoikeus on nyt 170 k-m2 (+ talousrakennus 30 k-m2). Rakennusoikeudet on alueella osoitettu 1,5 kertaisena suojeltavan rakennuksen pohjan alaan nähden. Muistuttajan talo on kaksikerroksinen, joten rakennusoikeutta on tarkistettu kaksinkertaiseksi suojeltavan rakennuksen alaan nähden. Puretun rakennusosan paikalle myöhemmin tehdylle laajennukselle ei voida osoittaa rakennusoikeutta, koska alueen kaavaratkaisu perustuu alkuperäisen rakenteen suojeluun eikä talojen myöhemmille laajennuksille ole soitettu rakennusoikeutta millään tontilla. Rakennusala on laajennettu koko nykyisen rakennuksen alueelle. Kaavaratkaisu ei perustu kiinteistön vuokraan.

Tonteilla 213-23 ja 217-69 talousrakennuksen rakennusala on teknisenä tarkistuksena suurennettu vastaamaan rakennusoikeutta. Tonteille 221-80 ja 219-63 ei ole osoitettu suojelumerkintää rakennuksille myönnetyn purkamisluvan perusteella. Tontin 219-63 rakennusalaa ja talousrakennusoikeutta on lisäksi hivenen tarkistettu.

Asemakaava

Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 20 222 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy 2413 k-m2. Tonttitehokkuus on keskimäärin e=0,39. Uusia tontteja ei osoiteta.

Kortteleihin on osoitettu alueelliset suojelumerkinnät AO-3/ tai A-29/s sekä rakennusten suojelumerkinnät srp1(erittäin hyvin säilynyt alkuperäisenä), srp2 ja srp4 maakuntamuseon inventoinnin sekä 2018 tehtyjen inventoinnin päivitysten pohjalta. Rakennuksia ei saa purkaa. Omakotitalojen rakennusoikeudet on osoitettu tonteille alkuperäisten suojeltavien asuinrakennusten koon mukaisina, vaihdellen 100 ja 225 k-m2:n välillä. Myöhemmille laajennuksille ja rakennusosille ei ole osoitettu rakennusoikeutta suojelukaavan pyrkiessä säilyttämään alueen alkuperäistä ilmettä ja rakennetta. Valtaosa asuinrakennusoikeuksista on 120 -160 k-m2, yhtä pientä alle 100 k-m2 rakennusta voi hivenen laajentaa. Lisäksi on tonttikohtainen talousrakennusoikeus enintään yhteensä 30 k-m2 sisältäen myös joitakin suojeltavia piharakennuksia. Kaavalla ei muodostu uusia tontteja, kolmea tonttia on hivenen laajennettu.

Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.

Asemakaavan hyväksyminen edellyttää, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8182 (päivätty 27.8.2018, tarkistettu 3.12.2018 ja 17.6.2019) hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat