Yhdyskuntalautakunta, kokous 25.6.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 195 Poikkeamislupahakemus tontille Hämeenpuisto 33, Nalkala (III), asuinkerrostalon korottaminen - Asunto Oy Puistohäme

TRE:2583/10.03.01/2019

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi  

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Tontilla sijaitsevaa asuinkerrostaloa halutaan korottaa rakentamalla ullakkokerroksen tasolle yksi uusi asunto sekä sen yläpuolelle kattoterassi. Asemakaavassa osoitettu kerrosluku ja rakennusoikeus ylittyvät.

Hakijan selvitys hankkeesta mm:
”Haetaan poikkeamislupaa sille, että massallisesti laajennusosa ei ole ullakon tunnusmerkkejä täyttävää tilaa. Hanke on esitelty Tampereen kaupungin Kaupunkikuvatoimikunnalle 30.01.2018, 13.11.2018 sekä 27.11.2018. Hankkeelle on Kaupunkikuvatoimikunnan puoltava lausunto.

Lupa-arkkitehdilta saamamme tiedon mukaan suunniteltu laajennushanke ei täytä asemakaavamääräystä u1/2. Massallisesti laajennusosa ei kuulemamme mukaan ole ullakon tunnusmerkkejä täyttävää tilaa. Käydyissä keskusteluissa on viitattu Ympäristöopas 72:n sivulla 14 esitettyyn "Kuva 5." sekä sen yhteydessä olevaan tekstiin. Tämän yhteydessä on myös lainaus MRA 58 § 1 mom.: "Rakennuksen ulkokatto saa kadulle ja pihalle päin kohota enintään 45 asteen kaltevuuskulmassa julkisivupinnan yläreunasta. Tästä voidaan poiketa, jos se kaupunkikuvan tai rakennuksen ulkonäköön liittyvän syyn johdosta on perusteltua." Kohdetta on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin Kaupunkikuvatoimikunnan kanssa. Arkkitehtisuunnittelun kantava ajatus on ollut synnyttää rakennustaiteellisesti korkeatasoinen ja paikkaan sopiva ratkaisu. Kaupunkikuvatoimikunnalta saamamme puoltava lausunto on mielestämme osoitus onnistumisesta tässä asiassa. Toinen vahva perustelu poikkeamiselle on se, että laajennusosassa joudutaan säilyttämään olemassa olevaa rakennusta palvelevia teknisiä tiloja sekä mm. saunatilat ja talopesula. Uuden asuinhuoneiston sovittaminen edellä mainittujen funktioiden yhteyteen edellyttää myös omalta osaltaan poikkeamista ullakkokerroksen perinteisestä tunnusmerkistöstä.”

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Yhdellä naapurilla oli huomautettavaa hankkeesta.

Naapurin muistutuksessa otettiin kantaa mm. taloyhtiöiden liitoskohdan säilymiseen ennallaan, naapurin täydennysrakentamisen mahdollisuuteen, painovoimaisen ilmanvaihdon toimimiseen sekä sadevesien johtamiseen. Sisäpihan korotusosan parvekkeista sekä pohjoispäädystä kaivattiin yksityiskohtaisia piirustuksia. Lisäksi otettiin kantaa rakentamisen aikaisiin toimiin sekä naapurin tontille rakennettaviin parkkiruutuihin. Alkuperäinen muistutus on hakemuksen liitteenä.

Asemakaavoituksen vastine:
Ullakkokerroksen korottaminen tulee muuttamaan taloyhtiöiden liitoskohtaa. Korottaminen tapahtuu kokonaan tontin 29-2 puolella, joten sillä ei todennäköisesti ole vaikutuksia naapuritaloyhtiön mahdolliseen tulevaan ullakkorakentamiseen.  Naapureille toimitetussa kuvamateriaalissa näkyvät korotuksen korkeus, sisäpihan parvekkeet ja se, miten pohjoispääty liittyy naapuritaloon. Naapurien kuulemisen jälkeen on saatu uutta havainnekuvamateriaalia, joka on nyt liitetty tämän poikkeamislupapäätöksen liitteeksi. Itse rakentamisen aikaiset järjestelyt eivät liity poikkeamislupakäsittelyyn. Myös korotuksen mahdollisia vaikutuksia naapuritaloyhtiön ilmanvaihtoon tulee tarkastella toisessa yhteydessä. Asemakaavoitus esittää, että poikkeamislupahakemusta ei hyväksytä, sillä se poikkeaa ullakkorakentamisen periaatteista eikä sopeudu Hämeenpuiston kulttuuriympäristöarvoihin.

Hankkeesta pyydettiin lausunto Pirkanmaan ELY-keskukselta ja kaupunkikuva-arkkitehdilta. Kaupunkikuva-arkkitehdilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta. Pirkanmaan maakuntamuseo oli antanut 18.3.2019 lausunnon, jossa ei ollut huomautettavaa. Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta 30.1.2018, 13.11.2018 sekä 27.11.2018.

Pirkanmaan ELY-keskus mm.:
”Suunnitelmassa on valittu selkeästi uusi, rakennuksen muotokielestä erottuva ilme. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan laajennus tulisi Hämeenpuiston RKY -alueen puoleisessa julkisivussa ja eteläpäädyssä olla selkeästi ullakkorakentamista, jolloin se jäisi räystäslinjasta lähtevän 45 asteen linjaan taakse, eikä ulottua seinälinjaan. Tämä toteutuisi esimerkiksi vetämällä ullakkokerros sisään julkisivusta.

Lasipinnat Hämeenpuiston puolella eivät suuren kokonsa vuoksi sopeudu osaksi kattomaisemaa. Myös eteläpäädyn terassin katto korostuu tarpeettomasti Hallituskadun puolella. Suunnitelma ei ELY -keskuksen näkemyksen mukaan täytä poikkeamisen edellytyksiä eli niitä tulee tarkistaa edellä mainitulla tavalla.

Rakennuksen sisäpihan puoleisiin ratkaisuihin, kuten julkisivuun rakentamiseen kiinni julkisivuun, ELY -keskus ei aseta valvontatehtävänsä puitteissa rajoitteita. Lähtökohtana Tampereen keskustan täydennysrakennushankkeissa tulee olla selkeästi sovittaminen arvokkaan ympäristön arvoihin ja kokonaisuuteen. Tämä on kirjattu myös alueen yleiskaavaan. Hyvänä periaatteena ELY-keskus pitää myös mallia, jossa sallittaessa ullakkojen täydennysrakentaminen edellytetään vastaavasti lähiympäristön, kuten piha-alueen kunnostamista asukkaiden yhteiseen käyttöön. Tätä mallia sovelletaan esimerkiksi Helsingissä.”

Lausuntonsa täsmennyksessä 17.5.2019 Pirkanmaan ELY-keskus toteaa lisäksi:

”Menettelytavoista ullakkorakentamisen ja lisäkerroksen rakentamisessa
ELY-keskus on poikkeamisluvasta antamassaan lausunnossa edellyttänyt Hämeenpuiston puoleisen julkisivun ja rakennuksen eteläpäädyn osalta ullakon tunnusmerkistön täyttymistä. Ullakon tulee jäädä enintään 45 asteen kulmassa kohoavan todellisen tai kuvitellun vesikattotason alapuolelle. Hakija on hakenut poikkeamista ullakon tunnusmerkeistä. Ullakon tasolle esitetty lisärakentaminen ulottuu
hakemuksen mukaisissa suunnitelmissa julkisivupinnan tasoon rakennuksen molemmilla puolilla ja nostaa siten rakennuksen räystäslinjaa noin kolme metriä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan esitetyssä muodossa hankkeessa ei ole kyseessä enää ullakkorakentaminen vaan lisäkerroksen rakentaminen.

Riippumatta käytettävissä olevan rakennusoikeuden määrästä lisäkerroksen rakentaminen tulee ratkaista poikkeamisluvan sijaan asemakaavalla. Asemakaavan yhteydessä arvioidaan myös millaiset vaikutukset olisi vastaavalla muiden Hämeenpuiston RKY-alueen rakennusten korottamisella yhdellä lisäkerroksella. ELY-keskus on siten lausunnossaan määritellyt ne ehdot, joiden toteutuessa hanke voidaan vielä katsoa ullakkorakentamiseksi eikä lisäkerroksen rakentamiseksi ja voitaisiin siten ratkaista poikkeamisluvalla. Hämeenpuiston RKY-alueeseen vaikuttavien länsi- ja eteläjulkisivujen osalta hanke sisältyy ELY-keskuksen MRL 18.2 §:n mukaiseen valvontatehtävään. Mikäli näiden julkisivujen osalta haettu ratkaisu katsotaan ullakkorakentamisen sijaan lisäkerroksen rakentamiseksi, ELY-keskus edellyttää asian ratkaisemista asemakaavalla. Sama periaate pätee myös rakennuksen sisäpihan puoleisiin ratkaisuihin, mutta ne eivät kuulu ELY:n valvontatehtävän piiriin.

Johtopäätökset
ELY-keskus katsoo, että ullakon tunnusmerkkien täyttyminen sen valvontatehtävään kuuluvaan Hämeenpuiston RKY-alueeseen vaikuttavien rakennuksen länsi- ja eteläjulkisivujen osalta on edellytys asian käsittelemiselle MRL 171 § mukaisena poikkeamislupana. Muussa tapauksessa kyseessä on lisäkerros, joka rakennuksen ja ympäristön arvot huomioiden on vaikutuksiltaan niin merkittävä, että poikkeamisen sijaan asia tulee käsitellä asemakaavan muutoksella.”

Asemakaavoituksen vastine:
Hakijaa on pyydetty muuttamaan suunnitelmiaan lausunnossa esitetyn mukaisesti, mutta hakija haluaa edetä päätöskäsittelyyn lausuntopyynnön liitteenä olevilla suunnitelmilla, joissa ei ole huomioitu viranomaislausuntoa eikä sen jälkeen annettua ohjausta. Asemakaavoitus esittää, että poikkeamislupahakemusta ei hyväksytä.

Kaupunkikuvatoimikunta 27.11.2018:

Uudisosan väritys:
Uudisosan väritystä on kehitettävä. Toimikunta pitää valittua tumman harmaata sävyä (RR23) paitsi synkkänä, myöskin hyvin arkisena värinä, joka viestii enemmänkin tavanomaisesta pientalosta kuin Hämeenpuiston RKY-alueen kupeeseen rakentuvasta upeasta ullakkoasunnosta. Toimikunta esittää, että teräsohutlevykatteen väritystä muutetaan tai julkisivupinta toteutetaan kokonaan muusta materiaalista, kuten arvokkuutta henkivästä kuparista.

Uudisosaan liittyvät detaljit:
Muutososan yksiaineiset julkisivu- ja kattopinnat on toteutettava konesaumattuna, jotta vedenpoisto on mahdollista hoitaa huomaamattomasti. Jatkosuunnittelun yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota myös muiden detaljien huolelliseen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen sekä IV-läpivientien ja lumiesteiden hallittuun sijoittamiseen katolle siten, etteivät ne häiritse muutososan yksiaineista ilmettä.

Poikkeaminen 1: Rakennusoikeus
Asemakaavassa tontille sallittu rakennusoikeus ylittyy 52 k-m2 (0,8 %).

Asemakaavoitus:
Tontin rakennusoikeus on 6 750 k-m2. Rakennusoikeuden ylittäminen 52 k-m2:llä (0,8 %) ei merkittävästi lisää rakennuksen massaa.

Poikkeaminen 2: Kerrosluku
Asemakaavassa rakennukselle sallittu kerrosluku on VII u1/2. Laajennuksen jälkeen kerrosluvuksi tulee VIII.

Asemakaavoitus:
Asuinkerrostalon korotus sijoittuu nykyisen ullakkokerroksen paikalle, osittain sisäänvedettynä, muodostaen kerroksen. Asuinkerroksen yläpuolelle sijoitetaan alempaa kerrosta kapeampi kattoterassi. Asuinkerroksen pohjoispäätyyn tulee taloyhtiön tiloja kuten esim. sauna-, pesula-, varasto- ja teknisiä tiloja. Asuinkerroksen osalta korotus nousee jonkin verran rajanaapurin rakennuksen vesikattoa korkeammalle. Kattoterassi on viety kohti rakennuksen eteläpäätyä siten, että rakennuksen vesikatto nousee loivasti kohti etelää liittyen kattoterassin katokseen. Pohjoispäädyssä korotus nousee rajanaapurin taloyhtiön yhteisen terassin yläpuolelle varjostaen terassia jonkin verran enemmän kuin vanha ullakkokerros on varjostanut. Korotus vaikuttaa jonkin verran naapurin terassilta etelän suuntaan aukeaviin viistonäkymiin.

Rakennuksen korotus näkyy pienestä sisäänvedosta huolimatta hallitsevana Hämeenpuiston ja Hallituskadun katunäkymässä. Mikäli korotus olisi Hämeenpuiston puolelta sisään vedetty kuten Pirkanmaan ELY-keskus lausunnossaan esittää, olisi korotuksen vaikutus maisemaan ja naapuritaloyhtiölle vähäisempi. 

Poikkeaminen kerrosluvusta esitetyllä tavalla poikkeaa Hämeenpuiston asuinkerrostalojen kattomaailmasta ja ullakoiden korottamisen periaatteista merkittävästi. Suunniteltu laajennus muuttaa Hämeenpuiston valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä liian voimakkaasti. Itse korottaminen tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita, mutta kahden kerroksen korkuista korotusta ei ole mahdollista ratkaista poikkeamisluvalla, vaan edellytetään asemakaavamuutosta.

Poikkeaminen rakennusoikeudesta ja kerrosluvusta aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, sillä Hämeenpuistoon on viime vuosina valmisteltu asemakaavat sillä periaatteella, että ylin kerros on vedetty selkeästi sisään, esim. asemakaavat nro:t 8432, vahv. 2015, 8123, vahv. 2008 sekä KV hyväksymä asemakaava nro 8584. Suunniteltu laajennus ei vaikeuta luonnon arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista, mutta se vaikeuttaa rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Poikkeamislupahakemus koskien lupaa saada poiketa kerrosluvusta ja rakennusoikeudesta tontilla 837- 103-29-2, osoitteessa Hämeenpuisto 33, hylätään.

Päätös

Poikkeamislupahakemus koskien lupaa saada poiketa kerroluvusta ja rakennusoikeudesta tontilla 837-103-29-2, osoitteessa Hämeenpuisto 33, hyväksyttiin.

Eriävä mielipide

  • Esittelijä johtaja Mikko Nurminen ilmoitti eriävän mielipiteen.

Kokouskäsittely

Puheenjohtaja Aleksi Jäntti teki seuraavan muutosehdotuksen: Poikkeamislupahakemus hyväksytään seuraavin perustein: kyseessä oleva ullakkorakentaminen vastaa kaupungin strategisia tavoitteita täydennysrakentamisen osalta, sopii kaupunkikuvaan eikä vaaranna RKY-alueen arvoja.

Matti Höyssä, Matti Järvinen, Ossi Aho, Ulla Kampman ja Jouni Sirén kannattivat Jäntin ehdotusta.

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Jäntin muutosehdotuksen.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat