Yhdyskuntalautakunta, kokous 25.6.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 196 Poikkeamislupahakemus tontille Pispankatu 11, Ylä-Pispala, asuinrakennuksen purkaminen

TRE:3438/10.03.01/2019

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi  

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla asemakaavan suojelumääräyksestä.

Tontilla sijaitsevalle asuinrakennukselle on asemakaavassa annettu suojelumääräys, jonka mukaan sitä ei saa purkaa. Asuinrakennus on kuntoselvityksessä todettu korjauskelvottomaksi ja se halutaan purkaa.

Hakijan selvitys hankkeesta:
”Halutaan purkaa huonokuntoinen asuinrakennus. Rakennusta koskee suojelumerkintä - srp-2, minkä mukaan rakennusta ei saa purkaa. Talo on kuitenkin todettu rakennustapansa vuoksi korjauskelvottomaksi. Ensisijaisesti halutaan rakentaa korvaavaksi rakennukseksi alkuperäisen oloinen rakennus.”

Naapurit on kuultu hakijan toimesta. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan maakuntamuseo:
”Rakennuksen nykyiset omistajat ovat aloittaneet kohteessa suojelumääräyksen mukaisesti suunnitellun korjaushankkeen, jonka aikana talon rakenteista on paljastunut odotettua laajempia kosteusvaurioita. Korjaustyöt on keskeytetty ja rakenteiden korjattavuudesta on pyydetty asiantuntijalausunto. Maakuntamuseolle on toimitettu dokumentit kiinteistön edellisen omistajan teettämästä kuntotarkastuksesta sekä edellä mainitusta rakennuksen korjausmahdollisuuksien arvioinnista (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 4.4.2019). Viimeksi mainitussa on esitetty riittävällä tarkkuudella vaurioiden laajuus ja rakenteiden korjaamisen ongelmakohdat.

Selvitysaineiston sekä kohteeseen 7.5.2019 tehdyn maastotarkastuksen perusteella voidaan todeta seuraavaa:

Tarkasteluhetkellä kaikki seinäpinnat ja lämpöeristeet oli purettu, samoin alapohjan täytteet ja laudoitukset. Runko ja sen muutosvaiheet sekä vauriot olivat nähtävissä. Alkujaan hirsirunkoista rakennusta on myöhemmin laajennettu ja korotettu rankorakenteisella osalla. Muutostöiden yhteydessä hirsikehikko on katkaistu ja muokattu siten, että sen rakenteellinen vakaus on heikentynyt eikä perinteinen korjaaminen kengittämällä ole enää mahdollista. Sekä hirsi- että rankorakenteisessa rungossa on lukuisia, osin laajoja, eri-ikäisiä lahovaurioita, joista osa ulottuu ulkoverhoukseen asti. Vauriot ovat syntyneet pitkällä aikajaksolla ja aiheutuneet pääosin vanhoista, sittemmin korjatuista kattovuodoista sekä rinnetontin hulevesien aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Todennäköisesti rakennusrungon kunto on ollut huono jo asemakaavaa valmisteltaessa, mutta todellista tilannetta on ollut mahdotonta todeta ilman laajoja rakenneavauksia. Vakavimmat vauriot ovat rakennuksen ylärinteen puoleisessa osassa, joka on perustettu erittäin matalan kivi­jalan varaan alapohjan tuuletuksen jäädessä riittämättömäksi. Osa alahirsistä on käytännössä maassa, ja päätyseinällä niitä vasten on valettu valesokkeli. Hirsiseinän osalta kyseinen seinä on korjauskelvoton, ja sen uusiminen edellyttäisi myös ulkoverhouksen purkamista.

Kokonaisuutena arvioiden välttämättömät korjaustyöt olisivat niin mittavat, että niiden myötä menetettäisiin pääosa rakennuksen alkuperäisyydestä ja siihen sitoutuneista arvoista. Näin ollen rakennuksen purkaminen on mahdollista, joskin erittäin valitettavaa.”

Pirkanmaan ELY-keskus:
”Lähtökohtana tässä ja vastaavissa tilanteissa tulee olla, että ensisijainen ratkaisu on rakennuksen huonokuntoisten osien vaihto ja kunnostus niin, että merkittävä osa alkuperäisestä rakennuksesta saadaan säilytettyä. Tässä tapauksessa se voisi tarkoittaa huonokuntoiseksi todetun pohjoispään uusimista rakennuksen alkuperäinen hahmo säilyttäen. Mahdollinen käytettävissä oleva rakennusoikeus voidaan käyttää tontin takaosassa.

Jos tämä vaihtoehto osoittautuu mahdottomaksi, korvaava rakennus tulee vastata massaltaan ja rakennusalaltaan alkuperäistä rakennusta. Purkaminen ei saa myöskään johtaa rakennusoikeuden lisääntymiseen.”

Asemakaavoituksen vastine:
Asemakaava ohjaa suojellun rakennuksen korvaavan uudisrakennuksen suunnittelua: ”Suojeltu rakennus määrittää lähtökohtaisesti korvaavan rakennuksen massoitteluperiaatteen, kattomuodon ja julkisivumateriaalin. Uudisrakennusten perusmuodon tulee olla selkeä suorakaidekappale.” Purettavalle rakennukselle on asemakaavassa osoitettu rakennusala, joka noudattaa purettavan rakennuksen seinälinjoja.

Poikkeaminen 1: Suojelumääräys
Tontilla sijaitsevalle asuinrakennukselle on annettu määräys srp-2: "Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee ottaa muutos- ja korjaustöissä huomioon. Julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa ei saa turmella." Rakennus halutaan purkaa.
 
Asemakaavoitus:
Rakennuksesta laaditussa kuntoselvityksessä todetaan mm.:
”Kiinteistössä aiemmin tehdyn tutkimuksen perusteella rakennus on ollut korjauskelpoinen ja kiinteistön nykyinen omistaja on aloittanut laajan peruskorjauksen. Purkutöiden aikana rakennuksen vauriot ovat osoittautuneet paljon oletettua laajemmiksi ja rakenteellisesti vakavimmiksi ja korjaustyö on keskeytetty.

Nyt pidetyn katselmuksen havaintojen perusteella rakennuksen alkuperäinen hirsikehikko on jo laajennuksen yhteydessä rikottu rakenteellisesti siten, että sen alaosien osittainen korjaaminen (eli ns. alahirsien kengittäminen) ei ole teknisesti mahdollista normaalein työmenetelmin. Irrallisen päätyseinän purkamista ei ole mahdollista tehdä purkamatta julkisivua.

Aiemmassa laajennuksessa hormiperustukset ja palomuurit on myös perustettu puurakenteiden varaan ja näissä olevien lahovaurioiden takia ne joudutaan purkamaan tai tekemään teknisesti vaativia uudelleen perustamisia. Myös rankarunkoisessa osassa todettiin kantavien rakenteiden lahovaurioita vesikaton, ylemmän välipohjan, ulkoseinien ja alemman välipohjan osalta. Eli käytännössä kaikissa rakenneosissa.

Havaintojen perusteella rakennuksen korjaaminen siten, että olemassa oleva ja suojeltu julkisivu säilyy, ei ole realistisin toimin mahdollista siten, että korjauksen jälkeen rakennus täyttäisi asuinrakennukselta vaadittavat terveellisen ja turvallisen rakentamisen kriteerit. Pidän teknisesti järkevimpänä vaihtoehtona rakennuksen korvaamista ulkonäöllisesti vastaavalla uudisrakennuksella.”

Asemakaava ohjaa suojellun rakennuksen korvaavan uudisrakennuksen suunnittelua:
”Suojeltu rakennus määrittää lähtökohtaisesti korvaavan rakennuksen massoitteluperiaatteen, kattomuodon ja julkisivumateriaalin. Uudisrakennusten perusmuodon tulee olla selkeä suorakaidekappale.” Rakennuksen huonon kunnon vuoksi poikkeaminen asemakaavan suojelumääräyksestä on mahdollista.

Poikkeaminen asemakaavan suojelumääräyksestä ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen asemakaavan suojelumääräyksestä vaikeuttaa rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään tontille 837-213-1317-1 lupa saada poiketa asemakaavan suojelumääräyksestä asuinrakennuksen purkamiseksi Ylä-Pispalan kaupunginosassa, osoitteessa Pispankatu 11.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan Maakuntamuseo

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat