Yhdyskuntalautakunta, kokous 25.6.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 199 Poikkeamislupahakemus tontille Sammonkatu 46, Kalevanrinne, liikerakennuksen korottaminen

TRE:2796/10.03.01/2019

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi  

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Tontilla olemassa olevaa liikerakennusta korotetaan vesikattoremontin yhteydessä. Pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja sijoitetaan ullakolle. Tontin rakennusoikeus ylittyy. Jätetään rakentamatta kolme autopaikkaa.

Asemakaavassa rakennukselle on annettu määräys sr-3, jonka mukaan rakennus on kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Maakuntamuseon lausunnon ja asemakaavoituksen tulkinnan mukaan suunnitelmissa esitetty laajennus ja julkisivumuutos säilyttävät rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen. Näin ollen kaavamääräyksestä sr-3 ei poiketa.

Hakijan selvitys hankkeesta:
”Muutetaan olemassa olevan 2-kerroksisen talon ullakkokerros harjoitustiloiksi nostamalla kattoa n. 500 mm. Olemassa oleva huonokuntoinen katto räystäineen rakennetaan uusiksi. Samalla korotetaan nykyistä porrashuonetta kerroksella sekä lisätään talon itäpäätyyn hätäpoistumiskierreporras. Kerrosala ylittyy ullakon käyttöönoton myötä 357m2.

Haetaan poikkeusta käyttötarkoituksen muutokseen ullakolla, muutetaan harjoitustiloiksi sekä tästä johtuvaa kerrosalan ylitystä 357m2.

Ullakon käyttöönotto harjoitustiloina ei aiheuta ympäristölle juurikaan näkyviä muutoksia. Olemassa oleva katto on niin huonokuntoinen, että se on joka tapauksessa korjattava ja tässä yhteydessä katon huonokuntoinen betoninen lippa poistetaan ja tilalle rakennetaan uusi vanhaa muistuttava alapuoleltaan levytetty räystäs. Uusi katto on joka tapauksessa esteettinen parannus ympäristölle. Uusimisen yhteydessä kattoa korotetaan n. 500 mm ja tämän noston avulla ullakon sisätilat saadaan kohtuullisesti käyttöön huomioon ottaen uusi käyttötarkoitus, eli harjoitustilat, joissa vino katto ei ole käytön kannalta suuri ongelma.  Korotus tehdään levyttämällä julkisivun yläosa seinää vastaavan värisellä levyllä, jolloin muutos on hankalasti huomattavissa.

Ullakon kerrosalan lisäys on käytännössä suhteellisen yksinkertainen toteuttaa ja rakennusaikainen häiriökään ei poikkea kattoremontin aiheuttamasta häiriöstä.”

Naapurit on kuultu hakijan toimesta. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

Hankkeesta pyydettiin lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Pirkanmaan maakuntamuseo:
”Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muutos on rakennuksen kaupunkikuvallisten arvojen osalta lähtökohtaisesti hyväksyttävissä. Suunnitelmien mukaan muutos edellyttää rakennuksen seinien korottamista. Korotusosan julkisivumateriaaliksi on suunnitelmissa esitetty pinnoitettua sementtikuitulevyä. Maakuntamuseo esittää, että korotusosa tehtäisiin esitetyn levyn sijaan vanhan seinän tapaan punatiilipintaisena, mikä ratkaisuna sopeutuisi paremmin rakennuksen arkkitehtonisiin, rakennusteknisiin ja historiallisiin arvoihin.”

Asemakaavoituksen vastine:
Poikkeamislupapäätöksen ehdoksi tulee, että seinän korotusosan materiaalin tulee olla punatiiltä.

Poikkeaminen 1: Rakennusoikeus
Asemakaavassa tontille sallittu kokonaisrakennusoikeus ylittyy 346 k-m2 (23,0 %).

Asemakaavoitus:
Rakennuksen vesikattoa korotetaan 0,5 m kattoremontin yhteydessä. Ullakolle saadaan korotuksen myötä 12 kpl harjoitustiloja sekä niiden oheistiloja. Rakennusoikeuden ylitys ei muodosta suurta rakennusmassan lisäystä eikä muuta merkittävästi alueen yleisnäkymää. Rakennus ei myöskään menetä kaupunkikuvan kannalta merkittävää luonnettaan, vaikka tontin rakennusoikeus ylittyy.

Poikkeaminen 2: Pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen ullakolle
Ullakolle sijoitetaan pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Asemakaavoitus:
Kattoremontin ja vähäisen katon korotuksen myötä ullakolle saadaan riittävän korkeita tiloja, joita voidaan käyttää harjoitustiloina. Uusia harjoitustiloja tulee yhteensä 12 kpl ja ne ovat pinta-alaltaan 17,5-39,5 m2 suuruisia. Poikkeus pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittamisesta ullakolle ei vaikuta haitallisesti naapuritonttien eikä lähialueen viihtyisyyteen tai käyttöön.

Poikkeaminen 3: Autopaikkamääräys
Asemakaavan autopaikkamääräyksen mukaan tontille tulee toteuttaa yhteensä 9 autopaikkaa. Kolme autopaikkaa jätetään toteuttamatta.

Asemakaavoitus:
Asemakaavan autopaikkavaatimus on 1 ap/150 m2. Laajennuksen (357 k-m2) myötä tontille tulisi toteuttaa kolme autopaikkaa lisää. Päivitetyn pysäköintipolitiikan (hyväksytty YLA 29.1.2019 § 27) mukaan alle 1 200 k-m2 suuruinen täydennysrakennushanke ei lisää tontin autopaikkavelvoitetta. Tässä laajennus jää alle 1 200 k-m2:n. Rakennus sijaitsee erinomaisten julkisen liikenteen yhteyksien varrella, etenkin sen jälkeen, kun raitiotie aloittaa toimintansa ja lähin pysäkki sijoittuu n. 40 metrin päähän tontista. Poikkeamisella autopaikkamääräyksestä ei ole heikentäviä vaikutuksia lähialueen pysäköintiolosuhteisiin.

Poikkeaminen rakennusoikeudesta, pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittamisesta ullakolle ja autopaikkamääräyksestä ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään tontille 837-119-832-14 lupa saada poiketa rakennusoikeudesta, pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittamisesta ullakolle ja autopaikkamääräyksestä liikerakennuksen laajentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Kalevanrinteen (XIX) kaupunginosassa, osoitteessa Sammonkatu 46, sillä ehdolla,

että seinän korotusosan materiaali on punatiiltä.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat