Yhdyskuntalautakunta, kokous 26.11.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 327 Asemakaavaehdotuksen asettaminen yleisesti nähtäville, Holvasti, Kiveliö, pientaloalueen asemakaava nro 7973 

TRE:3991/10.02.01/2017

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Marjukka Huotari, puh. 040 806 3284, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 10.6.2004 päivätyn ja 3.12.2004 ja 11.11.2019 tarkistetun asemakaavamuutosehdotuksen nro 7973. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?7973
Diaarinumero: TRE:3991/10.02.01/2017
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, asemakaava-arkkitehti Maire Väisänen ja toimistoarkkitehti Marjukka Huotari.

Alun perin alue oli mukana 22.3.2006 vahvistuneen asemakaavan nro 7546 suunnittelussa, mutta rajattiin sen ulkopuolelle, koska tarvittavia maankäyttösopimuksia ei oltu saatu päätökseen. 

Kaavamuutos kuulutettiin vireille 10.6.2004 ja asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville 16.12.2004–17.1.2005. Tämän jälkeen aineistoa on täydennetty ja tarkistettu. Asemakaavaehdotus käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka päättää sen nähtäville asettamisesta.

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Suunnittelualue sijaitsee Holvastin kaupunginosassa noin 11 km kaupungin keskustasta itään Kangasalan rajalla. Alue rajoittuu etelässä Kiveliön alueen rakennettuihin pientalotontteihin, pohjoisessa asuinpientaloihin sekä metsäalueeseen. Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 5,26 ha, josta asuinrakennusten korttelialueen pinta-ala on 2,17 ha. Virkistysaluetta on 2,57 ha ja katualuetta 0,51 ha. Kerrosalaa on yhteensä 7188 m2.

Alue on suurimmaksi osaksi asemakaavoittamatonta ja yhtä pientaloa lukuun ottamatta rakentamaton. Pääosa maasta on yksityisessä omistuksessa. Tampereen kaupunki omistaa tilat 9:7 ja 9:187 sekä alueeseen osaksi kuuluvaa tilaa 2:81.

Noin puolet kaava-alueesta on entistä peltoaluetta, joka on pensoittunut. Pohjoinen osa on vanhaa kuusisekametsää. Oriniitynkadun mutkan kohdalla on muutaman vuosikymmenen takainen pienialainen hakkuualue, joka nyt kasvaa pioneerivaiheen lehtipuuta.

Asemakaavan tavoitteet

Alueen kaavoittaminen kuului vuosien 2004–2006 kaavoitusohjelmaan, ja se oli ajoitettu vuodelle 2004. Tavoitteena oli mahdollistaa alueen kaavoittaminen asuin- ja virkistyskäyttöön ja sijoittaa alueelle monipuolista pientalorakentamista. Jokaiselle asunnolle varattiin suunnittelussa riittävät näkymät ja omaa piha-aluetta. Myös yksityisten alueisiin sisältyvä maareservi pyrittiin saamaan käyttöön. Alueella todetun liito-oravan elinmahdollisuudet turvattiin varaamalla yhtenäisiä ja laajoja puustoisia alueita sen elinpiiriksi ja kulkuyhteydeksi. Alueen halki virtaava Syväoja säilytettiin ja sen reunamille varattiin virkistysaluetta.

Asemakaavaprosessin vaiheet

Hanke kuulutettiin vireille ensimmäisen kerran 1.7.2002 (asemakaava nro 7546). Asemakaava nro 7973 perustuu sen laajempaan ehdotukseen, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos kuulutettiin vireille 10.6.2004-1.7.2004. Aineistosta saatiin yksi nimistöä koskeva mielipide.

Hankkeesta pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin hallintokunnilta ja muilta tahoilta. Lausuntojen perusteella ojan varressa olevaa virkistysaluetta laajennettiin.

Ympäristövalvontayksikön mukaan jokaisen jätöspuun olisi kuuluttava virkistysalueeseen. Silloisessa kaavassa oli yhtä jätöspuuta lukuun ottamatta kaikki säilytetty ja sen takia oli rakennettava alue jouduttu rajaamaan pääasiassa huonolle pohjamaalle peltoalueelle. Ko. puu ei sijaitse biotoopiltaan liito-oravalle otollisella alueella, joten se katsottiin voivan jäädä korttelialueelle, jossa ko. alue oli suojeltu.

Pirkanmaan ympäristökeskuksen mukaan kortteli 5738 katkaisi pohjoiseen suuntautuvan yhtenäisen liito-oravan elinympäristövyöhykkeen, ja kortteli 5735 kavensi yhteyttä vain muutamaan metriin. Ympäristökeskus katsoi, että kaavaehdotusta tuli tarkistaa poistamalla korttelit 5738 ja 5735 ja osoittamalla alue virkistysalueeksi, joka soveltuu liito-oravan elinympäristöksi. Näin mahdollistetaan liito-oravan elinolosuhteiden säilyminen alueella ja saadaan muodostettua yhtenäinen virkistysaluevaraus Oriniitynkadun eteläpuolelle.

Tampereen ympäristösuojeluyhdistys ry vaatii lausunnossaan, että kaavan rakennusoikeudesta tulee luopua alueella elävän liito-oravan elinmahdollisuuksien säilyttämiseksi.

Toimenpiteet lausunnon johdosta:
Lausunnon perusteella ehdotusta muutettiin siten, että liito-oravalle järjestettiin mahdollisuus liikkua aivan alueen pohjoisosaan asti poistamalla kaavasta yksi tontti ja muuttamalla kadun linjausta. Liito-oravan elinpiirin merkinnäksi muutettiin VM, suojametsä.  

Asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville 16.12.2004–17.1.2005. Siitä jätettiin kaksi muistutusta, jotka eivät aiheuttaneet muutoksia.
Ensimmäinen muistutus liittyi Perämetsänkadun läpi suunniteltuun jalankulkuväylään ja sen varrella sijaitsevaan kahteen tonttiin. Väylää toivottiin muutettavan suoraksi kadun ylitykseksi, kuten se oli luonnosvaiheessa esitetty. Toisessa muistutuksessa viitattiin suunniteltuun kävelytiehen Kaviokujalta Oriniitynkadulle, jota taloyhtiön asukkaat eivät halunneet.

Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella vuonna 2018 poistettiin kaavaehdotuksessa ollut tontti 5738-2 alueella todetun risupesän takia liito-oravan elinympäristön turvaamiseksi.

Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavasta on poistettu kokonaan tontti nro 5738-2 havaitun risupesän johdosta. Näin liito-oraville varatun alueen koko on kasvanut ja alueelle on osoitettu tarkempi kaavamääräys sl-6 (Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa).

Muuten kaavaehdotusta on täydennetty mm. hulevesiselvityksellä. Kaavamääräyksiä ja pohjakarttaa on tarkistettu.

Asemakaava

Alueelle osoitetaan erillispientalojen korttelialueita (AO) n. 3800 k-m2, joille sijoittuu 16 erillispientalojen tonttia. Asuinpientalojen (AP) korttelialueita on n. 3300 k-m2.  Uutta rakennusoikeutta muodostuu noin 7200 k-m2. AO-tonttien tehokkuusluku e on 0,30 ja AP-tonttien e on 0,35-0,40.

Yhteensä viheraluetta on 48,9 %. Alueen pohjoisosa on osoitettu luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi, lähimetsäksi. Suurin osa viheralueista (41,6 %) on osoitettu suojametsäksi, joka havaintojen perusteella on liito-oravan elinympäristöä varten. Katiston- ja Kaukolaisenpuistoon osoitetaan sl-6-merkintä (Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa). Viheralueita on yhteensä 2,57 ha. Katua alueella on 0,47 ha.

Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 7973 (päivätty 10.6.2004, tarkistettu 3.12.2004 ja 11.11.2019) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Esittelijä teki seuraavan lisäyksen teknisenä korjauksena listatekstiin Lausunnot -kohtaan: Pyydetään viranomaislausunto Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Kangasalan kaupungilta.

Puheenjohtaja totesi korjauksen olevan näin asian käsittelyn pohjana.

Katja Seimelä poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Lausunnot

Pyydetään viranomaislausunto Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Kangasalan kaupungilta.

Tiedoksi

Hakijat, Sirpa Lehtonen, Terhi Peltoniemi, Pirkanmaan ELY-keskus, Kangasalan kaupunki

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)