Yhdyskuntalautakunta, kokous 26.11.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 325 Hervannan liikenneverkkosuunnitelma 

TRE:7196/08.01.00/2019

Valmistelija

  • Seimelä Katja, Liikenneinsinööri

Valmistelijan yhteystiedot

Liikenneinsinööri Katja Seimelä, puh. 040 149 3684, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Lähtökohdat

Hervannan liikennejärjestelmä on muuttumassa Tampereen ensimmäisen raitiotielinjan rakentuessa Hervannan ja Tampereen keskustan välille. Raitiotien aloittaessa liikennöinnin vuonna 2021 myös bussiliikenteen linjasto uudistuu. Vuonna 2014 valmistuneessa Tampereen pää- ja kokoojakatujen saneeraustarveluokituksessa useat Hervannan kadut luokiteltiin kiireellisimpään saneeraustarveluokkaan. Myös vuonna 2016 hyväksytty nopeusrajoituspolitiikka edellyttää katujen uudistamista. Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä ja sen myötä liikenteen päästöjen tulisi vähentyä 55 % vuoden 2015 tasosta. Tampereen strategiassa tavoitellaan kestävien kulkumuotojen käytön lisääntymistä paitsi päästöjen vähentämisen myös kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääntymisen näkökulmasta. Hervannassa lyhyiden etäisyyksien kävely ja pyöräily ovat jo nykyisin suosittuja kulkumuotoja ja niiden käyttöä halutaan entisestään lisätä kehittämällä liikkumisympäristöjen turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyisyyttä.

Hervannan kaupunginosa kasvaa voimakkaasti. Täydennysrakentamishankkeet sekä Hervantajärven ja Lintuhytin alueiden toteutuminen tuovat Hervantaan 7.000 uutta asukasta (+25 %) vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan Hervannan ja Ruskon alueille tavoitellaan n. 6.500 uutta työpaikkaa (+40 %). Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteiden mukaisesti Hervannan keskustaa kehitetään Kaakkois-Tampereen aluekeskuksena ja täydentyvänä keskustana, jossa täydennysrakentamisen tulee edistää toimintojen monipuolisuutta ja alueen elinvoimaisuutta. Keskustatoimintojen alueella liikenneympäristöä tulee kehittää kestävien liikkumismuotojen ehdoilla.

Työn tavoitteet

Tehtävänä on ollut laatia Hervannan kaupunginosan liikenneverkkosuunnitelma. Työ on strategisen tason suunnitelma, jonka avulla saatetaan yhteen nykyinen Hervannan liikenneverkko ja kaupungin kehittämistavoitteiden mukainen maankäytön ja liikenteen kokonaisuus vuonna 2040. Liikenneverkkosuunnitelmassa määritetään eri kulkumuotojen tavoiteliikenneverkot, tunnistetaan keskeiset kehittämistarpeet ja esitetään kehittämispolku keskeisten toimenpidetarpeiden ja hankkeiden osalta. Suunnitelmassa huomioidaan kaupunginosan täydennysrakentaminen, kestävien kulkumuotojen käytön lisäämisen tavoitteet sekä liikenneturvallisuus- ja esteettömyystavoitteet.

Nykytilanne

Nykyisin Hervannassa asuu lähes 25.000 asukasta ja Ruskon ja Hervannan teollisuusalueen työpaikat mukaan lukien alueella on 11.400 työpaikkaa. Hervanta onkin yksi Tampereen merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä keskustan, Hatanpään ja TAYS:n alueiden ohella.

Hervannan kaupunkimaisen rakenteen ja lyhyiden etäisyyksien vuoksi kävely tai pyöräily on jo nykyisin monille kätevin tapa liikkua Hervannan alueella. Tampereen kaakkoisen palvelualueen (Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Hallila ja Vuores) sisällä tapahtuvista matkoista valtaosa tehdään jalkaisin (62 %) tai pyörällä (10 %). Kaakkoisen alueen asukkaat kulkevat joukkoliikenteellä hieman keskimääräistä tamperelaista useammin. Hervannassa autottomien talouksien osuus on selvästi suurempi kuin Tampereella keskimäärin (Hervanta 53,1 %, Tampere 42,5 %).

Hervannassa on lähes kaikkien katujen varressa jalankululle ja pyöräliikenteelle osoitetut järjestelyt. Ratkaisu on useimmiten yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tai kadun toisessa reunassa oleva kaksisuuntainen pyörätie ja siitä erotettu jalkakäytävä. Pyöräilyn seudulliset pääreitit kulkevat Hervannan valtaväylällä ja Insinöörinkadulla sekä Ruskontiellä. Alueellisia pääreittejä on Hervannan valtaväylällä, Hepolamminkadulla, Tieteenkadulla, Hermiankadulla sekä Opiskelijankadulla, Teekkarinkadulla ja Ahvenisjärventiellä. Hervanta muodostuu suurkortteleista, joiden sisällä liikkuminen on suunniteltu tapahtuvaksi kävellen ja pyöräillen ja tarvittava verkosto on muodostettu jalankulun ja pyöräilyn raiteista. Huoltoliikenteen ja tontille ajon salliminen näiden raittien kautta on kuitenkin vähentänyt turvallisuutta ja houkuttelevuutta.

Julkisia pyöräpysäköintipaikkoja on jonkin verran Hervannan keskuksessa asioiville. Liityntäpysäköintipaikkoja polkupyörille on tarjolla lähinnä Hervannan aluekeskuksessa Insinöörinkadulla sekä yliopiston kohdalla Hervannan valtaväylällä.

Hervannan joukkoliikennejärjestelmä on pitkään perustunut kattavaan bussiliikenteen tarjontaan. Joukkoliikenteen palvelutaso on ollut hyvä erityisesti keskustan suuntaan lähtevillä matkoilla. Ruuhka-aikoina Hervannan keskuksesta on päässyt keskustaan noin 6 minuutin vuorovälillä. Suoria bussilinjoja on myös mm. TAYS:in, Lielahden, Tesoman, Hatanpään, Pirkkalan/Nokian ja Sääksjärven suuntiin. Hervannan sisällä joukkoliikennelinjaston kattavuus on ollut hyvä linjojen ulottuessa kaikille keskeisille kokoojakaduille.

Hervannan autoliikenne tukeutuu voimakkaasti Hervannan valtaväylään, joka on alueen pääkatu ja suorin ajoneuvoliikenteen yhteys Hervannan ja Tampereen keskustan välillä. Hervannan pohjoispuolella valtaväylää käyttää yli 35.000 autoa vuorokaudessa ja Hervannan keskuksen kohdalla liikennemäärä on noin 16.000 ajon./vrk. Merkittävimpiä pohjois-eteläsuuntaisia kokoojakatuja ovat Ahvenisjärventie, Hervannantie ja Insinöörinkatu. Merkittävimpiä itä-länsisuuntaisia kokoojakatuja ovat Hepolamminkatu, Hermiankatu, Kanjoninkatu, Opiskelijankatu ja Teekkarinkatu.

Katuverkon aluenopeusrajoitus on Hervannassa nykyisin 40 km/h. Hervannan valtaväylällä nopeusrajoitus Hervannan sisällä on 50 km/h. Myös Hervannan itäosassa on katukohtaisia 50 km/h nopeusrajoituksia ja Hervannantiellä paikoin 60 km/h. Ruskontien maantieosuudella nopeusrajoitus on 60 km/h.

Hervannan kokoojakatuverkko on pääsääntöisesti mitoitukseltaan väljää, mikä mahdollistaa kadunvarsipysäköinnin useilla alueilla. Pysäköinti kokooja- ja tonttikatujen varsilla on pääasiassa rajoittamatonta. Talvikaudella pysäköinti on osin kiellettyä päivisin kunnossapidon mahdollistamiseksi. Raitiotien rakentamisen vuoksi kadunvarsipysäköintiä on poistunut Insinöörinkadulta ja sen läheisyydessä on hiljattain otettu käyttöön aikarajoituksia. Aluekeskuksen ytimessä kadunvarsipysäköinti on maksullista ja keskuksessa on myös maksullisia pysäköintialueita ja yksi pysäköintilaitos.

Tavara- ja huoltoliikenteen kannalta merkittävimmät Hervannan ulkoiset yhteydet ovat Hervannan valtaväylän kautta yhteys pohjoiseen Pyhäjärventielle (vt 9, kehätie) ja Tampereen keskustaan sekä Ruskontien kautta yhteys etelään valtatielle 3 ja Lempääläntielle (st 130). Hervannan sisällä tavaraliikenne painottuu Hepolamminkadulle, Hervannantielle ja Kauhakorvenkadulle ja jakeluliikenne käyttää myös Hervannan valtaväylää ja osin Insinöörinkatua.

Hervannassa on tapahtunut viiden vuoden aikana 258 tilastoitua liikenneonnettomuutta, joista 49 (19 %) johti loukkaantumiseen. Tyypillisimpiä onnettomuusluokkia olivat muu onnettomuus (28 %, esim. pysäköintitilanteisiin liittyvät onnettomuudet) ja risteämisonnettomuudet (18 %). Onnettomuuksista 26 (10 %) oli jalankulku- tai pyöräilyonnettomuuksia ja näistä 93 % johti loukkaantumiseen. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on sattunut eniten Opiskelijankadulla välillä Valtaraitti−Ahvenisraitti sekä Opiskelijankadun ja Insinöörinkadun liittymässä.

Liikenne-ennuste

Vuoden 2040 perusennusteessa liikennemäärän kasvu kohdistuu erityisesti Hervannan valtaväylälle (+30 % nykytilanteeseen nähden, liikennemäärä vuonna 2040 enimmillään 48.300 ajon./vrk.), Ruskontielle (+50 %, 14.100 ajon./vrk), Hepolamminkadulle (+40 %, 17.700 ajon./vrk) ja Hervannantielle Kauhakorvenkadun liittymän pohjoispuoliselle osalle. Verkkomuutosten myötä liikennemäärä pienenee Insinöörinkadulla, Lindforsinkadulla ja Arkkitehdinkadulla. Muilla katuyhteyksillä liikennemäärä kasvaa hieman.

Hervannan alueen liikenneverkon toimivuustarkasteluilla on tutkittu alueen kuormittuneimpien liittymien toimivuutta ja arvioitu kehittämistarpeita ennustetilanteessa 2040. Koko Hervannan liikenteellisen toimivuuden suhteen kriittinen alue on Hervannan valtavaylä kokonaisuudessa, mutta erityisesti sen pohjoisosa ja liittymäalue Kanjoninkadun ja Hepolamminkadun kohdalla. Kanjoninkadun ja Hepolamminkadun liittymän toimivuutta on tutkittu työssä sekä liikennevaloliittymänä että kiertoliittymänä. Liittymän toimivuus liikennevaloliittymänä on ennustetilanteessa 2040 edelleen melko hyvä, mutta välityskyvyn turvaamiseksi ei ole mahdollista avata nykyisin kiellettyjä ajosuuntia. Kiertoliittymäratkaisussa Kanjoninkadulta ja Hervannan valtaväylää etelästä tulevien liikennevirtojen palvelutason pitäminen tyydyttävällä tasolla osoittautui ongelmaksi. Näiden suuntien toimivuutta on mahdollista parantaa pääsuunnan lisävaloilla, jotka rytmittävät paremmin kiertoliittymään saapuvia liikennevirtoja.

Liikenneverkon kehittämistavoitteet

Hervannassa on tavoitteena kasvattaa kestävien kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuus nykyisestä 53 %:sta 70 %:iin vuoteen 2040 mennessä.

Liikenneverkon kehittämistä Hervannassa ohjaavat seuraavat tavoitteet:

  • Parannetaan kestävän liikkumisen kilpailukykyä.
  • Hervannan liikennejärjestelmä tukeutuu joukkoliikenteen runkolinjana toimivaan raitiotiehen, mikä mahdollistaa toimivat matkaketjut ja eri kulkumuotojen integroinnin nykyistä sujuvammin.
  • Kehitetään Hervannan keskustaa hitaan liikkumisen alueena.
  • Parannetaan kävelyreittien helppokulkuisuutta, turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyisyyttä kaikkina vuoden aikoina
  • Hervantaa kehitetään osana toimivaa, koko kaupungin kattavaa pyöräliikennejärjestelmää, jossa pyöräilyreitit on luokiteltu hierarkkisesti ja kaikki kohteet ovat pyörällä helposti ja turvallisesti saavutettavissa.
  • Parannetaan pyöräilyreittien sujuvuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä kaikkina vuodenaikoina.
  • Jäsennellään autoliikenteen verkko toimivuuden kannalta tärkeisiin katuihin ja rauhallisen liikkumisen alueella oleviin katuihin.
  • Varmistetaan vilkkaimpien liittymien toimivuus.
  • Hervantalaisten arvostama vihreys säilytetään katutiloja kehitettäessä.
  • Autojen ja pyörien pysäköintiä kehitetään pysäköintipolitiikan mukaisesti.

 

Kehittämistoimenpiteet ja kehittämispolku

Liikenneverkon kokonaisuuden kehittämisessä merkittävä suuntaus on liikkumisen mittakaavan pienentäminen ja kestävän liikkumisen tukeminen. Tätä suuntausta tukevat sekä kasvava ja tiivistyvä maankäyttö että myös raitiotien myötä vahvistuva joukkoliikennejärjestelmä. Hervannan alueen sisäisten matkojen merkitys on suuri ja kasvava. Jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteita kehitetään muihin kulkumuotoihin verrattuna suhteessa eniten, koska kävely tai pyöräily on lyhyiden etäisyyksien kaupunginosassa käyttäjille järkevää ja helppoa sekä lisäksi ympäristön että talouden näkökulmasta kestävää. Hervannassa kävelijöitä ja pyöräilijöitä on jo nykyisin runsaasti eikä väylästön laatu vastaa käyttäjämäärän edellyttämiä ominaisuuksia. Kehittämistoimenpiteillä parannetaan siten myös nykyisten liikkujien olosuhteita.

Hervannan liikenneverkon kehittämisen merkittävä alkusysäys oli kaupungin päätös rakentaa raitiotie keskustan ja Hervannan välille. Kiireellisimpiä hankkeita ovat raitiotieratkaisuun välittömästi liittyvät toimenpidetarpeet, jotka eivät kuitenkaan sisälly itse raitiotiehankkeen yhteydessä toteutettaviin kohteisiin. Näitä ovat mm. jalankulun ja pyöräliikenteen erottelu Insinöörinkadulla, Insinöörinkadun polkupyörien liityntäpysäköintiratkaisut sekä joukkoliikenteen liityntälinjaston kehittämistoimenpiteet kuten uudet bussipysäkit Hervannantiellä. Pidemmällä aikavälillä toteutettavaksi esitetään raitiotiepysäkeille johtavia uusia siltoja Hervannan valtaväylän yli ja Ruskontien alikulkua.

Sekä jalankulun että pyöräilyn tavoiteverkot vastaavat verkollisesti melko pitkälle nykytilaa, mutta jatkossa on tarve panostaa väylien laatuun, liikkumisen sujuvuuteen ja reittien jatkuvuuteen. Merkittävimmät työssä esitetyt liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet ovat Hervannan kokoojakatujen muuttamiset jalankulkua ja pyöräliikennettä tukeviksi liikkumisympäristöiksi. Tämä tarkoittaa ylileveiden autoliikenteen kaistojen kaventamista jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden kehittämiseksi. Katujen saneeraus mahdollistaa myös viherympäristön olosuhteiden kehittämisen ja uusille katupuille elinkelpoisten kasvualustojen toteutuksen. Muutostarve koskee kaikkia Hervannan länsipuolen itä-länsisuuntaisia kokoojakatuja. Jalankulun ja pyöräliikenteen erottelu lisää liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistaa aiempaa paremmin myös sähköisen liikkumisen yleistymisen. Kokoojakatujen runsasta kadunvarsipysäköintiä uudelleenjärjestellään ja tehostetaan paremmin alueen pysäköintitarvetta vastaavaksi.

Katujärjestelyjen muutoksen toteutus on mahdollista yhteensovittaa kunnallisteknisten perusparannustöiden kanssa samanaikaisesti tapahtuvaksi. Suurin osa järjestelmistä on vähintään 40 vuoden ikäisiä. Kokoojakatujen saneeraus esitetään liikenteellisen tarpeen ja kunnallistekniikan teknisen iän perusteella toteutettavaksi seuraavassa järjestyksessä: Opiskelijankatu, Lindforsinkatu, Ruovedenkatu/Kanjoninkatu, Teekkarinkatu ja Arkkitehdinkatu. Esisuunnittelutarkkuudella arvioidulla neliöhinnalla 170 €/m2 laskettuna kustannusarvio on yhteensä 20 M€.

Hervannassa on tunnistettu tarve korostaa kävelypainotteisia hitaan liikkumisen alueita. Hitaan liikkumisen alueena kehitettäväksi esitetään Hervannan ydinkeskustan aluetta Duon ympäristössä, Pohjoisakselin aluetta ja Tampereen yliopiston Hervannan kampusaluetta. Näillä alueilla jalankulkijoiden määrä on jo nykyisin suuri ja alueilla pyritään lisäämään oleskelua. Ympäristön tulee olla jalankulkua suosiva ja oleskeluun houkutteleva, jotta liikkuminen ja ajan vietto koetaan miellyttäväksi. Hitaan liikkumisen alueilla olevilla kaduilla nopeusrajoitus voi olla 20 km/h.

Autoliikenneverkon kehittämistoimenpiteinä esitetään nykyisten liittymien parantamista sekä uusien maankäytön liittymien toteutuksia Hervannan valtaväylälle pohjoisakselin kohdalle. Pääosa toimenpiteistä on liittymäparannuksia sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi kuten uusia liikennevalo-ohjattuja liittymiä tai kiertoliittymiä. Toimenpiteiden ajoitus määräytyy maankäytön toteutumisen ja liikennemäärien kehittymisen mukaisesti.

Kadunvarsipysäköintiin esitetään pysäköintipolitiikan mukaisesti vaiheittaista muutosta vapaasta pysäköinnistä aikarajoituksiin ja asukaslupiin sekä keskusta-alueella maksullisuuden laajentamista.

Hervannan valtaväylän kapasiteetti ei mahdollista ennustettujen liikennemäärien toteutumista. Kapasiteetin lisäämisen sijaan pyritään lisäämään joukkoliikenteen ja pyöräilyn käyttöä sekä tehostamaan autokapasiteetin käyttöä eli nostamaan keskimääräistä kuormitusastetta ja tasaamaan kysyntää. Fyysisten toimenpiteiden kuten raitiotien ja Hervannan baanan toteuttamisen lisäksi tarvitaan muutoksia asenteissa ja liikkumiskäyttäytymisessä. Muutokseen voidaan kannustaa kehittämällä palveluita (esim. kehämäinen joukkoliikennetarjonta, helppokäyttöiset info-, lippu- ja maksujärjestelmät, liikkumissovellukset, sähköpyörät), liikkumisen ohjauksella (esim. viestintä, markkinointi, kokeilumahdollisuudet) sekä valtakunnallisestikin edistettävän liikenteen hinnoittelun avulla.

Vuorovaikutus

Työn aikana haluttiin osallistaa hervantalaisia ja siellä liikkuvia tulevaisuuden liikennejärjestelmän suunnitteluun sekä hakea hyväksyntää suunniteltaville ratkaisuille. Vuorovaikutus toteutettiin paikallislehden artikkeleiden ja kaupungin tiedotteiden avulla ja lisäksi työn aikana pilotoitiin verkossa toimivaa Collaplan-vuorovaikutuskanavaa. Paikallislehdessä Hervannan Sanomissa julkaistiin keväällä 2019 kolme artikkelia, joissa käsiteltiin liikenneverkkosuunnitelman lähtökohtia, tavoitteita ja suunnitteluratkaisuja. Artikkelit ohjasivat keskustelemaan ja kommentoimaan suunnitelmia verkkopalveluun. Artikkeleiden yhteydessä julkaistiin kaupungin tiedotteet, jotka jaettiin myös facebookin ja twitterin kautta.

Verkkopalvelussa oli esillä suunnittelun edetessä ajankohtaisia teemoja. Vajaan neljän kuukauden vuorovaikutusjakson aikana toteutettiin kaksi eri teemaista kyselyä, esiteltiin kyselyiden tulokset, katujen poikkileikkaukset, Lindforsinkadun erilaiset kehittämisratkaisut sekä toimenpidesuunnitelma. Verkkopalvelun ideakartalla oli vuorovaikutuksessa merkittävä rooli, sillä sen avulla kehittämisestä kiinnostuneet pystyivät laittamaan kartalle kehittämisehdotuksia ja keskustelemaan muiden liikkujien ja asiantuntijoiden kanssa. Keskustelijoilta saatiin tukea esitettyihin ideoihin ja myös joitakin uusia huomioita kehittämiskohteista. Collaplan-palvelussa vieraili keväällä 2019 kaikkiaan 432 kävijää. Kävijämäärän perusteella voidaan olettaa, että palvelulla tavoitettiin lopulta enemmän asukkaita, mitä yhdellä tai kahdella yleisötilaisuudella olisi suoraan tavoitettu.

Yhdyskuntalautakunnalle esiteltiin työn lähtökohtia ja liikenneverkon alustavia kehittämistavoitteita 16.4.2019 sekä suunnitelmaluonnosta 17.9.2019. Suunnitelma on laadittu konsulttityönä yhteistyössä kaupungin kaavoituksen, liikennesuunnittelun, vihersuunnittelun sekä Tampereen seudun joukkoliikenteen kanssa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Hyväksytään Hervannan liikenneverkkosuunnitelma kaupunginosan liikenteelliseksi kehittämisvisioksi ja katujen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Antti Ivanoff saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Katja Seimelä, Timo Seimelä, Ilkka Kotilainen, Milja Nuuttila, Petri Keivaara, Satu-Anneli Marjeta, Jukka Aaltonen, Tero Rahkonen/Sitowise Oy

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)