Yhdyskuntalautakunta, kokous 26.11.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 334 Poikkeamislupahakemus tontille Käpytie 21, Lappi, asuinrakennuksen purkaminen ja asuinrakennuksen ja talousrakennuksen rakentaminen 

TRE:4360/10.03.01/2019

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi  

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla asemakaavan määräyksestä, jonka mukaan asuinrakennuksia ei saa purkaa sekä MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Tontilla sijaitsee arviolta 1920-luvulla valmistunut asuinrakennus, joka halutaan purkaa sen huonon kunnon takia. Tontille rakennetaan uuden asuinrakennuksen lisäksi autovaja sekä katos.

KUULEMINEN
Naapurit on kuultu hakijan toimesta. Kahdella naapurilla oli huomautettavaa hankkeesta.

Muistutuksissa todettiin, että tonttien välille ei saa rakentaa aitaa, puita ja pensaita tulee säästää mahdollisimman paljon ja ikkunankarmien värin tulee olla valkoinen tai vaalea.

Vastine:
Uuden asemakaavan rakentamistapaohjeessa todetaan, että säleaidan luonteva korkeus on 1,2 m. Suunnitelmissa on esitetty, että tonttia rajaavan rakenteellisen aidan korkeus olisi 1,2 m, joten tämä noudattaa rakentamistapaohjeen ohjeistusta. Poikkeamislupapäätöksen ehtona on, että julkisivujen suunnittelua ohjataan rakennuslupavaiheessa rakentamistapaohjeen mukaan.

POIKKEAMINEN: Asemakaavamääräys, jonka mukaan asuinrakennuksia ei saa purkaa.

Asemakaavassa tontti sijoittuu erillispientalojen ja paritalojen korttelialueelle, jolla asemakaavamääräyksen mukaan rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa.

POIKKEAMINEN: Rakentamistapaohjeen mukaan katosten tulee olla vähintään kaksi metriä irti rakennuksista.

Katos sijoittuu nyt kiinni talousrakennukseen.

Asemakaavoitus:

Asuinrakennuksesta laaditussa kuntoselvityksessä todetaan mm:
”Ulkoseinien alaosien laajojen lahovaurioiden sekä koko puurakenteisen alapohjan alueella todetun laajamittaisen mikrobivaurion lisäksi purkuvaiheessa on todettu korjaamattomia kosteusvaurioita myös välipohjassa, laajennusosan ulkoseinissä sekä vanhan osan yläpohjarakenteessa.

1975-1981 remontissa toteutetut rakenteen seinissä ja yläpohjassa olleet ovat nykytiedon perusteella arvioiden virheellisiä ja rakennusfysikaalisesti huonosti toimivia. Näiden virheiden takia on erittäin todennäköistä, että rakenteelliset ongelmat ovat paljon nyt tehtyjä havaintoja laajempia.

Todettujen mikrobivaurioiden vaikutus sisäilmaan on vääjäämätön rakenteiden huonon ilmanpitävyyden ja termisen paine-eron aiheuttamien vuotoilmavirtausten takia. Asumisterveysasetuksen perusteella kaikki todetut ongelmakohdat ylittävät toimenpiderajan ja siten edellyttävät korjaustoimia.

Aiemman kuntotutkimuksen perusteella oli suositeltu laajoja korjauksia ryömintätilaan, ulkoseinien alaosiin, alapohjan sekä välipohjaan. Nyt tehtyjen lisähavaintojen perusteella korjaustarve on tarkentunut ja laajentunut myös rakenteiden korjaustarpeeksi alapohjarakenteen sekä välipohjarakenteen osalta.

Lisäksi laajennusosan seinärakenteessa sekä koko rakennuksen yläpohjassa on todettu 1975-1981 remontissa tehtyjä rakennusvirheitä ja tästä aiheutuneita kosteusvaurioita. Ruodelaudoituksen vaurioiden korjaaminen edellyttää myös vesikatteen purkamista, joten käytännössä korjaustarve kattaa kaikki keskeiset rakenteet ja pinnat. Jäljelle jäisi vain 1975-1981 remontissa uusitut ikkunat ja ulkoverhous ja näiden säilyttämistä ei voi perustella edes rakennushistoriallisella arvolla.

Purkuvaiheessa havaittujen uusien vaurioiden takia en pidä aiemmassa kuntotutkimuksessa esitettyjä korjaustapoja enää riittävinä, vaan korjauksia tulisi laajentaa ainakin laajennusosan ulkoseinä- ja yläpohjarakenteisiin sekä virheellisesti tehdyn peruskorjauksen takia koko vanhan osan yläpohjaan ja vesikattorakenteisiin. On myös huomioitava, että peruskorjaus on tehty syystäkin pahamaineisella 1970-luvulla ja havaintojen perusteella käytetyt ratkaisut ovat olleet rakennusfysikaalisesti tarkastelleen korkeintaan välttäviä ja paikoin selkeästi virheellisiä. Tästä syystä tulee varautua siihen, että purkutöiden jatkuessa tullaan havaitsemaan uusia virheitä ja vauriokohtia, jolloin ennakoituja toimenpiteitä joudutaan muuttamaan.

Turvallisen ja terveellisen lopputuloksen saavuttamiseksi pidän ensisijaisena korjaustapana rakennuksen purkamista ja korvaamista alueen tyylin ja aikakauden mukaiseksi suunnitellulla uudisrakennuksella.”

Purettavaksi esitetyn asuinrakennuksen vauriot ovat niin mittavia, että niiden kunnostamisen jälkeen rakennuksen alkuperäisaste jäisi valitettavan matalaksi ja merkittävä osa rakennuksen rakennushistoriallisista arvoista menetettäisiin, joten rakennuksen purkaminen on puollettavissa.

Lapin alueen suojeluasemakaava on saanut lainvoiman 7.10.2019. Tontilla 219-63 sijaitseva asuinrakennuksen purkamismahdollisuus on todettu asemakaavoituksessa ennen kuin suojeluasemakaava vietiin hyväksyttäväksi. Suojeluasemakaavaan on tarkistettu tontin 219-63 rakennusaloja. Talousrakennuksen rakennusoikeutta on nostettu asuinrakennuksen purkamista puoltavan kannan perusteella. Lisäksi asuinrakennuksen rakennusala siirrettiin lähemmäksi katua, jotta rakennus sijaitsisi paremmin samassa linjassa kadunvarren muiden asuinrakennusten kanssa.

Katoksen sijoittamisessa yli kahden metrin etäisyydelle rakennuksesta on rakentamistapaohjeessa tarkoitettu lähinnä etäisyyttä asuinrakennuksista. Katoksen liittymistä kiinni talousrakennukseen voidaan puoltaa.

Asemakaavassa tontille on annettu määräys, jonka mukaan talousrakennusten rakennusalalla talousrakennusten ja rakennelmien suurin sallittu yhteenlaskettu katettu ala saa olla enintään 30 m2. Näin voidaan varmistaa, että talousrakennukset eivät laajene liian suuriksi kokonaisuuksiksi. Suunnitelman mukaan autovajan ja katoksen yhteenlaskettu katettu ala on suurempi kuin 30 m2. Suunnitelmia tulee muokata siten, että 30 m2 ei ylity.

Poikkeaminen katoksen etäisyydestä rakennuksesta sekä asemakaavan määräyksestä, jonka mukaan asuinrakennuksia ei saa purkaa, ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään tontille 837-127-219-63 lupa saada poiketa asemakaavan määräyksestä, jonka mukaan asuinrakennuksia ei saa purkaa, ja katoksen etäisyydestä rakennuksesta hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Lapin kaupunginosassa, osoitteessa Käpytie 21 sillä ehdolla,

että rakennuslupavaiheessa hankkeesta pyydetään maakuntamuseon lausunto,

että julkisivujen suunnittelua ohjataan rakennuslupavaiheessa rakentamistapaohjeen mukaan, ja

että talousrakennuksen rakennusalalla talousrakennuksen ja siinä kiinni olevan katoksen yhteenlaskettu katettu ala ei ylitä 30 m2:ä.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunkikuva-arkkitehdilta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Kaupunkikuva-arkkitehti 4.7.2019 (lausunto kokonaisuudessaan liitteenä):
Uudisrakennuksen harjan suunta tulee olla kadun suuntainen, kuten tontilta purettavaksi suunnitellussa rakennuksessa, joka on alun perin inventoitu srp-2 -rakennukseksi. Rakennuksen julkisivujen aukotusta tulee kehittää. Tontin purettavaksi suunniteltu rakennus edustaa 1920-39 -luvun asunto-arkkitehtuuria: Ikkunat ovat olleet leveyttään korkeammat. Esim. moderni tulkinta tuon ajan ikkunamuodoista tuottanee toimivan ratkaisun, jossa ei imitoida vanhaa, mutta löydetään perusteet uudisrakennuksen aukotuksen muodonannolle. Kattolyhtyjen suunnitteleminen katujulkisivun puolelle kannustettavaa, kun harjan suunta on kadun suuntainen. Rakennuksen vaipan sisään asemoidun parvekkeen ja sisäänkäynnin yhdistäminen on alueen rakennuskannassa aiheena vieras.

Asemakaavoituksen vastine:
Asuinrakennuksen julkisivuja on päivitetty ohjeistuksen mukaan.

Pirkanmaan maakuntamuseo 21.12.2018 (lausunto kokonaisuudessaan liitteenä):
”Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Käpytie 21:llä on erityistä arvoa sekä oman aikakautensa rakennusperinnön edustajana, että osana Käpylän valtakunnallisesti merkittävää rakennetun ympäristön kokonaisuutta. Rakennuksen vaurioituminen on erittäin valitettavaa. Vauriot ovat kuitenkin niin mittavia, että niiden kunnostamisen jälkeen rakennuksen alkuperäisaste jäisi valitettavan matalaksi ja merkittävä osa rakennuksen rakennushistoriallisista arvoista menetettäisiin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tässä tilanteessa rakennuksen purkaminen on mahdollista.”

Pirkanmaan maakuntamuseo 23.8.2019 (lausunto kokonaisuudessaan liitteenä):
”Lapin kaupunginosassa on vireillä suojeluasemakaava, jonka ehdotus on ollut nähtävillä joulu-tammikuussa 2018-2019. Tämän jälkeen kaavaa on tarkistettu mm. Käpytie 21:lle myönnetyn purkamisluvan vuoksi. Näin ollen kaupunginvaltuuston 19.8.2019 hyväksymässä kaava-aineistossa on jo huomioitu käsillä oleva tilanne, jossa tontille tullaan sijoittamaan uudisrakennus ja uusi piharakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hankkeessa tulisi näin ollen noudattaa Lappi-Käpylän suojelukaavan ja rakennustapaohjeen määräyksiä ja ohjausta. Tällä hetkellä suunnitelmat poikkeavat kaavamääräyksistä mm. rakennuksen suuntauksen osalta.”

Asemakaavoituksen vastine:
Suunnitelmia on päivitetty lausuntojen saamisen jälkeen. Poikkeamislupapäätöksen ehdoksi tulee, että rakennuslupavaiheessa hankkeesta pyydetään maakuntamuseon lausunto ja, että julkisivujen suunnittelua ohjataan rakentamistapaohjeen mukaan.

Pirkanmaan ELY-keskus 21.8.2019 (lausunto kokonaisuudessaan liitteenä):
Sen varmistamiseksi, ettei poikkeaminen vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista tulee mahdollisen uudisrakennuksen olla hyväksytyn asemakaavan periaatteiden mukainen. Lisäksi, koska RKY-alueella tavoitteena tulee olla rakennusten ja kaupunkikuvan arvojen turvaaminen, uudisrakennuksen tulee vastata olennaisilta osiltaan purettavaa rakennusta erityisesti huomioiden rakennuksen massa, keskeiset materiaalit sekä sijoittuminen tontille ja rakennuksen suuntaus. Erityisesti rakennuksen korkeutta suhteessa ympäristöön ja rakennuksen suuntausta tulee ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tarkastella uudelleen.

Asemakaavoituksen vastine:
Suojeluasemakaavaan on tarkistettu tontin 219-63 rakennusaloja ja talousrakennuksen rakennusoikeutta on nostettu asuinrakennuksen purkamista puoltavan kannan perusteella. Lisäksi asuinrakennuksen rakennusala siirrettiin lähemmäksi katua, jotta rakennus sijaitsisi paremmin samassa linjassa kadunvarren muiden asuinrakennusten kanssa. Asuinrakennuksen julkisivuja on päivitetty vastaamaan paremmin uuden asemakaavan periaatteita sekä sen rakentamistapaohjetta. Julkisivujen suunnittelua ohjataan lisää rakennuslupavaiheessa.

Tiedoksi

Hakija, muistuttajat (2 kpl), Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.