Yhdyskuntalautakunta, kokous 27.11.2018

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 263 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Kissanmaa, Hipposkylä, asemakaava nro 8549

TRE:1198/10.02.01/2017

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavoitusarkkitehti Raija Mikkola, 040 806 3019, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkisuunnittelu on valmistellut 11.9.2017 päivätyn ja 4.12.2017 sekä 19.11.2018 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8549. Asian hyväksyminen kuuluu valtuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: https://tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8549

Diaarinumero: TRE:1198/10.02.01/2017 

Asemakaava-alueen sijainti ja luonne
Suunnittelualue sijaitsee itä-Tampereella noin 3 km päässä keskustasta. Asemakaavamuutosalue käsittää Kissanmaan (133) kaupunginosan korttelin 850 tontin 4 sekä Hippospuistoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,2 ha. Tontilla 4 on neljätoista 1940-luvun kaksikerroksista, väljästi sijoiteltua puista asuinkerrostaloa sekä tiilirunkoinen entinen saunarakennus. Rakennusten kunto vaihtelee melko huonosta tyydyttävään. Niiden alkuperäinen ilme on säilynyt erittäin hyvin.

Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen täydennysrakentaminen ja määrittää riittävä suojelutaso olemassa olevalle rakennetulle ympäristölle.

Asemakaavaprosessin vaiheet
Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaan vuosille 2017 - 2021 (kohde numero 5 vuodelle 2017). Hankkeen diaarinumero on TRE:1198/10.02.01/2017.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 23.2. – 16.3.2017 sekä lähettiin tiedoksi osallisille. Asemakaavamuutosta esiteltiin Kissanmaan koululla yleisötilaisuudessa 7.3.2017. Tilaisuudessa oli paikalla noin 70 henkilöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 1 viranomaiskommentti sekä 16 mielipidettä. Viranomaiskommentissa Pirkanmaan maakuntamuseo muistutti alueen arvosta ja toi esiin suojelun tärkeyttä. Osallisten mielipiteissä tuotiin esiin alueen rakennetun ympäristön ja viherympäristön arvoja, huolta mahdollisesti lisääntyvästä liikenteestä, pyöräilyolosuhteiden kehittämistarvetta sekä vuokratasoltaan edullisten asuntojen tarve jatkossakin.

Asemakaavan valmisteluaineisto - kaksi kaavaluonnosta, niihin liittyvät havainnekuvat, selostus, rakentamistapaohje ja selvitysaineistoa - asetettiin julkisesti nähtäville 14.9. - 5.10.2017.

Vaihtoehdossa 1 esitettiin suojeltavaksi kymmenen asuinrakennusta ja saunarakennus. Uutta rakennusoikeutta oli 29 000 k-m2 ja suunnitelman kokonaisrakennusoikeus 35 580 k-m².

Vaihtoehdossa 2 suojeltavaksi esitettiin viisi asuinrakennusta ja saunarakennus. Uutta rakennusoikeutta oli 29 000 k-m2 ja suunnitelman kokonaisrakennusoikeus 32 580 k-m².

Valmisteluaineistoa esiteltiin osallisille 20.9. pidetyssä avoimessa esittelytilaisuudessa ja 27.9.2017 pidetyssä asukastilaisuudessa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä runsaat 70 suunnittelualueen ja lähialueiden asukasta.

Valmisteluaineistosta saatiin viisitoista kirjallista mielipidettä yksityishenkilöiltä sekä neljä mielipidettä yhdistyksiltä ja järjestöiltä. Mielipiteissä mm. toivottiin alueelle korkeintaan kuusikerroksisia tai mielellään matalampia taloja ja otettiin kantaa rakentamisen määrään, viherympäristön säilymiseen, Hippoksenkadun olosuhteisiin ja kävelyn ja pyöräilyn reitteihin. Useimmissa mielipiteissä vaihtoehtoa 1 pidettiin parempana jatkosuunnittelua ajatellen. Myös asemakaavamuutoksen hakija TVA jätti mielipiteensä luonnosvaihtoehdoista. Mielipiteessä ehdotettiin jatkokehittämisen pohjaksi luonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmää, jossa säilytettäisiin viisi puukerrostaloa ja saunarakennus. Täydennysrakentaminen toteutettaisiin pääosin korkeina pistetaloina ja uuden rakennusoikeuden määrä olisi 34 800 k-m².

Viranomaislausunnot saatiin Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja maakuntaliitolta sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojelulta.

ELY-keskuksen lausunnossa todettiin keskeiseksi arvoksi Hippoksenkadun katunäkymä ja yhtenäinen asuntoaluekokonaisuus piha-alueineen. Luonnosvaihtoehdon 1 nähtiin säilyttävän paremmin edellä mainitut arvot. Ratkaisua ehdotettiin kuitenkin tarkistettavaksi siten, että kaikki kuusi Hippoksenkadun varrella olevaa puutaloa suojeltaisiin.

Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että luonnosvaihtoehto 1:ssä esitetty ratkaisu säilyttää alueen kulttuurihistorialliset arvot vähintään kohtuullisesti. Uudisrakentamisen osalta museo totesi, että erityisesti vanhoja rakennuksia kohti kääntyvien uudisrakennusten osien tulisi olla korkeudeltaan vanhaan rakennuskantaan sovitettuja. Kaavaselostusta toivottiin täydennettäväksi rakennetun ympäristön kuvauksen osalta. Luonnosvaihtoehto 2 ei museon mukaan ollut säilytettävän vanhan rakennuskannan määrän osalta hyväksyttävissä.

Pirkanmaan liiton lausunnossa todettiin vaihtoehdon 1 vaalivan paremmin Hipposkylän tunnistettuja arvoja. Siinäkin uusien pistetalojen katsottiin sijaitsevan hyvin lähellä olemassa olevia rakennuksia. Jatkosuunnittelussa ehdotettiin tutkittavaksi ratkaisua, jossa uudisrakentaminen olisi muurimaisesti Hervannan valtaväylän varrella sekä mahdollisesti itäpäässä Hippoksenkadussa kiinni, jolloin olemassa oleville kokonaisuuksille jäisi enemmän tilaa. Luonnosvaihtoehdossa 2 esitettyä ratkaisua viidestä säilytettävästä puutalosta ja saunarakennuksesta ei maakuntaliiton mielestä voinut pitää toteutuskelpoisena.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu totesi omasta näkökulmastaan keskeisiä kysymyksiä olevan alueelle kohdistuvan ympäristömelun hallinta, arvokkaan vanhan puuston säilyminen ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sekä elinalueen ja kulkuyhteyksien turvaaminen. Luonnosvaihtoehto 1 todettiin paremmaksi puuston säilyttämisen ja liito-oravan olosuhteiden kannalta. Liikennemelun torjunnan kannalta taas vaihtoehto 2:ssa esitetty uudisrakentamisen tapa tarjoaisi enemmän mahdollisuuksia. Molemmissa vaihtoehdoissa liikennemelun katsottiin aiheuttavan haasteita ja edellyttävän lisätarkasteluja.

Palaute- ja vastineraportti on asemakaavan liitteenä.

Asemakaava
Asemakaavan mahdollistama kokonaisrakennusoikeus on 41 400 k-m², josta uudisrakennusoikeutta 36 650k-m².  Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa 31 141 k-m².

Ensimmäinen asemakaavaehdotus, jonka perusratkaisussa yhdisteltiin molempien luonnosvaiheen vaihtoehtojen piirteitä, palautettiin valmisteluun yhdyskuntalautakunnan päätöksellä 12.12.2017. Valmisteluun palautetussa asemakaavaehdotuksessa Hipposkylän alueella esitettiin säilytettäväksi yhdeksän vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Asemakaavaehdotuksen kokonaisrakennusoikeus oli 35 400 k-m², josta uudisrakennusoikeutta 26 800 k-m. 

Uusi asemakaavaehdotus on valmisteltu yhdyskuntalautakunnassa käydyn keskustelun, ohjausryhmän linjausten ja uusien viitesuunnitelmien pohjalta. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut ohjausryhmätyöskentelyssä esiin, että asemakaavaehdotuksessa suojeltavien rakennusten määrä ei vastaa maakuntamuseon näkemystä riittävästä suojelun tasosta.

Asemakaavassa on osoitettu säilytettäväksi seitsemän 1940-luvun puukerrostaloa ja tiilirunkoinen saunarakennus. Uudisrakentamisessa sovelletaan Hipposkylän puoliavointa korttelirakennetta.

Säilytettävien puukerrostalojen korttelialuetta koskee asemakaavamääräys A-29/s: ”Asuinrakennusten korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa.”

Puukerrostalojen alueella on lisäksi osoitettu suojelumerkinnät piha-alueille ja vanhalle puustolle. 

Suojeltavien puukerrostalojen korttelialueen pinta-ala on 1,28 ha ja rakennusoikeus 4200 k-m². Korttelialueen pysäköinti on maan tasossa. Tiilirunkoiselle saunarakennukselle on erotettu oma korttelialueensa, jonka pinta-ala on 800 m² ja rakennusoikeus 530 k-m². Aluetta koskee käyttötarkoitusmerkintä P-6 : ”Palvelurakennusten korttelialue, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, palvelu-, tuotanto- ja harrastustoimintaa palvelevaa yksityistä tai julkista tilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa.” Saunarakennusta koskee lisäksi suojelumääräys sr-51: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.”

Uusia asuinkerrostaloja, joiden kerrosluku vaihtelee neljästä kuuteen, on asemakaavan perusteella mahdollista rakentaa alueen eteläreunalle ja itäosaan. Eteläreunalle on esitetty pysäköintirakennus ja siihen liittyvä meluseinä suojaamaan asuinrakennuksia ja piha-alueita Hervannan valtaväylän liikennemelulta. Hippoksenkadun varrella uudet talot ovat kadun puolella nelikerroksisia sopeutuen kadun varren vanhempaan rakennuskantaan. Täydennysrakentamiselle tarkoitetuille korttelialueille on osoitettu pääkäyttötarkoitus merkinnällä AK, Asuinkerrostalojen korttelialue. Korttelialueen rakennusoikeus on 36 650 k-m² ja korttelitehokkuus 1,24. Rakennusoikeudesta 33 050 k-m² on asumisen ja 3600 k-m² erillisen pysäköintirakennuksen kerrosalaa. Pysäköintipaikkoja on mahdollista sijoittaa myös pihojen alle.

Hipposkylän eteläreunalle, Hervannan valtaväylän tuntumaan on esitetty suojaviheralue, jolla kulkee kävelyn ja pyöräilyn väylä Puolimatkanpolku. Liito-oravan olosuhteiden turvaamiseksi on esitetty kaavamääräykset.

Asemakaavassa esitetään uusi tonttikatu, Hipposkylänkuja, Hippoksenkadulta suunnittelualueelle. Katu yhdistää Hippoksenkadun Hervannan valtaväylän alikulkutunneliin. Näin muodostuu uusi pääreittitasoinen kävelyn ja pyöräilyn yhteys Kissanmaalta Kalevaan.

Asemakaavaratkaisussa ei ole saavutettu Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnoissaan edellyttämää rakennetun ympäristön suojelun tasoa. Kasvun ja täydentämisen tavoitteet, joita asemakaavahankkeelle tulee ylempien kaavatasojen suunnitelmista ja strategioista, heijastuvat kaavaratkaisuun. Sekä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 että Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 2040 suunnittelualueeseen kohdistuu tavoitteita yhdyskuntarakenteen täydentämisestä. Tampereen kaupunkistrategiassa on ilmaistu kaupungin kasvutavoite noin 3000 uudella asukkaalla vuosittain. Kaupunkistrategian mukaisesti 80 prosenttia kaavoitettavasta asuinkerrosalasta tulee sijoittua joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin.

Tampereen kaupungin ympäristösuojelun lausunnossaan esiin tuomat ympäristömelun hallinta, arvokkaan vanhan puuston säilyminen ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sekä elinalueen ja kulkuyhteyksien turvaaminen on huomioitu kaavaratkaisussa.

Kaavaselostusta on täydennetty rakennetun ympäristön kuvauksen osalta Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa esitetyllä tavalla.

Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavakarttaan liittyy toteuttamista kuvaavia viitesuunnitelmia. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti sen saatua lainvoiman.

Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -yksiköllä ei ole huomautettavaa asemakaavallisesta sisällöstä. Ennen asemakaavan hyväksymistä tulee tehtäväksi toteutussopimus.

Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot Pirkanmaan Ely-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Pirkanmaan liitolta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Mikko Nurminen, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8549 (päivätty 11.9.2017 ja tarkistettu 4.12.2017 sekä 19.11.2018) hyväksytään asetettavaksi nähtäville ja
esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakija

Liitteet


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat