Yhdyskuntalautakunta, kokous 29.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 33 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Pispalan asemakaavan uudistamisen II vaihe, asemakaava nro 8310

TRE:820/10.02.01/2016

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 8.1.2018 päivätyn ja 7.1.2019 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 8310. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?xxxx

Diaarinumero: TRE: 842/10.02.01/2009 ja 1.2.2016 lähtien TRE:820/10.02.01/2016

TIIVISTELMÄ

Kaava-alueen sijainti ja luonne
Pispala sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla noin kolmen kilometrin päässä länteen Tampereen keskustasta. Pispalan asemakaava uudistetaan kolmessa eri vaiheessa. II-vaiheen kaava-alue 8310 sijaitsee Ylä- ja Ala-Pispalan kaupunginosien alueella. Valmisteluvaiheessa kaava-alueen rajausta tarkistettiin liittämällä siihen Punaisen tukkitien uoman eteläosa, koska se on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 13 ha.

Pispala tunnetaan työväestön ilman valvontaa rakentamana puutaloalueena, jonka rakennuskanta on moninaista ja vaihtelevaa. Vaikka viimeaikaisen uudisrakentamisen myötä rakennuskanta on huomattavasti muuttunut, Pispalan rakennuksissa on edelleen ominaispiirteitä, jotka luovat Pispalan kaupunkikuvasta ainutlaatuisen. Pispala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli RKY-alue.

II-vaiheen kaava-alueelle on tyypillistä I-vaiheen aluetta suurempi vaihtelu tonttien tiiviydessä sekä maastollisesti ja kaupunkikuvallisesti eriluonteiset osa-alueet. Tehokkaasti rakentuneiden rinnetonttien ohella alueen länsi- ja eteläosassa on puutarhamaisia väljiä korttelialueita.

Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavan laatimisen tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Pispalan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. Tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä mahdollistaa täydennysrakentamisen sovittaminen alueen miljööseen lisäarvoa tuottavalla tavalla.

Pispalan valtakunnallisesta kulttuuriympäristöstä tulee säilyä alkuperäisiä rakennuksia, pihapiirejä ja rakennuskokonaisuuksia, vanhojen rakennusten ominaispiirteitä, kaupunkikuvaa, näkymiä sekä kaukomaisemaa, muinaismuistot, miljöössä merkittävät rakenteet: portaat ja pulterimuurit, alueelle tyypillistä kulttuurikasvillisuutta ja luontotyyppejä, virkistysmahdollisuuksia, sosiaalista ja kulttuurista monimuotoisuutta. Pispalan valtakunnallista kulttuuriympäristöä tulee kehittää niin, että rakentamisen määrä, sijoittelu ja tyyli sopeutuvat ympäristöön, uudet rakennukset tuovat miljöölle lisäarvoa, vanhoja rakennuksia laajennetaan Pispalan perinteen mukaisesti, alue säilyy asuntotyypeiltään monimuotoisena, palvelut säilyvät/uusia palveluita syntyy, yritystoiminta kehittyy, matkailua kehitetään alueelle sopivalla tavalla, ympäristöhaittoja hallitaan ja ehkäistään (mm. melu ja radon), pysäköintijärjestelyt soveltuvat miljööseen, julkinen ja kevyt liikenne sekä virkistysmahdollisuudet kehittyvät.

Kaavaprosessin vaiheet 
Kaavahanke tuli vireille 14.4.2009, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 14.4.- 5.5.2009. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 4.-25.2.2016 kaupunginvaltuuston hyväksyttyä I-vaiheen asemakaavat 8256 ja 8257 15.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 7 lausuntoa ja 21 mielipidettä. Lausunnot koskivat johtorasitteita, kaavan suojelutavoitteita, muinaismuistoja, luontoarvoja ja paineellista pohjavettä. Mielipiteiden sisältö koski kaavan tavoitteita, mielipiteiden huomioimista, rakennusoikeuden määrää, rakentamisen ohjausta, rakennussuojelua, maisemanhoitoa, liikennettä ja pysäköintiä.

Valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 11.1.-8.2.2018 ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaisilta.  Valmisteluaineistoa esiteltiin yleisötilaisuudessa 17.1.2018. Kaava-alueeseen lisättyä Punaisen tukkitien eteläosaa koskeva valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 11.5.-1.6.2018. Valmisteluaineistosta saatiin 7 lausuntoa ja 20 mielipidettä. Lausunnot koskivat pääosin täydennysrakentamisen määrää ja mitoitusta suhteessa kulttuuriympäristön arvoihin. Mielipiteet koskivat pääosin tonttikohtaisia kaavaratkaisuja ja Tahmelan viertotien liikennettä.

Asemakaava
Asemakaavaehdotus on laadittu Pispalan asemakaavan uudistamisen I-vaiheen kaava-prosessin yhteydessä muodostetun, yhdyskuntalautakunnan 15.3.2011 hyväksymän kaavaperiaatteen pohjalta. Se on luonteeltaan suojelukaavan ja täydennyskaavan yhdistelmä, joka ei pysäytä miljöön muuttumista, mutta ohjaa muutoksen hallintaan. Kaavaprosessin keskeiset teemat ovat olleet kulttuuriympäristön suojelu, rakentamisen ohjaus ja rakennusoikeuden määrä.

Kaavassa osoitetaan Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän rakennusinventoinnin pohjalta suojelumerkinnät arvokkaille rakennuksille, pihapiireille, arvoalueille ja rakenteille. Suojelumerkintöjä on ehdotusvaiheessa tarkistettu harkinnan mukaan. Rakennusinventoinnin ohella ovat vaikuttaneet kaupunkikuvalliset tavoitteet. Poikkeamat inventoinnin luokituksista perustellaan kaavaselostuksessa.

Koko aluetta koskeva yleismääräys huomioi alueen valtakunnallisen arvon. Arvokkaille osa-alueille osoitetaan arvoaluemerkintä sk-2 ja arvokkaille pihapiireille osoitetaan suojelumerkintä sk-piha. Arvokkaille, perinteistä pispalalaista rakennuskantaa edustaville rakennuksille osoitettuja suojelumerkintöjä on kolmea tyyppiä (srp-1, srp-2 ja srp-3). Merkintä srp-1 edellyttää, että rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää, merkinnät srp-2 ja srp-3 mahdollistavat edellisiä suurempia muutoksia rakennuksiin. Merkinnät srp-1 ja srp-2 kieltävät rakennuksen purkamisen, srp-3 sallii sen pakottavasta syystä.

Kiinteät muinaisjäännökset on suojeltu arkeologisten inventointien osoittamien aluerajausten mukaisesti merkinnällä sm-4 ja Punaisen ja Harmaan tukkitien uomat merkinnällä s-40 ”muu kulttuuriperintökohde”. Pispanaron puiston paahderinteelle on luontoselvitysten perusteella osoitettu suojelumerkintä sl-10. Piharakennuksista vain arvokkaimpaan I-luokkaan inventoiduille on osoitettu suojelumerkintöjä.

Kaava sisältää rakentamisen tapaa sääteleviä määräyksiä, lisäksi on laadittu rakentamistapaohje. Uudisrakentamista säädellään kaavassa rakennusaloin, kerrosluvuin ja massoittelumääräyksin. Mikäli suojeltu rakennus tuhoutuu tai puretaan, vanha rakennus määrittää lähtökohtaisesti korvaavan rakennuksen julkisivumateriaalin ja massoitteluperiaatteen.
Rakennusalakohtaiset massoittelumääräykset määrittävät uudisrakennuksen kerrosluvun. Rakentamistapaohjeen keskeinen sisältö on tuotu määräyksinä kaavakartalle, koskien mm. rakennusten sijoittamista maastoon, mittasuhteita, julkisivumateriaaleja, aitaamista, autosäilytystä ja näkymien säilyttämistä. Erillinen rakentamistapaohje sisältää yleisohjeita rakennusten rakentamiseen, korjaamiseen ja laajentamiseen.

Tonttitehokkuuden yleisenä linjana on lähtökohtaisesti säilytetty nykyisen voimassa olevan asemakaavan tonttitehokkuus kullakin osa-alueella. Ehdotusvaiheessa on tonttitehokkuuden suhteen tehty viranomaispalautteen ja kaavoituksen harkinnan perusteella tontti- tai korttelikohtaisia muutoksia perustuen suojelutavoitteisiin, käyttötarkoitukseen ja kaupunkikuvallisiin syihin, koska alueella on useita tontteja, joille ei voida sijoittaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta kaavan kulttuuriympäristön suojelun tavoitteita ohittamatta. Rakennusoikeudet alueen asuintonteilla vastaavat tonttitehokkuuksia e = 0,3–0,5.
Rakennusoikeuden määrän säilyessä valtaosalla tonteista ennallaan ja koska suurella osalla pientalotonteista on rakennusoikeutta käyttämättä, on uusien pientalojen määrä muodostuvia tontteja huomattavasti suurempi. Kaava-alueelle muodostuu noin 55 uuden asuinrakennuksen rakennuspaikkaa. Ehdotusvaiheessa on tarkistettu kaavaratkaisuja liittyen mm. täydennysrakentamisen määrään ja sijaintiin, käyttötarkoitus- ja suojelumerkintöihin Muinaisjäännösrajausten laajuutta on tarkennettu arkeologisten lisäselvitysten pohjalta. Rakentamistapaohjetta ja selostusta on täydennetty.

Asemakaavan keskeiset vaikutukset

Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan
Rakennusten suojelumääräykset turvaavat vielä jäljellä olevan, merkittäväksi arvotetun rakennuskannan, kaupunkikuvan ja miljöön säilymistä. Arvoaluekokonaisuuksien säilymistä turvaa suojelumerkintä sk-2, joka edellyttää uudisrakentamisen sopeuttamista aluekokonaisuuden kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa tukien. Kaavassa osoitettu rakennusoikeus on pääosin kohtuullisesti sovitettavissa tonteille rakentamistapamääräysten ja -ohjeen avulla niin, että alueen ominaispiirteet ja miljöö säilyvät. Vaikutukset kaukomaisemaan jäävät vähäisiksi, koska rakentamistehokkuus pääpiirteissään säilyy tai pienenee ja täydennysrakentaminen ohjataan kaavassa pienipiirteiseen suuntaan. Vaikutukset lähimaisemaan ja katunäkymiin ovat vähäisiä, mikäli vanhojen rakennusten laajentaminen, korottaminen sekä uudisrakentaminen tehdään kaavan ja rakentamistapaohjeiden suositusten mukaisesti. Pispalalle ominaiseen rakennetun ja vihreän vuorotteluun voi täydennysrakentamisella olla haitallisia vaikutuksia (täysikasvuisen puuston kaataminen, pihakasvillisuuden häviäminen) toisaalta puuston kaataminen saattaa avata näkymiä naapurustolle.

Asemakaavalla ei ole merkittäviä yritysvaikutuksia

Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan Ely-keskukselta, Pirkanmaan liitolta ja Väylävirastolta.

Kiinteistötoimen lausunto: Ei huomauttamista.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8310 (päivätty 8.1.2018, tarkistettu 7.1.2019) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Kokouskäsittely

Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, lakimies Heidi Ruonala, projektiarkkitehti Minna Kiviluoto ja kaavoitusarkkitehti Sari Pietilä olivat asiantuntijoina läsnä asian käsittelyn ajan.

Matti Höyssä esitti asian jättämistä pöydälle.

Reeta Ahonen ja Sonja Harmaala kannattivat pöydällejättöesitystä.

Puheenjohtaja tiedusteli Höyssän pöydällejättöesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Valmistelija

  • Kiviluoto Minna, Projektiarkkitehti

Valmistelijan yhteystiedot

Projektiarkkitehti Minna Kiviluoto, puh. 040 801 6951, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Asia jäi pöydälle 15.1.2019.

Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8310 (päivätty 8.1.2018, tarkistettu 7.1.2019) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi ja päätökseen liitettiin Tampereen rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattilan laatima Punaisen tukkitien sijaintia koskeva selvitys liitteineen.

Kokouskäsittely

Puheenjohtaja Aleksi Jäntti teki seuraavan muutosesityksen: "Asemakaavaehdotus nro 8310 palautetaan uudelleen valmisteluun ja päätökseen liitetään Tampereen rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattilan laatima Punaisen tukkitien sijaintia koskeva selvitys liitteineen."

Ilpo Sirniö, Maggie Nurminen, Reeta Ahonen ja Matti Järvinen kannattivat Jäntin palautusesitystä.

Koska oli tehty kannatettu palautusesitys jota ei voitu hyväksyä yksimielisesti, puheenjohtaja totesi että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja teki seuraavan kättennostoäänestyksellä suoritettavan äänestysesityksen:

Esittelijän päätösehdotus = JAA

Jäntin palautusesitys = EI

Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Äänestystulos:

JAA eli esittelijän päätösehdotus 5 ääntä (Suoniemi, Siren, Nisumaa-Saarela, Rincón, Aho)

EI eli Jäntin palautusesitys 8 ääntä (Jäntti, Sirniö, Nurminen, Ahonen, Järvinen, Höyssä, Kampman, Leino)

Puheenjohtaja totesi palautusesityksen tulleen hyväksytyksi äänin 8-5.

 

Lausunnot

Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunto Pirkanmaan Ely-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan liitolta ja Väylävirastolta.

Tiedoksi

Lehtonen Sirpa

Liitteet


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat