Yhdyskuntalautakunta, kokous 29.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 32 Oikaisuvaatimus koskien asemakaavahankkeen 8119 keskeyttämistä ja peruuttamista, XV (Tammela), Kullervonkatu 19, Aaltosenkatu 21

TRE:7615/10.02.01/2018

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Asemakaavamuutos on tullut alun perin vireille v. 2006. Yhdyskuntalautakunta on päättänyt valmistelun keskeyttämisestä 15.11.2011 ja jatkamisesta 4.10.2016.  Asemakaavamuutoksen selvitykset ja viitesuunnitelmat ovat vanhentuneet eikä kaavahanke ole päässyt etenemään.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavahanke 8119, XV (Tammela), Kullervonkatu 19, Aaltosenkatu 21, täydennysrakentaminen keskeytetään ja lopetetaan.

Mikäli asemakaavahankkeessa on muodostunut kuluja, on asemakaavoituksella mahdollisuus laskuttaa kertyneet kulut kaavahakemuksen tekijältä hakemuksen yhteystiedoissa olevin tiedoin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Montonen Hanna, Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen, 040 801 6952 ja lakimies Heidi Ruonala, 040 569 1218, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Yhdyskuntalautakunta on 27.11.2018 § 271 päättänyt asemakaavahankkeen 8119, XV (Tammela), Kullervonkatu 19, Aaltosenkatu 21, täydennysrakentaminen keskeyttämisestä ja lopettamisesta. Päätöstä on perusteltu seuraavasti: Asemakaavamuutos on tullut alun perin vireille v. 2006. Yhdyskuntalautakunta on päättänyt valmistelun keskeyttämisestä 15.11.2011 ja jatkamisesta 4.10.2016.  Asemakaavamuutoksen selvitykset ja viitesuunnitelmat ovat vanhentuneet eikä kaavahanke ole päässyt etenemään.

Kaavoitusaloitteen tehnyt Kiinteistö Oy Tampereen Pinkola on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu lautakunnan päätöksen kumoamista, täytäntöönpanon kieltämistä ja asian palauttamista asemakaavaosastolle edelleen valmisteltavaksi. Lisäksi on vaadittu oikeudenkäyntikulujen korvaamista viivästyskorkoineen.

Oikaisuvaatimusta on perusteltu muun ohella sillä, että asianosaisia ei ole kuultu ennen päätöksentekoa, päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja se on muutoinkin lainvastainen. Lisäksi on vedottu siihen, että kaavahankkeen lopettamisen hakijaan tai hakijoihin liittyy epäselvyyttä; asiaa ei ole riittävästi selvitetty ennen päätöksentekoa; sekä että viranomainen on velvollinen ratkaisemaan vireillä olevan asian. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta on perusteltu sillä, että kulut ovat aiheutuneet viranomaisen virheestä. 

Oikaisuvaatimuksen johdosta todetaan ensinnäkin, että KOy Tampereen Pinkolalle on lähetetty 19.11.2018 päivätty kirje koskien kaavahankkeen lopettamista ja keskeyttämistä. KOy:n asiamies on ollut kirjeen saatuaan ennen yhdyskuntalautakunnan kokousta yhteydessä ainakin yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montoseen, projektiarkkitehti Iina Laakkoseen ja johtaja Mikko Nurmiseen. Yhteydenotoissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, miksi asiaa ei olisi voitu viedä eteenpäin lautakunnan päätettäväksi.

Siltä osin kuin oikaisuvaatimuksessa on vedottu epäselvyyteen siitä, kuka on hakenut kaavahankkeen lopettamista, todetaan, että kaupunki on voinut omasta aloitteestaan päättää kaavoituksen lopettamisesta. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että maanomistajan esitystä alueensa kaavoittamisesta on pidettävä hakemuksena, johon toimivaltaisen viranomaisen on annettava vastaus.(Jääskeläinen, Syrjänen, Hurmeranta, Wähä: Maankäyttö- ja rakennuslaki (2018) s. 330). Oikeuskäytännössä valituksia on hylätty sillä perusteella, etteivät maankäyttö- ja rakennuslain 51 ja 60 § perusta maanomistajalle oikeutta saada aluettaan kaavoitetuksi. Kaavan laatiminen ja muuttaminen on kunnan harkittava asia. (KHO 27.10.2009/2628). KOy Tampereen Pinkolan kaavahankkeen lopettamista ei ole päätetty hakemuksen perusteella, vaan kaupungin omasta aloitteesta. Kaavahankkeen keskeyttämis- ja lopettamispäätös tarkoittaa samaa kuin kaavoitusaloitteen hylkääminen. Toimivaltainen viranomainen on edellä mainitun mukaisesti antanut valituskelpoisen ratkaisun sille tehtyyn hakemukseen. Kaavoituksen lopettaminen ei ole edellyttänyt hakijan eli KOy Tampereen Pinkolan suostumusta.

Yhdyskuntalautakunnan päätöstä on perusteltu edellä mainitusti. Kaavoituksen etenemisen osalta todetaan lisäksi seuraavaa:
XV kaupunginosan (Tammela) korttelin 263 tonttien 16 ja 65A asemakaavan muuttamista koskeva hakemus on jätetty vuonna 2005. Hakijan tavoitteena oli tontin käyttötarkoituksen muuttaminen asumisesta majoitustoimintaan sekä nykyiseen rakennukseen kytkeytyvä uudisrakentaminen. Vuonna 2008 hakijan tavoitteet muuttuivat ja kaupungille v. 2008-2010 toimitetut uudet luonnokset olivat huomattavasti aikaisempaa tehokkaampia. Koska kaavan jatkosuunnittelusta, tavoitteista ja tarvittavista selvityksistä ei saavutettu yksimielisyyttä, valmistelussa ei päästy etenemään ehdotusvaiheeseen. Yhdyskuntalautakunta päätti 15.11.2011, että kaavamuutoshakemus ei anna aihetta muuttaa voimassaolevaa asemakaavaa. Hakija jätti päätöksestä oikaisuvaatimuksen 2.12.2011. Lautakunta päätti 24.1.2012, että oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta, koska asemakaavan muutos on edelleen vireillä.

Hakija toimitti vuosina 2015-2016 kaupungille uusia viitesuunnitelmaluonnoksia, jossa esitettiin nykyisen rakennuksen korvaamista asuinkerrostalolla. Hakijalle annettiin huhtikuussa 2016  jatkosuunnitteluohjeita, joissa todettiin muun muassa, että rakennuksen volyymia tulee maltillistaa ja sen korkeus suhteuttaa naapuritalojen räystäskorkeuteen. Aaltosen kenkätehtaan (tontti 261-3) autopaikat on säilytettävä Pinkolan tontilla ja autopaikkalaskelmissa tulee huomioida kaikki esitetyn pääkäyttötarkoituksen mukaiset tilat. Asemakaavaa varten on laadittava rakennushistoria-, melu- ja hulevesiselvitykset. Yhdyskuntalautakunta päätti 4.10.2016, että asemakaavan suunnittelua voidaan jatkaa esitettyjen luonnosten pohjalta.

Kokonaan uudelleen laadittu asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja hakijan viitesuunnitelmaluonnos kuulutettiin nähtäville 12.1.–2.2.2017 väliseksi ajaksi. Aineistosta jätettiin  21 mielipidettä, joissa hankkeeseen suhtauduttiin erittäin kriittisesti.

Asemakaavan suunnittelun käynnistymisen myötä havaittiin, että hakijan viitesuunnitelmaluonnoksessa oli vielä useita virheitä ja puutteita. Alustava asemakaavakartan luonnos laadittiin kesällä 2017 ja sitä käsiteltiin elokuussa 2017 järjestetyssä kaavan ohjausryhmän kokouksessa. Kokouksessa käytiin läpi suunnittelu- ja selvitystilanne ja hakijalle annetut jatkosuunnitteluohjeet. Kaavaluonnoksen laatimista oli mahdollista jatkaa vasta sen jälkeen, kun viitesuunnitelmasta oli saatu uusi versio ja meluselvitys valmistunut. Hakijan näkemyksen mukaan viitesuunnitelmaa ei kuitenkaan ollut tarpeen jatkokehittää, koska se oli jo esitelty yhdyskuntalautakunnalle ja kaupunkikuvatoimikunnalle. Hakijalle selvitettiin, että yhdyskuntalautakunnan päätös koski vain kaavamuutoksen valmistelun uudelleen käynnistämistä, ja että kaupunkikuvatoimikunta on yksi kaavan valmistelun aikana lausuntoja antava taho. Seuraavat lausunnot jatkokehitellystä suunnitelmasta oli tarkoitus pyytää kaavan valmisteluaineiston (kaavaluonnoksen) nähtävilläolon yhteydessä. Varsinaisia päätöksiä suunnitelman sisällöstä on mahdollista tehdä vasta kaavan ehdotusvaiheessa, jolloin yhdyskuntalautakunta hyväksyy asiakirjat yleisesti nähtäville asetettavaksi.

Tarkoituksena oli, että kaavan alustava valmisteluaineisto olisi voitu käsitellä lokakuussa 2017 seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa. Tämä kokous jouduttiin kuitenkin perumaan, koska viitesuunnitelmasta ei saatu jatkokehiteltyä versiota. Ohjausryhmän sijaan pidetyssä suunnittelupalaverissa 18.10.2017 keskusteltiin hakijan kanssa jatkosuunnittelun periaatteista. Hakija pyysi tässä yhteydessä, että kaavan valmistelu keskeytetään toistaiseksi. Palaverissa sovittiin, että hakija pitää kaupunkia ajan tasalla asian etenemisestä. Hakija ei kuitenkaan ole ollut yhteydessä kaavan valmistelijaan 21.3.2018 jälkeen.

Kaavoitus on ollut vireillä vuodesta 2005. Lukuisista hakijan kanssa käydyistä neuvotteluista ja annetusta ohjauksesta huolimatta asia ei ole edennyt. Prosessin aikana suuri osa kertyneestä aineistosta on joko jäänyt sisällöltään keskeneräiseksi tai vanhentunut. Hakijan vuonna 2015 teettämään viitesuunnitelmaluonnokseen oli tehty osittaisia muutoksia ja täydennyksiä viimeksi toukokuun 2016 ja toukokuun 2017 välisenä aikana. Vuonna 2017 hakija teetti yhdessä naapurikiinteistön kanssa liikenne- ja melutarkasteluja, jotka eivät ole enää käyttökelpoisia, koska naapurin hanke on edennyt ja kyseiset selvitykset päivitetty koskemaan vain naapurin kiinteistöä. Hakijan teettämän rakennusinventoinnin riittävyyttä ei ole voitu arvioida, koska museoviranomaisten oli tarkoitus lausua sen sisällöstä kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä. Puutteet suunnitelmissa ovat olleet niin merkittäviä, että kaavaa ei ole voitu viedä eteenpäin. Kaavoituksen lopettamiseen on edellä kerrotun mukaisesti ollut asianmukaiset perusteet eikä viranomainen ole käyttänyt asiaa ratkaistessaan harkintavaltaansa väärin.

Yhdyskuntalautakunnan päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Oikaisuvaatimus sekä vaatimus kulujen korvaamisesta tulee hylätä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä, Hanna Montonen, Heidi Ruonala, Elina Karppinen

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa muutosta hakea se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat