Yhdyskuntalautakunta, kokous 29.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 27 Tampereen pysäköintipolitiikan päivittäminen

TRE:7918/08.01.02/2018

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Seimelä Timo, Liikenneinsinööri, Timo.Seimela@tampere.fi

Perustelut

Lähtökohta

Pysäköintipolitiikan ja pysäköintinormin tavoitteena on tukea Tampereen kaupungin kehittymistä toimivaksi, uuden sukupolven kaupungiksi. Pysäköintipolitiikka on osa ennakoivaa ja pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua, jossa huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet. Yhdyskuntalauta päätti kokouksessaan 31.05.2016 ottaa Tampereen pysäköintipolitiikan, Pysäköinti osana kaupunkikehitystä, käyttöön heti ja että auto- ja pyöräpysäköinnin normeja tarkistetaan 2-3 vuoden kuluttua toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen ja palautteen perusteella ja että yhteiskäyttöjärjestelmän toimivuutta tutkitaan 2-3 pilotointikohteessa ja niistä saatujen kokemusten pohjalta arvioidaan yhteiskäyttöautojärjestelmän vaikutusta pysäköintinormiin. Lisäksi päätöksessä edellytettiin, että pysäköintinormin käyttöönoton yhteydessä lähdetään toteuttamaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymiä lisäponsia.

Hyväksytyssä pysäköintipolitiikassa on määritelty, että pysäköintipaikkamäärä lasketaan asemakaavaan merkitystä pääkäyttötarkoitusten mukaisesta rakennusoikeudesta. Normi on pyritty muodostamaan joustavaksi. Toteutettava autopaikkamäärä voi olla 20 prosenttia pysäköintinormia alempi, mikäli hankkeessa pystytään osoittamaan pysäköintipaikan käytön tehostamiseen käytetyt keinot, kuten paikkojen vuoroittaiskäyttö, nimeämättömyys ja keskitetty rakenteellinen pysäköinti. Myös yhteiskäyttöautojärjestelmä voi tulevaisuudessa vähentää autopaikkavelvoitetta.

Pysäköintinormi on määritelty eri yhdyskuntarakennevyöhykkeille käyttötarkoituksittain. Normin soveltamista varten on laadittu kantakaupungin alueelle vyöhykekartta, jossa on esitetty käytettävät vyöhykkeet, jotka ovat keskustan ja aluekeskusten jalankulkuvyöhyke, tehokas joukkoliikennevyöhyke sekä muut alueet. Kohteen sijaintiin ja käyttötarkoitukseen perustuva autopaikkamitoitus on esitetty pysäköintipolitiikan taulukoissa 2. Autopaikkamitoitus on esitetty asumiselle ja toimistoille sekä liiketiloille. Muiden kohteiden pysäköintipaikkamitoitus määritellään aina hankekohtaisesti erillisselvitysten perusteella. Autopaikkanormi ottaa kantaa henkilöautojen lisäksi moottoripyörien, mopoautojen, liikuntaesteisten ajoneuvojen ja kuorma-autojen pysäköintiin.

Liikkuminen on murroksessa, jossa muutosvoimia ovat mm. kaupungistuminen, palveluistuminen ja digitalisaatio. Digitalisaatio on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista, joilla tavoitellaan myös työllisyyteen vaikuttavien uusien liiketoimintamuotojen kehittämistä. Tulevaisuudessa kaupunkien liikennejärjestelmässä yksityisomistuksessa olevien autojen tarve vähenee, kun liikkumiseen on tarjolla monipuolisia yksilöllisellä tavalla yhdisteltäviä liikkumispalveluja. Liikkumisen palveluiden kehittämisessä yhdistyvät mm. liikkumisen vapaus ja liikennejärjestelmän resurssitehokkuus.

29.5.2018 yhdyskuntalautakunta päätti, että pysäköintipolitiikan mukaisesti asemakaavoissa otetaan käyttöön yhteiskäyttöautot yhtenä pysäköinnin tehostamiskeinona ja että pysäköintinormistoa tullaan tulevaisuudessa päivittämään muutaman vuoden välein ja siinä yhteydessä arvioidaan yhteiskäyttöautojen toimivuus rakennushankkeissa.

Pysäköintinormin päivittäminen

Yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaisesti pysäköintinormia on päivitettävä muutaman vuoden välein. Myös Lauri Lylyn pormestariohjelmassa 2017-2021 on esitetty, että Tampereen pysäköintipolitiikkaa päivitetään säännöllisesti ja että sitä tarkiste­taan myös opiskelijoiden, ikäihmisten ja erityisryhmien asumisen osalta.

Pysäköintipolitiikka on osa ennakoivaa, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua. Samalla kun tavoitteellisesti ohjataan kaupunkikehitystä, niin pidetään huoli elinvoimasta ja kilpailukyvystä. Pysäköintinormisto toimii osana asemakaavamääräyksiä käytännön työkaluna, jolla toteutetaan pysäköintipolitiikkaa.

Nyt on tullut aika päivittää pysäköintinormia osana pysäköintipolitiikkaa. Pysäköintinormi päivitetään vastaamaan tämän hetken tarpeita huomioiden toteutuneista hankkeista saadut kokemukset ja palautteet, pormestariohjelman linjaukset ja Tampereen 7.11.2016 tekemän päätöksen raitiotien rakentamisesta Hervannan - keskustan ja TAYS välillä.

Normin päivitystä varten on pyydetty useilta eri toimijoilta mm. erityisasumisen, opiskelija- ja vuokra-asumisen osalta tietoja heidän hankkeiden pysäköinnin nykytilasta, autopaikkamääristä ja niiden käyttöasteista sekä näkemystä tarvittavasta paikkamäärästä. Lisäksi pysäköintinormin käyttöön liittyvää vyöhykekarttaa on päivitetty yhteistyössä yleiskaavoituksen ja joukkoliikenneyksikön kanssa vastaamaan tämän hetkisten päätösten mukaista yhdyskuntarakennetta ja joukkoliikennetarjontaa. Saadun aineiston pohjalta on tehty ehdotus pysäköintipolitiikan luvun 8.2 Pysäköintinormi päivityksestä.

Päivitettävään pysäköintinormiin esitetään tehtäväksi mm. seuraavia muutoksia:

  • Vyöhykekarttaa on päivitetty keskustan, ala- ja aluekeskusten jalankulkuvyöhykkeiden osalta ja Kaupin Kampus ja TAYS on poistettu jalankulkuvyöhykkeistä ja siihen on lisätty Turtola. Tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeet on päivitetty huomioiden raitiotie- ja joukkoliikennereitit, joissa on vähintään 15 min. vuoroväli arkipäivisin ruuhka-aikana. Samalla kartasta on tehty tarkempi eri vyöhykkeiden reuna-alueilla ja kartta on viety paikkatietoaineistona Tampereen karttapalveluun.

  • Kerrostaloasumisen osalta on autopaikkojen mitoitustaulukkoon lisätty oma mitoitusarvo kohteille, jotka sijaitsevat enintään 500 m päässä raitiotiepysäkistä.

  • Opiskelija-asumisen osalta on autopaikkojen mitoitustaulukkoon lisätty oma mitoitusarvo kohteille, jotka sijaitsevat enintään 500 m päässä raitiotiepysäkistä. Opiskelija-asumisen pyöräpaikkavaatimusta on kasvatettu vastaamaan todellista pyöräpysäköintipaikkatarvetta.

  • Tehostetun palveluasumisen osalta autopaikkavaatimusta on pienennetty vastaamaan jo toteutuneiden kohteiden autopaikkatarvetta. Tehostetussa palveluasumisessa autopaikkoja on toteutettava henkilökuntaa ja vierailijoita varten.

  • Palveluasumisen osalta auto- ja pyöräpaikkavaatimusta on pienennetty vastaamaan jo toteutuneiden kohteiden autopaikkatarvetta. Palveluasumisessa autopaikkoja on toteutettava henkilökuntaa, vierailijoita ja asukkaita varten. Palveluasumisen pyöräpaikkavaatimus on muutettu samaksi kuin tehostetun palveluasumisen pyöräpaikkavaatimus.

  • Kaupungin oman vuokratuotannon ja ARA vuokratuotannon (Valtion korkotukikohde) osalta autopaikkavaatimusta on pienennetty vastaamaan jo toteutuneiden kohteiden autopaikkatarvetta ja mitoitustaulukkoon on lisätty oma mitoitusarvo kohteille, jotka sijaitsevat enintään 500 m päässä raitiotiepysäkistä. Lisäksi senioriasuminen on rinnastettu auto- ja pyöräpaikkamitoituksen osalta kaupungin omaan ja ARA vuokratuotantoon.

  • Päiväkodeille on määritelty auto- ja pyöräpaikkavelvoite, joka noudattaa KITIAN määrittelemiä periaatteita.

  • Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan autopaikkojen rakentamisvelvoite ei koske vähäistä lisärakentamista. Pienien täydennys- ja ullakkorakentamiskohteiden, jotka eivät muodosta pysäköintipaikkavelvoitetta, mitoitusarvoa on kasvatettu 700 k-m2 -> 1 200 k-m2.

  • Autottomassa tai vähäautoisessa kohteessa on normin edellyttämät autopaikat korvattavissa korkealaatuisilla pyöräpysäköintiratkaisuilla periaatteella 1 autopaikka korvataan 10 pyöräpysäköintipaikalla.

  • Suomella on haastavat tavoitteet puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 ja yhtenä keinona on esitetty sähköautoilun edistäminen. Pysäköintinormiin on lisätty, että velvoitepaikkojen toteutuksessa on varauduttava riittävällä sähkönjakelukapasiteetilla, -kaapeloinnilla ja/tai suojaputkilla velvoitepaikkojen varustamiseen sähköautojen latauslaitteella.

  • Pyöräpysäköintinormiin on lisätty, että pyöräpaikkojen pysäköinnin ja säilytyksen tilatarvemitoitus- ja järjestelyratkaisut perustuvat voimassa oleviin RT-kortteihin.

  • Asumisen pyöräpysäköinti laatuvaatimusta on tarkistettu niin, että edellytetään vähintään 50 % polkupyöräpaikoista toteutettavaksi katettuun ja lukittavaan tilaan, joka on esteettömästi saavutettavissa ja jossa on runkolukittavat telineet. Muut pyöräpaikat tulee olla esteettömästi saavutettavissa ja ne tulee varustaa runkolukittavilla telineillä.

  • Pysäköintinormin soveltamisohjeita ja määrittelyjä on tarkistettu. Pysäköintinormissa käytettävistä termeistä on laadittu erilliset määrittelyt, jotka esitetään liitteessä 3.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Päivitetty pysäköintinormi hyväksytään ja otetaan käyttöön heti ja se korvaa 31.5.2016 hyväksytyn pysäköintipolitiikan luvun 8.2 Pysäköintinormi. Pysäköintipolitiikka-raporttiin lisätään merkintä luvun 8.2 Pysäköintinormin päivityksestä 11.12.2018.

Auto- ja pyöräpysäköinnin normeja tarkistetaan 2-3 vuoden kuluttua toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen ja palautteen perusteella.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Kokouskäsittely

Keskustelun kuluessa Matti Höyssä esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Ossi Aho kannatti Höyssän palautusesitystä.

Koska palautusesitystä ei hyväksytty yksimielisesti, puheenjohtaja totesi että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti kättennostoäänestystä seuraavasti:

asian käsittelyn jatkaminen = JAA

asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi = EI

Äänestysesitys hyväksyttiin.

Ääniä annettiin seuraavasti:

JAA eli asian käsittelyn jatkaminen 6 ääntä ( Suoniemi, Sirniö, Urhonen, Rincón, Penny, Sirén)

EI eli asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi 3 ääntä (Höyssä, Jäntti, Aho)

Tyhjää äänesti 3 (Ahonen, Nurminen, Järvinen)

Poissa 1 (Kampman)

Puheenjohtaja totesi asian käsittelyn jatkamisen tulleen hyväksytyksi äänin 6-3, tyhjää 3, poissa 1.

Asian käsittelyä jatkettiin.

Matti Höyssä esitti asian jättämistä pöydälle.

Puheenjohtaja tiedusteli Höyssän pöydällejättöesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Valmistelija

  • Seimelä Timo, Liikenneinsinööri

Valmistelijan yhteystiedot

Liikenneinsinööri Timo Seimelä, puh. 040 758 2104, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Pysäköintinormin päivitys oli yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä 11.12.2018. Lautakunta jätti asian pöydälle ja evästi käymään vielä lisävuoropuhelua mm. Pirkanmaan kiinteistöliiton, Vammaisneuvoston ja Vanhusneuvoston kanssa. Lisäksi opiskelija-asumisen osalta toivottiin mitoitusarvojen tarkistamista. Käydyn vuoropuhelun pohjalta on päivitetty sekä pykälän perustelutekstiä että hyväksyttäväksi esitettävää pysäköintinormi-liitettä.

Lähtökohta

Pysäköintipolitiikan ja pysäköintinormin tavoitteena on tukea Tampereen kaupungin kehittymistä toimivaksi, uuden sukupolven kaupungiksi. Tampereen kaupunki on sitoutunut strategiassaan olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 menneessä. Pysäköintipolitiikka on osa ennakoivaa ja pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua, jossa huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 31.05.2016 ottaa Tampereen pysäköintipolitiikan, Pysäköinti osana kaupunkikehitystä, käyttöön heti ja että auto- ja pyöräpysäköinnin normeja tarkistetaan 2-3 vuoden kuluttua toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen ja palautteen perusteella ja että yhteiskäyttöjärjestelmän toimivuutta tutkitaan 2-3 pilotointikohteessa ja niistä saatujen kokemusten pohjalta arvioidaan yhteiskäyttöautojärjestelmän vaikutusta pysäköintinormiin. Lisäksi päätöksessä edellytettiin, että pysäköintinormin käyttöönoton yhteydessä lähdetään toteuttamaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymiä lisäponsia.

Hyväksytyssä pysäköintipolitiikassa on määritelty, että pysäköintipaikkamäärä lasketaan asemakaavaan merkitystä pääkäyttötarkoitusten mukaisesta rakennusoikeudesta. Normi on pyritty muodostamaan joustavaksi. Toteutettava autopaikkamäärä voi olla 20 prosenttia pysäköintinormia alempi, mikäli hankkeessa pystytään osoittamaan pysäköintipaikan käytön tehostamiseen käytetyt keinot, kuten paikkojen vuoroittaiskäyttö, nimeämättömyys ja keskitetty rakenteellinen pysäköinti. Myös yhteiskäyttöautojärjestelmä voi tulevaisuudessa vähentää autopaikkavelvoitetta.

Pysäköintinormi on määritelty eri yhdyskuntarakennevyöhykkeille käyttötarkoituksittain. Normin soveltamista varten on laadittu kantakaupungin alueelle vyöhykekartta, jossa on esitetty käytettävät vyöhykkeet, jotka ovat keskustan ja aluekeskusten jalankulkuvyöhyke, tehokas joukkoliikennevyöhyke sekä muut alueet. Kohteen sijaintiin ja käyttötarkoitukseen perustuva autopaikkamitoitus on esitetty pysäköintipolitiikan taulukoissa 2. Autopaikkamitoitus on esitetty asumiselle ja toimistoille sekä liiketiloille. Muiden kohteiden pysäköintipaikkamitoitus määritellään aina hankekohtaisesti erillisselvitysten perusteella. Autopaikkanormi ottaa kantaa henkilöautojen lisäksi moottoripyörien, mopoautojen, liikuntaesteisten ajoneuvojen ja kuorma-autojen pysäköintiin.

Liikkuminen on murroksessa, jossa muutosvoimia ovat mm. kaupungistuminen, palveluistuminen ja digitalisaatio. Digitalisaatio on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista, joilla tavoitellaan myös työllisyyteen vaikuttavien uusien liiketoimintamuotojen kehittämistä. Tulevaisuudessa kaupunkien liikennejärjestelmässä yksityisomistuksessa olevien autojen tarve vähenee, kun liikkumiseen on tarjolla monipuolisia yksilöllisellä tavalla yhdisteltäviä liikkumispalveluja. Liikkumisen palveluiden kehittämisessä yhdistyvät mm. liikkumisen vapaus ja liikennejärjestelmän resurssitehokkuus.

29.5.2018 yhdyskuntalautakunta päätti, että pysäköintipolitiikan mukaisesti asemakaavoissa otetaan käyttöön yhteiskäyttöautot yhtenä pysäköinnin tehostamiskeinona ja että pysäköintinormistoa tullaan tulevaisuudessa päivittämään muutaman vuoden välein ja siinä yhteydessä arvioidaan yhteiskäyttöautojen toimivuus rakennushankkeissa.

Pysäköintinormin päivittäminen

Yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaisesti pysäköintinormia on päivitettävä muutaman vuoden välein. Myös Lauri Lylyn pormestariohjelmassa 2017-2021 on esitetty, että Tampereen pysäköintipolitiikkaa päivitetään säännöllisesti ja että sitä tarkiste­taan myös opiskelijoiden, ikäihmisten ja erityisryhmien asumisen osalta.

Pysäköintipolitiikka on osa ennakoivaa, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua. Samalla kun tavoitteellisesti ohjataan kaupunkikehitystä, pidetään huoli elinvoimasta ja kilpailukyvystä. Pysäköintinormisto toimii osana asemakaavamääräyksiä käytännön työkaluna, jolla toteutetaan pysäköintipolitiikkaa.

Nyt on tullut aika päivittää pysäköintinormia osana pysäköintipolitiikkaa. Pysäköintinormi päivitetään vastaamaan tämän hetken tarpeita huomioiden toteutuneista hankkeista saadut kokemukset ja palautteet, pormestariohjelman linjaukset ja Tampereen 7.11.2016 tekemän päätöksen raitiotien rakentamisesta Hervannan - keskustan ja TAYS välillä.

Normin päivitystä varten on pyydetty useilta eri toimijoilta mm. erityisryhmien asumisen, opiskelija- ja vuokra-asumisen osalta tietoja heidän hankkeidensa pysäköinnin nykytilasta, autopaikkamääristä ja niiden käyttöasteista sekä näkemystä tarvittavasta paikkamäärästä. Lisäksi pysäköintinormin käyttöön liittyvää vyöhykekarttaa on päivitetty yhteistyössä yleiskaavoituksen ja joukkoliikenneyksikön kanssa vastaamaan tämänhetkisten päätösten mukaista yhdyskuntarakennetta ja joukkoliikennetarjontaa. Saadun aineiston pohjalta on tehty ehdotus pysäköintipolitiikan luvun 8.2 Pysäköintinormi päivityksestä.

Päivitettävään pysäköintinormiin esitetään tehtäväksi mm. seuraavia muutoksia:

  • Vyöhykekarttaa on päivitetty keskustan, ala- ja aluekeskusten jalankulkuvyöhykkeiden osalta ja Kaupin Kampus ja TAYS on poistettu jalankulkuvyöhykkeistä ja siihen on lisätty Turtola. Tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeet on päivitetty huomioiden raitiotie- ja joukkoliikennereitit, joissa on vähintään 15 min. vuoroväli arkipäivisin ruuhka-aikana. Samalla kartasta on tehty tarkempi eri vyöhykkeiden reuna-alueilla ja kartta on viety paikkatietoaineistona Tampereen karttapalveluun.
  • Kerrostaloasumisen osalta on autopaikkojen mitoitustaulukkoon lisätty oma mitoitusarvo kohteille, jotka sijaitsevat enintään 500 m päässä raitiotiepysäkistä.
  • Opiskelija-asumisen osalta on autopaikkojen mitoitustaulukkoon lisätty oma mitoitusarvo kohteille, jotka sijaitsevat enintään 500 m päässä raitiotiepysäkistä. Opiskelija-asumisen pyöräpaikkavaatimusta on kasvatettu vastaamaan todellista pyöräpysäköintipaikkatarvetta.
  • Tehostetun palveluasumisen osalta autopaikkavaatimusta on pienennetty vastaamaan jo toteutuneiden kohteiden autopaikkatarvetta. Tehostetussa palveluasumisessa autopaikkoja on toteutettava henkilökuntaa ja vierailijoita varten.
  • Palveluasumisen osalta auto- ja pyöräpaikkavaatimusta on pienennetty vastaamaan jo toteutuneiden kohteiden autopaikkatarvetta. Palveluasumisessa autopaikkoja on toteutettava henkilökuntaa, vierailijoita ja asukkaita varten. Palveluasumisen pyöräpaikkavaatimus on muutettu samaksi kuin tehostetun palveluasumisen pyöräpaikkavaatimus.
  • Kaupunkikonsernin oman vuokra-asuntotuotannon ja ARA vuokra-asuntotuotannon (valtion korkotukivuokrakohde) osalta autopaikkavaatimusta on pienennetty vastaamaan jo toteutuneiden kohteiden autopaikkatarvetta ja mitoitustaulukkoon on lisätty oma mitoitusarvo kohteille, jotka sijaitsevat enintään 500 m päässä raitiotiepysäkistä. Lisäksi senioriasuminen on rinnastettu auto- ja pyöräpaikkamitoituksen osalta kaupungin omaan kohtuuhintaiseen ja ARA vuokra-asuntotuotantoon. Vapaarahoitteisen vuokra-asuntorakentamisen autopaikkamitoitus vastaa omistusasuntorakentamisen autopaikkamitoitusta.
  • Päiväkodeille, esiopetukselle ja peruskoululle on määritelty auto- ja pyöräpaikkavelvoite, joka noudattaa Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän määrittelemiä periaatteita.
  • Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan autopaikojen rakentamisvelvoite ei koske vähäistä lisärakentamista. Pienien täydennys- ja ullakkorakentamiskohteiden, jotka eivät muodosta pysäköintipaikkavelvoitetta, mitoitusarvoa on kasvatettu 700 k-m2 -> 1 200 k-m2.
  • Autottomassa tai vähäautoisessa kohteessa, joka määritellään asemakaavassa, on normin edellyttämät autopaikat korvattavissa korkealaatuisilla pyöräpysäköintiratkaisuilla periaatteella 1 autopaikka korvataan 10 pyöräpysäköintipaikalla.
  • Suomella on haastavat tavoitteet puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 ja yhtenä keinona on esitetty sähköautoilun edistäminen. Pysäköintinormiin on lisätty, että velvoitepaikkojen toteutuksessa on varauduttava riittävällä sähkönjakelukapasiteetilla, -kaapeloinnilla ja/tai suojaputkilla velvoitepaikkojen varustamiseen sähköautojen latauslaitteella.
  • Pyöräpysäköintinormiin on lisätty, että pyöräpaikkojen pysäköinnin ja säilytyksen tilatarvemitoitus- ja järjestelyratkaisut perustuvat voimassa oleviin RT-kortteihin.
  • Asumisen pyöräpysäköinti -laatuvaatimusta on tarkistettu niin, että edellytetään vähintään 50 % polkupyöräpaikoista toteutettavaksi katettuun ja lukittavaan tilaan, joka on esteettömästi saavutettavissa ja jossa on runkolukittavat telineet. Muut pyöräpaikat tulee olla esteettömästi saavutettavissa ja ne tulee varustaa runkolukittavilla telineillä.
  • Pysäköintinormin soveltamisohjeita ja määrittelyjä on tarkistettu. Pysäköintinormissa käytettävistä termeistä on laadittu erilliset määrittelyt, jotka esitetään liitteessä 3.

Vammaisneuvosto antoi 20.12.2018 kannanoton, jossa esitettiin, että invapaikat-termin sijaan tulisi käyttää liikuntaesteisten LE-pysäköintipaikat-termiä. Lisäksi lausunnossa esitettiin toiveita, että Tampereella tulisi edellyttää paikkojen mitoituksessa. laadussa ja sijainnissa lain edellyttämää minimiä laadukkaampia ratkaisuja.

Vastine: Vammaisneuvoston lausunnon pohjalta on päivitettävään pysäköintinormiin muutettu termi Inva-paikat liikuntaesteisten LE-pysäköintipaikoiksi. Lausunnossa viitattiin Tampereen kaupungin laatimaan LE-pysäköintiselvitykseen ja siinä esitettyihin laatumäärittelyihin. Vuonna 2018 laaditussa LE-pysäköintiselvityksessä ei ole määritelty Tampereen kaupungin mitoitus- ja laatuvaatimuksia, vaan siinä on viitattu muihin ohjeisiin (esim. Helsinki, Espoo, RT-kortisto). Kaupunki ei myöskään ole selvityksessään tai muuten linjannut, tulisiko jatkossa toteuttaa LE-pysäköintipaikat lain edellyttämän minimitasolla vai tätä laadukkaammin. Selvityksessä annettiin ainoastaan suosituksia nykyisten LE-paikkojen laatutason kartoittamiseen ja puutteiden korjaamiseen, mutta uusien LE-paikkojen toteuttamiseen ei niinkään otettu kantaa. Kaupungin olisi kuitenkin hyvä määritellä LE-paikkojen laatuvaatimukset ja tavoitetaso, mutta tämä on syytä tehdä erillisenä ohjeena eikä sisällyttää pysäköintipolitiikan päivitykseen.

Vanhusneuvosto antoi 12.12.2018 lausunnon, jossa neuvosto piti tehostetun palveluasumisen autopaikkavelvoitetta vieläkin liian suurena.

Vastine: Pysäköintinormin päivitystyön yhteydessä on käyty neuvotteluja palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tuottavien toimijoiden kanssa ja he ovat hyväksyneet esitetyt autopaikkamitoitukset.

Pirkanmaan Kiinteistöliitto antoi 4.1.2019 lausunnon, jossa toi esille, että kaupungin oman kohtuuhintaisen vuokratuotannon rinnastaminen pysäköintinormissa ARA-kohteisiin voi tuoda sille kilpailuetuja verrattuna muihin vuokra-asuntoja tuottaviin tahoihin. Lisäksi Kiinteistöliitto esittää, että uusilla pysäköinnin ohjauskeinoilla pysäköinnistä tulee niukkuustekijä, joka johtaa pysäköintipalvelujen kallistumiseen. Lisäksi periaate ”käyttäjä maksaa” lisää osaltaan pysäköintiin liittyviä kustannuksia, kun asumiskustannukset eriytetään pysäköinnin kustannuksista. Kiinteistöliitto esittää myös, että pysäköintikustannusten kehitystä tulee seurata laskelmin ja arvioida esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia.

Vastine: Tampereen kaupunkikonserniin kuuluvilla vuokra-asuntoyhteisöillä on sosiaalisen asuttamisen tehtävä ja niiden asukasvalintakriteerit vastaavat ARA-kohteiden asukasvalintakriteereitä riippumatta vuokra-asuntojen rahoitusmuodosta, ja siksi niiden osalta voidaan käyttää samoja pysäköintipaikkamitoituksia kuin ARA-kohteissa. Pysäköintikustannusten seurantaan pyritään kehittämään seurantamenetelmiä.

Opiskelija-asumisen mitoitusta on tarkistettu vähemmän autopaikkoja vaativaksi yhteistyössä TOAS:n kanssa.

Rakennusvalvonnan kanssa käytyjen keskustelujen (8.1.2019) pohjalta on pysäköintinormissa korostettu, että normia sovelletaan asemakaavoissa, eikä rakennushankkeissa. Lisäksi normitaulukkoon on lisätty asumisen kohdalle oma rivi ”pienille alle 1 200 k-m2 täydennys- ja ullakkorakentamiskohteille”. Myös vieraspysäköinnin määrittelyä on tarkistettu.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Liitteenä oleva päivitetty pysäköintinormi hyväksytään ja otetaan käyttöön heti ja se korvaa 31.5.2016 hyväksytyn pysäköintipolitiikan luvun 8.2 Pysäköintinormi. Pysäköintipolitiikka-raporttiin lisätään merkintä luvun 8.2 Pysäköintinormin päivityksestä 29.1.2019.

Auto- ja pyöräpysäköinnin normeja tarkistetaan 2-3 vuoden kuluttua toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen ja palautteen perusteella.

Päätös

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi päivitetyn pysäköintinormin täydennettynä saatujen lisälausuntojen ja käytyjen lisäneuvottelujen pohjalta tehdyillä muutoksilla ja siten muutettuna,

että sivulla 27 olevan taulukon 2 alla oleva selvitysteksti:”Etäisyys tontin keskeltä linnuntietä alle 500 m raitiotiepysäkin keskelle tai juna-asemalle” muutetaan muotoon: ”Etäisyys tontin keskeltä linnuntietä alle 400 m raitiotiepysäkin keskelle tai juna-asemalle”.

Päivitetty pysäköintinormi otetaan käyttöön heti ja se korvaa 31.5.2016 hyväksytyn pysäköintipolitiikan luvun 8.2 Pysäköintinormi. Pysäköintipolitiikka-raporttiin lisätään merkintä luvun 8.2 Pysäköintinormin päivityksestä 29.1.2019.

Auto- ja pyöräpysäköinnin normeja tarkistetaan 2-3 vuoden kuluttua toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen ja palautteen perusteella.

Kokouskäsittely

Asian esittelijä johtaja Mikko Nurminen muutti päätösesitystään niin, että yhdyskuntalautakunta hyväksyy päivitetyn pysäköintinormin täydennettynä saatujen lisälausuntojen ja käytyjen lisäneuvottelujen pohjalta tehdyillä muutoksilla ja siten muutettuna, että Rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön keskustassa kappaleeseen lisätään teksti ”Mikäli asumisen edellytykset saadaan muutoin täytettyä, voidaan keskustan kävelyvyöhykkeellä hyväksyä alle 500 k-m2 käyttötarkoituksen muutokset asumiseen ilman, että syntyy autopaikkavelvoitetta.”
Päivitetty pysäköintinormi otetaan käyttöön heti ja se korvaa 31.5.2016 hyväksytyn pysäköintipolitiikan luvun 8.2 Pysäköintinormi. Pysäköintipolitiikka-raporttiin lisätään merkintä luvun 8.2 Pysäköintinormin päivityksestä 29.1.2019.
Auto- ja pyöräpysäköinnin normeja tarkistetaan 2-3 vuoden kuluttua toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen ja palautteen perusteella.

Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan käsittelyn pohjana.

Juhana Suoniemi teki kaksi (2) muutosesitystä:

"Muutosesitys 1:
Opiskelija-asuntojen kohdalla pysäköintinormitaulukkoa muutetaan seuraavasti:
-Keskustan kävelyvyöhyke 1/400, raitiotien vaikutusalueella 1/500
-Ala/aluekeskuksen kävelyvyöhyke ja tehokkaan joukkoliikenteen alueella n. 3 km keskustasta 1/250, raitiotien vaikutusalueella 1/300
-Tehokkaan joukkoliikenteen alueella yli 3 km keskustasta 1/220, raitiotien vaikutusalueella 1/250

Muutokset otetaan käyttöön heti, ja hyväksyttyjen kaavojen osalta tämä huomioidaan rakennuslupavaiheessa.
Autottomien tonttien toteutusta edistetään pysäköintipolitiikan mukaisten reunaehtojen puitteissa.

Muutosesitys 2:
Kerrostalojen kohdalla pysäköintinormitaulukkoa muutetaan seuraavasti:
-Keskustan kävelyvyöhyke 1/180, raitiotien vaikutusalueella 1/200
-Ala/aluekeskuksen kävelyvyöhyke ja tehokkaan joukkoliikenteen alueella n. 3 km keskustasta 1/130, raitiotien vaikutusalueella 1/150
-Tehokkaan joukkoliikenteen alueella yli 3 km keskustasta 1/120, raitiotien vaikutusalueella 1/140.

Muutokset otetaan käyttöön heti, ja hyväksyttyjen kaavojen osalta tämä huomioidaan rakennuslupavaiheessa."

Katja Nisumaa-Saarela kannatti Suoniemen muutosesityksiä.

Ossi Aho teki seuraavan muutos/lisäysesityksen:
"Pysäköintinormiin määritettävä uusina kohteina; 1) liityntäpysäköintipaikat kriteereinen ja 2) polkupyörien, sähkökäyttöisten laitteiden (potkulaudat, mopot, vast.) pysäköintipaikat raitiotien ja bussipysäkkien yhteydessä."

Aleksi Jäntti teki seuraavan muutosesityksen:
Sivulla 27 olevan taulukon 2 alla oleva selvitysteksti:
”Etäisyys tontin keskeltä linnuntietä alle 500 m raitiotiepysäkin keskelle tai juna-asemalle”
muutetaan muotoon:
”Etäisyys tontin keskeltä linnuntietä alle 400 m raitiotiepysäkin keskelle tai juna-asemalle”

Matti Höyssä kannatti Aleksi Jäntin muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi tehdyt esitykset; Suoniemi 2 muutosesitystä, Ossi Aho yksi muutos/lisäysesitys, Aleksi Jäntti yksi muutosesitys.

Ossi Ahon esitys ei saanut kannatusta, joten se raukesi.

Koska Juhana Suoniemen tekemiä ehdotuksia oli kannatettu mutta ei voitu yksimielisesti hyväksyä, puheenjohtaja totesi että niistä on äänestettävä.

Puheenjohtaja teki seuraavat kättennostoäänestyksellä suoritettavat äänestysesitykset jotka hyväksyttiin yksimielisesti:

Suoniemen muutosesitys nro 1 hyväksyminen = JAA

Suoniemen muutosesitys nro 1 hylkääminen = EI

Äänestyksen tulos:

JAA eli Suoniemen muutosesitys nro 1 hyväksyminen 4 ääntä (Suoniemi, Nisumaa-Saarela, Rincón, Sirén)

EI eli Suoniemen muutosesitys nro 1 hylkääminen 9 ääntä (Jäntti, Höyssä, Kampman, Ahonen, Nurminen, Aho, Sirniö, Leino, Järvinen)

Seuraavaksi äänestysesitys Suoniemen muutosesityksestä nro 2:

Suoniemen muutosesitys nro 2 hyväksyminen = JAA

Suoniemen muutosesitys nro 2 hylkääminen = EI

Äänestyksen tulos:

JAA eli Suoniemen muutosesitys nro 2 hyväksyminen 4 ääntä (Suoniemi, Nisumaa-Saarela, Rincón, Sirén)

EI eli Suoniemen muutosesitys nro 2 hylkääminen 9 ääntä (Jäntti, Höyssä, Kampman, Ahonen, Nurminen, Aho, Sirniö, Leino, Järvinen)

Puheenjohtaja totesi Juhana Suoniemen muutosesitysten nro 1 ja nro 2 tulleen hylätyiksi äänin 9-4.

Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi että hänen tekemää kannatettua muutosesitystä ei ole yksimielisesti hyväksytty joten siitä on myös äänestettävä.

 Kättennostoäänestyksellä suoritettava äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti:

Jäntin muutosesityksen hyväksyminen = JAA

Jäntin muutosesityksen hylkääminen = EI

Äänestyksen tulos:

JAA eli Jäntin esityksen hyväksyminen 9 ääntä (Jäntti, Höyssä, Kampman, Ahonen, Nurminen, Aho, Sirniö, Leino, Järvinen)

EI eli Jäntin esityksen hylkääminen 4 ääntä (Suoniemi, Nisumaa-Saarela, Rincón, Sirén)

Puheenjohtaja totesi muutosesityksensä tulleen hyväksytyksi äänin 9-4.

Tiedoksi

Kiinteistöliitto Pirkanmaa, vanhusneuvosto/Kirsi Nurmio, vammaisneuvosto/Hanna Karojärvi, Timo Seimelä, Hanna Montonen, Elina Karppinen, Annika Alppi, Ari Vandell, Katja Seimelä, Jarmo Viljakka, Auli Heinävä

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

 Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

 Oikaisuvaatimusoikeus

 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
 (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

 Oikaisuviranomainen

 Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

 Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

 Tampereen kaupunki
 Kirjaamo
 Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487
 33101 Tampere

 Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

 Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

 Oikaisuvaatimusaika

 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 Tiedoksisaanti

 Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä
 tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän
 kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
 Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on
 pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen
 jälkeen.

 Oikaisuvaatimus

 Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

 Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä
 oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen
 postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Käsitellyt asiat