Yhdyskuntalautakunta, kokous 30.10.2018

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 239 Poikkeamishakemus tontille Heikkilänkatu 14, Pappila, liikerakennuksen rakentaminen

TRE:5390/10.03.01/2018

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Tontille rakennetaan liikerakennus, joka ylittää osin asemakaavassa osoitetun rakennusalan sekä kerrosluvun. Autopaikkoja rakennetaan alueelle, jolla oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

Hakijan selvitys:
”Rakennetaan Lidl myymälä. Kiinteistöltä kaadetaan puita ja pintamaita poistetaan, kiinteistöllä suoritetaan täyttöjä tontin tasaamiseksi.

Poikkeus: Rakennusalan rajan ylitys
Perustelu: Rakennuksen tarkoituksenmukainen sijoittaminen tontille.

Poikkeus: Suurimman sallitun kerrosluvun ylitys
Perustelu: Rakennuksen tarkoituksenmukainen sijoittaminen tontille.

Poikkeus: Suojelualueella (s-18) olevan puuston osittainen kaataminen
Perustelu: Liito-oravaselvityksen mukaan ei haittaa liito-oravan elinympäristölle, tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.

Lidl myymälän sijoittaminen tontille ei ole mahdollista asemakaavan mukaan, koska rakennus ei mahdu kaavan rakennusalalle ja sijoittuisi siten osittain suojelualueelle. Rakennus on sijoitettu mahdollisimman kauas liito-oravan elinympäristöstä, jotta rakentamisesta olisi mahdollisimman vähän haittaa liito-oravalle.
Tonttiliittymä on sijoitettu kaavan suojelualueen kohdalle, koska liito-oravaselvityksen mukainen liito-oravan kulkureitti ja elinympäristö estävät muun sijoituksen. Liittymän sijaintikorosta johtuen rakennus on sijoitettu mahdollisimman kauas liittymästä, jotta tontin pinnantasaukset ja pysäköintijärjestelyt saadaan hoidettua asianmukaisesti. Kevyen liikenteen ratkaisuissa on minimoitu risteäminen autoliikenteen kanssa.”

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Yhdellä naapurilla oli huomautettavaa hankkeesta.

Naapurin muistutus on kokonaisuudessaan liiteaineistossa. Muistutuksessa todettiin mm., että tontilla on tavattu ruokailevia lepakoita, alueella elää ruskosammakoita ja, että Tampereen kaupungin 2016 teettämässä selvityksessä tontti on todettu osaksi liito-oravan esiintymisaluetta, johon kuuluvalla elinpiirillä on havaittu liito-oravan pesä. Muistutuksessa edellytetään, että selvitykset kaikkien rauhoitettujen ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajien osalta tulee tehdä ennen rakennusluvan antamista. Lisäksi otetaan kantaa puiden kaatoon alueella, jossa asemakaavan mukaan puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Liikenteen osalta muistutuksessa otetaan kantaa ajoneuvomäärien lisääntymisen vaikutuksista Luhtaankadun risteyksen toimintaan ja pyöräilyreitteihin sekä autoilun sekä kevyenliikenteen lisääntymiseen Eetunkadulla ja Pienkodinkadulla. Asuinympäristöön liittyen todetaan, että rakentaminen muuttaa oleellisesti pientalovaltaisen ympäristön ilmettä ja nykyinen kauppatoiminta sekä asiakas- ja huoltoliikenne tapahtuvat lähtökohtaisesti kaikkina vuodenpäivinä ympäri vuorokauden. Rakentaminen tulee sijoittaa tontin itäreunalle, tontin länsireuna tulee jättää mahdollisimman luonnontilaiseksi. Tulee tutkia asemakaavan ajanmukaisuus.

Asemakaavoituksen vastine:
Hakija on teettänyt luontoselvitykseen täydennyksen jossa todetaan mm.:
”Liito-oravalle elinympäristöksi soveltuvalle alueelle ja kulkureitille sijoittuu useita suurikokoisia puita. Puista ei havaittu kolopuita, risupesiä tai pönttöjä, eikä sieltä vuonna 2018 havaittu merkkejä lajin esiintymisestä. Alueella ei arvioida olevan liito-oravan käytössä olevia pesäpuita. Näin ollen suunnitelman mukaisten toimien toteuttamiselle ei arvioida olevan luonnonsuojelulain mukaista estettä.

Alue soveltuu lepakoiden ruokailualueeksi, mutta sen merkitystä lepakoiden ruokailualueena ei voida elinympäristötarkastelun perusteella tarkasti määrittää. Tärkeät ruokailualueet (II-luokan lepakkoalueet) on EUROBATS sopimuksen mukaan ovat maankäytössä huomioitavia, mutta eivät ole luonnonsuojelulailla suojeltuja. Alueelta ei havaittu luonnonsuojelulailla suojeltavia, lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kohteita, joten suunnitelman mukaisten toimien toteuttamiselle ei arvioida olevan lain mukaista estettä.

Alueelle ei sijoitu viitasammakolle erityisen soveltuvaa elin- tai lisääntymisympäristöä. Elinympäristötarkastelun perusteella viitasammakon esiintyminen alueella arvioidaan epätodennäköiseksi eikä näin ollen suunnitelman mukaisten toimien toteuttamiselle arvioida olevan luonnonsuojelulain mukaista estettä.”                                  

Pirkanmaan ELY-keskukselta on saatu luontoselvityksen täydennyksestä kommentti, jossa todetaan, että selvitys on riittävä, eikä tarkempien selvitysten tekeminen ole tarpeen.

Alueelle, jolla puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet, jää riittävästi puustoa liito-oravalle. Poikkeamislupapäätöksen ehdoksi tulee mm., että säilytettäväksi puustoksi asemapiirrokseen merkitty alue aidataan kokonaisuudessaan työmaa-alueen ulkopuolelle koko rakennustyön ajaksi, mikä mahdollistaa puuston mahdollisimman hyvän säilymisen.

Hankkeesta on laadittu liikenteen toimivuustarkastelu, jonka mukaan liikerakennuksen rakentamisen johdosta toteutuva liikennemäärän kasvu ei tuo merkittävää muutosta Heikkilänkadun toimivuuteen. Suurimmat asiakasvirrat tontille eivät painotu aamun ruuhkahuippuihin vaan jakautuvat tasaisemmin koko päivälle. Iltapäivään ajoittuu suurempi asiakkaiden käyntimäärä. Tampereen kaupungin liikennesuunnittelun mukaan suunnitellut liittymäjärjestelyt ovat asianmukaiset. Suunnitelmaa on muutettu siten, että tontille on osoitettu ainoastaan toimintaan liittyvät kulkuväylät ja yksi kevyenliikenteen yhteys ajoneuvoliittymän viereen ja toinen tontin luoteisosaan. Tontin länsipuolella sijaitsevaan puistoon on asemakaavassa osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolle tontin luoteisosaan osoitettu kevyen liikenteen väylä ohjautuu. Puistoon asemakaavassa osoitettua väylää ei ole toistaiseksi toteutettu.

Tampereen kaupungin kantakartan korkeuskäyrien mukaan tontin maanpintaa nostetaan tontin länsiosan pihalla, pientaloasutuksen puolella, n. 1,5, m. Tontin itäosassa, Pyhäjärventien puolella tulee noin neljän metrin korotus, mikä mahdollistaa tontin kuluväylille ja ajoneuvoliittymälle kohtuulliset kallistukset suhteessa Heikkilänkadun korkeusasemaan. Poikkeaminen kerrosluvusta ja maanpinnan korotukset eivät merkittävästi muuta pientalovaltaisen ympäristön ilmettä, sillä tontin ja asutuksen väliin jää runsaspuustoinen kaupungin omistama puistoalue. Ilmakuvan mukaan lähimpien asuinrakennusten ja liikerakennuksen väliin jää minimissään n. 35 m josta puustoista aluetta on n. 28 m. Tontin länsireunalle jätetään kahdeksan metriä leveä puustoinen vyöhyke. Suunnitelmien mukainen rakentaminen jää alle asemakaavan osalla tonttia salliman enimmäiskerrosluvun neljä (IV).

Tontilla voimassa oleva asemakaava on Kantakaupungin yleiskaava 2040 mukainen. Yleiskaava 2040:ssä Heikkilänkatu 14 tontti sijoittuu keskustatoimintojen ja uudistuvan keskustan alueelle. Kaavamääräysten mukaan alue varataan julkisille ja yksityisille palveluille, työpaikkatoiminnoille ja keskustaympäristöön soveltuvalle asumiselle sekä monipuolisesti virkistyksen, vapaa-ajan ja kaupunkikulttuurin toiminnoille. Lisäksi aluetta kehitetään uudelleen rakennettavana keskustatoimintojen alueena. Asemakaava on yleiskaava 2040:n linjauksen mukainen.

Asemakaava on valmistunut yli 13 vuotta sitten, mutta se ei ole merkittävältä osalta edelleen toteutumatta, vaan asemakaava on toteutunut kaikilta muilta osiltaan paitsi Heikkilänkatu 14 tontin osalta. Asemakaavan valmistumisen jälkeen todetut luontoarvot on huomioitu poikkeamislupahakemuksen liitteenä olevissa suunnitelmissa sekä poikkeamislupapäätökselle asetuissa ehdoissa. Asemakaavan voidaan katsoa olevan ajantasainen.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelulta sekä liikennesuunnittelulta.

Pirkanmaan ELY-keskus:
”2018 tehdystä liito-oravaselvityksestä puuttuu tieto siitä, esiintyykö liito-oravalle soveltuvassa  elinympäristössä tai liito-oravan kulkureiteillä lajin lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia puita (kolopuita, kuusia joissa on oravan tekemä risupesä tai puita joissa on pönttö). Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin perusteella. Mikäli kaava-alueella esiintyy liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia puita, tulee niiden sijainti ja etäisyydet puustonpoistoalueista ilmoittaa ELYkeskukselle lausunnon antamista varten. Poikkeamislupahakemuksesta ei ole vesihuollon eikä liikennevastuualueen osalta kommentoitavaa. Kuivatus ok maanteiden suhteen, vaikutukset Teiskontien (vt 12) liikenteeseen vähäiset ja mainospyloni on kovin kaukana valtateistä 9 ja 12.”

Asemakaavoituksen vastine:
Hakija on teettänyt luontoselvitykseen täydennyksen jossa todetaan mm., että liito-oravalle elinympäristöksi soveltuvalle alueelle ja kulkureitille sijoittuu useita suurikokoisia puita. Puista ei havaittu kolopuita, risupesiä tai pönttöjä, eikä sieltä vuonna 2018 havaittu merkkejä lajin esiintymisestä. Alueella ei arvioida olevan liito-oravan käytössä olevia pesäpuita. Näin ollen suunnitelman mukaisten toimien toteuttamiselle ei arvioida olevan luonnonsuojelulain mukaista estettä.

Pirkanmaan ELY-keskuksen kommentti luontoselvityksen täydennyksestä 28.9.2018:
”Tehty luontoselvityksen täydennys on riittävä. Puustoisten kulkuyhteyksien säilyminen alueella tulee turvata noudattamalla Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun lausunnossa esille tuotuja ehtoja. Lisäksi rakentamisen yhteydessä tulee huomioida, ettei puustoisena säilytettäville alueille aiheudu vettymishaittoja.”

Asemakaavoituksen vastine:
Poikkeamislupapäätöksen ehdoksi tulevat ympäristönsuojelun esittämät ehdot.

Ympäristönsuojelu:
”Elinympäristöltä on tehty havainto todennäköisestä risupesästä 2016 selvityksessä. Risupesä sijoittuu noin sadan metrin päähän tontin rajasta luoteeseen. Tontin liito-oravatilanne on selvitetty uudelleen keväällä 2018, jolloin merkkejä liito-oravasta ei havaittu. Liito-oravaselvitystä on lisäksi täydennetty syksyllä 2018 lisäselvityksellä, jonka yhteydessä tarkastettiin rakennettavalta alueelta puut kolojen, pönttöjen ja risupesien varalta. Liito-oravalle soveltuvista pesäpaikoista ei tehty havaintoja. Poikkeuslupahakemukseen liitetyssä asemapiirroksessa on esitetty säilytettäväksi puustoksi liito-oravan elinympäristöksi vuonna 2016 määritetty alueen osa, sekä tontin länsi- ja etelärajalla kulkevat liito-oravan kulkuyhteydet.

Poikkeuslupahakemusta koskeneessa muistutuksessa on todettu alueen asukkaiden tehneen havaintoja tontilla ruokailevista lepakoista, sekä todettu tontilla kulkevan avo-ojan olevan mahdollinen viitasammakoiden elinympäristö. Alueelle on syyskuussa 2018 tehty erillisselvitys jossa on maastokäynnin perusteella tarkasteltu alueen soveltuvuutta lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueeksi sekä ojan soveltuvuutta viitasammakon elinympäristöksi. Asiantuntija-arvion perusteella oja ei ole viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä.

Tontilta ei erillisselvityksessä etsinnästä huolimatta löydetty lepakoiden lisääntymispaikoiksi soveltuvia rakennelmia, louhikoita tai luonnonkoloja, mutta todettiin alueen olevan soveltuva lepakoiden ruokailualueeksi. Ruokailualueen merkitystä suhteessa yleisesti käytettyyn lepakkoalueiden arvoluokitukseen ei selvityksessä voitu arvioida. Alueen luontoselvitysten, erillisselvityksen ja kaupungin paikkatietoaineistojen perusteella tontin olosuhteet eivät kuitenkaan ole lähiympäristöönsä nähden ainutlaatuisia ja lepakoiden ruokailualueiksi yhtä hyvin tai paremmin soveltuvia alueita on noin puolen kilometrin säteen sisällä useampia. Esimerkiksi etelästä Sikosuon alueelta (n. 300 m päässä), lännestä Pappilanpuistosta (n. 200 m) ja pohjoisesta Alasjärven rantametsistä (n. 300 m). Lisäksi valaistusolojen suhteen joustavampien pohjanlepakoiden ruokailualueiksi sopivat myös läheiset avoimemmat puistoalueet ja pientaloalueet. Esitetyn asemapiirroksen mukaan tontin länsireunalla säästettävä puusto ja Heikkilänpuistikko muodostavat lepakoille jatkossakin suojaisan siirtymäreitin eri ruokailualueiden välillä.

Ympäristönsuojelu voi puoltaa hakemusta, mikäli hakemuksen liitteenä toimitettuun asemapiirrokseen merkittyä säästettävää puustoa suojellaan seuraavasti:
- Säilytettäväksi puustoksi asemapiirrokseen merkitty alue aidataan kokonaisuudessaan työmaa-alueen ulkopuolelle koko rakennustyön ajaksi.
- Säilytettävän puuston alueelle ei saa läjittää maa-aineksia, eikä varastoida materiaaleja tai työkoneita edes tilapäisesti.
- Hakija on varmistanut, että säilytettävän puuston, avo-ojan ja suunnitellun rakennuksen etelä/länsiseinän välinen tila on riittävä rakentamisen toteutukseen ilman säilytettäväksi merkityn puuston poistoa.

Liito-orava, viitasammakko ja kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit kuuluvat luonnonsuojelulain § 49 mainitsemiin luontodirektiivin IV liitteen lajeihin, joiden suojelua valvova viranomainen on ELY-keskus.”

Asemakaavoituksen vastine:
Poikkeamisluvan ehdoiksi tulevat myös ympäristönsuojelun esittämät ehdot.

Liikennesuunnittelu:
Hakijan kustannuksilla tehdään kaikki katualueille vaaditut toimenpiteet. Mainospyloni ei saa aiheuttaa mitään näkemäesteitä yleiselle liikenteelle.

Asemakaavoituksen vastine:
Poikkeamisluvan ehdoksi tulee, että kaikki katualueille vaaditut toimenpiteet tehdään hakijan kustannuksilla, ja että mainospyloni ei aiheuta mitään näkemäesteitä yleiselle liikenteelle.

Poikkeaminen 1: Rakennusala
Liikerakennus ylittää sille varatun rakennusalan.

 
Asemakaavoitus:
Liikerakennus ylittää sille varatun rakennusalan siten, että osa rakennuksesta sijoittuu tontin eteläosaan pysäköinnille varatulle alueelle. Lisäksi rakennuksen luoteiskulma ylittää rakennusalan rajan vähäisesti, n. 0,5 m.

Tontti rajautuu koillisessa Heikkilänkatuun, kaakossa suojaviheralueeseen ja sen vieressä kulkevaan Pyhäjärventiehen sekä lounaassa ja luoteessa kaupungin omistamaan puustoiseen puisto- ja suojaviheralueeseen. Rakennuksen etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on n. 35-42 m. Asuinrakennusten ja liikerakennuksen väliin jää runsaasti puustoa, tontin puolella säilytettävän puuston vyöhyke on yli kahdeksan metrin levyinen. Rakennusalan ylittäminen ei aiheuta haittaa naapuritonttien asumismukavuudelle, käytölle tai täydennysrakentamiselle.

Poikkeaminen 2: Kerrosluku
Rakennus poikkeaa asemakaavan kerrosluvusta.

  
Asemakaavoitus:
Liikerakennus on kaksikerroksinen, mutta se sijoittuu osittain rakennusalalle, jonka kerrosluku on I ja osittain pysäköinnille varatulle alalle, jolla ei ole kerroslukua. Asemakaava sallii tontin keskiosaan jopa nelikerroksista rakentamista. Kerrosluvusta poikkeaminen suunnitelman mukaisesti ei aiheuta haittaa naapuritonttien asumismukavuudelle, käytölle tai täydennysrakentamiselle.

Poikkeaminen 3: Säilytettävän puuston alue
Pysäköintialuetta rakennetaan tontin osalle, jossa asemakaavan mukaan puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

Asemakaavoitus:
Asemakaavassa tontin koillisosaan Heikkilänkadun varteen on merkitty alue, jolla oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Osa tästä puustosta kaadetaan ajoneuvoliittymän sekä pysäköintialueen tieltä. Luontoselvityksen mukaan ko. alueelle jää riittävästi puustoa, jotta liito-oravan elinympäristö ei vaarannu. Poikkeamislupapäätöksen ehdoksi tulee mm., että säilytettäväksi puustoksi asemapiirrokseen merkitty alue aidataan kokonaisuudessaan työmaa-alueen ulkopuolelle koko rakennustyön ajaksi, mikä varmistaa säilytettävän puuston olosuhteet rakennustyön aikana.

Poikkeaminen rakennusalasta, kerrosluvusta ja säilytettävien puiden alueesta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Mikko Nurminen, Johtaja

Myönnetään tontille 837-28-5548-1 lupa saada poiketa rakennusalasta, kerrosluvusta ja säilytettävien puiden alueesta hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Pappilan  kaupunginosassa, osoitteessa Heikkilänkatu 14, sillä ehdolla,

että kaikki katualueille vaaditut toimenpiteet tehdään hakijan kustannuksella,

että mainospyloni ei aiheuta mitään näkemäesteitä yleiselle liikenteelle,

että työn tilaaja huolehtii työselitysten tarkasta laadinnasta, valvonnasta ja että sopimuksiin kirjataan sakot säilytettävien puiden runkojen ja juuristoalueiden vaurioittamisesta,

että säilytettäväksi puustoksi asemapiirrokseen merkitty alue aidataan kokonaisuudessaan työmaa-alueen ulkopuolelle koko rakennustyön ajaksi,

että säilytettävän puuston alueelle ei saa läjittää maa-aineksia, eikä varastoida materiaaleja tai työkoneita edes tilapäisesti,

että hakija varmistaa, että säilytettävän puuston, avo-ojan ja suunnitellun rakennuksen etelä/länsiseinän välinen tila on riittävä rakentamisen toteutukseen ilman säilytettäväksi merkityn puuston poistoa, ja

että rakentamisen yhteydessä huomioidaan, ettei puustoisena säilytettäville alueille aiheudu vettymishaittoja.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Päätös

Myönnetään tontille 837-28-5548-1 lupa saada poiketa rakennusalasta, kerrosluvusta ja säilytettävien puiden alueesta hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Pappilan  kaupunginosassa, osoitteessa Heikkilänkatu 14, sillä ehdolla,

että kaikki katualueille vaaditut toimenpiteet tehdään hakijan kustannuksella,

että mainospyloni ei aiheuta mitään näkemäesteitä yleiselle liikenteelle,

että työn tilaaja huolehtii työselitysten tarkasta laadinnasta, valvonnasta ja että sopimuksiin kirjataan sakot säilytettävien puiden runkojen ja juuristoalueiden vaurioittamisesta,

että säilytettäväksi puustoksi asemapiirrokseen merkitty alue aidataan kokonaisuudessaan työmaa-alueen ulkopuolelle koko rakennustyön ajaksi,

että säilytettävän puuston alueelle ei saa läjittää maa-aineksia, eikä varastoida materiaaleja tai työkoneita edes tilapäisesti,

että hakija varmistaa, että säilytettävän puuston, avo-ojan ja suunnitellun rakennuksen etelä/länsiseinän välinen tila on riittävä rakentamisen toteutukseen ilman säilytettäväksi merkityn puuston poistoa,

että rakentamisen yhteydessä huomioidaan, ettei puustoisena säilytettäville alueille aiheudu vettymishaittoja ja

että hakijan tulee teettää rakennuslupavaiheessa liikenneselvitys, jossa otetaan erityisesti huomioon kävelyn ja pyöräilyn yhteydet sekä melu- ja pysäköintiolosuhteet liikerakennuksen vaikutuspiirissä.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Kokouskäsittely

Juhana Suoniemi teki seuraavan ponsiesityksen päätösehdotukseen lisättäväksi: "Hakijan tulee teettää rakennuslupavaiheessa liikenneselvitys, jossa otetaan erityisesti huomioon kävelyn ja pyöräilyn yhteydet sekä melu- ja pysäköintiolosuhteet liikerakennuksen vaikutuspiirissä."

Puheenjohtaja tiedusteli Suoniemen ponsiesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, Kitia, ympäristönsuojelu, liikennesuunnittelu, muistuttaja

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.