Yhdyskuntalautakunta, kokous 30.10.2019

§ 309 Oikaisuvaatimus veneenlaskuonnettomuudesta Maisansalossa

TRE:4602/03.07.01/2019

Valmistelija

  • Rantala Jukka, rakennuttajainsinööri

Valmistelijan yhteystiedot

Rakennuttajainsinööri Jukka Rantala, puh. 040 685 4427, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereeen kaupungilta on anottu vahingonkorvausta 3.10.2019 kirjatulla korvausanomuksella Maisansalon veneenlaskuluiskassa 7.6.2019 sattuneesta veneenlaskuonnettomuudesta. Korvausvaatimus on 5.000,00 euroa, joka koostuu ajoneuvon korjaustöistä ja korjaukseen käytetyistä varaosista. Asian käsittelyssä todettiin, että kaupungin toiminnassa ei ole osoitettavissa virhettä tai laiminlyöntiä. Maisansalon veneenlaskuluiskan voidaan todeta olleen asianmukaisessa kunnossa. Koska kaupungilla ei ole tuottamusta kyseisen vahingon suhteen, korvausanomus on hylätty rakennuttamisjohtajan päätöksellä 25.09.2019.

Oikaisuvaatimuksessa 3.10.2019 asianosainen esittää, että veneenlaskuonnettomuus johtui Maisansalon saaneeratun veneenluiskan rakenteellisista ominaisuuksista ja luiskan kunnosta.

Selvitettäessä asianosaisen oikaisuvaatimuksessa esittämiä tietoja onnettomuuden syistä, voidaan Maisansalon veneenlaskuluiskan rakenteiden ja kunnon osalta todeta seuraavaa:

Maisansalon sataman veneluiska koostuu Näsijärven keskivedentason yläpuolella olevasta osittain lämmitetystä paikallavaluluiskasta ja keskivedentason alapuolisesta betonielementtiluiskasta. Luiskan maanpäällinen osuus koostuu kahdesta 3,6 metrin levyisestä 7 m ja 10 m pituisesta paikallavalulaatasta, jotka on erotettu toisistaan pinnan tasoon upotetulla graniittisella reunakivellä. Luiskien yläpinnat on jätetty karkeaksi, keskikohdaltaan hieman koholla olevaksi hiertopinnaksi rengaskitkan parantamiseksi. Lyhyempi luiska jatkuu asfalttipinnoitteisena samassa kulmassa kuin viereinen betoniluiskakin. Luiskan vedenalainen osuus on rakennettu neljästä erillisestä 1,8 m levyisestä teräsbetonielementistä, jotka on ladottu vierekkäin tasatulle murskepatjalle ja liitetty yläpäästä harjaterästartunnoin paikallavalettuun vedenpinnan yläpuoliseen luiskanosaan. Kaikkien elementtien ja samalla koko luiskan vedenalaisen osan pituus on 8,2 m. Molemmat luiskat ovat siis yhtä pitkiä sekä veden pinnan ylä- että alapuolella.

Luiskan kaltevuuden muutos on yleisesti käytössä oleva piirre varsinkin uudemmissa veneluiskissa. Luiskan kaltevuuden muutoksella keskivedenpinnan tasolla pyritään tilanteeseen, jossa venettä laskettaessa ja nostettaessa trailerivinssiä käytettäessä ei tarvitse ’kastella jalkojaan’, vaan vetoauto voidaan jättää riittävän kauas vedenpinnan tasosta taka-akselin jäädessä selvästi luiskan karhennetulle loivalle osalle.

Maisansalon sataman toteutetun luiskan kaltevuus keskiveden tason yläpuolella on 1/8 ja vedenalaisella osalla 1/5. Veneenlaskuluiskan kaltevuudet vastaavat yleisesti käytössä olevia luiskankaltevuuksia ja vastaavat ympäristö- ja aluehallintovirastojen hyväksymien satamasuunnitelmien yhteydessä esitettyjen veneenlasku- ja traileriluiskien kaltevuuksia.

Tarkkoja kansallisia tai kaupungin ohjeita veneluiskan rakenteista ei ole olemassa.  Tie- ja vesirakennushallituksen ohjeessa Veneilysatamien yleissuunnittelu, Suunnitteluohjeet (1973) sanotaan veteenlaskuluiskan rakentamisohjeena seuraavaa: Veteenlaskuluiska on ”… Maalta veteen viettävä taso, joka on tarkoitettu ensi sijassa perävaunussa kuljetettavien veneiden veteen laskua ja vedestä nostoa varten. Veteenlaskuluiska on raiteeton. Sen kaltevuus on tavallisesti 1:5, autojen pyörät ja pakoputket eivät saa joutua veden kanssa kosketukseen veteen laskettaessa tai maihin nostettaessa.” Nämä vaatimukset Maisansalon veneenlaskuluiska täyttää.

Joissain uusissa luiskissa betonipinta on varustettu urituksin, toisissa ei. Minkäänlaista ohjetta asiasta ei ole olemassa. Urituksen tarkoituksena on johtaa vesi pois luiskalta varsinkin myöhään syksyllä ja keväällä ja siten estää veden jäätyminen betoniluiskan pinnalle. Urituksen sijaan Maisansalon luiska on lämmitetty ja yläpinta pyöristetty, mikä osaltaan estää jäätymisen ja johtaa veden pois betonilta.

Maisansalon luiska on luovutettu 23.5.2019. Tällöin luiskaan liittyvän tielinjan asfaltointi on saatu päätökseen ja asfaltin reunatäytöt on viimeistelty hienolla murskeella. Luiska on ollut veneilijöiden käytössä em. päivämäärästä lukien. Luiskan lämmityskaapelit kytkettiin verkkoon lopullisesti vasta syyskuussa 2019, koska kesäkaudella luiskan lämmitystä ei tarvita. Lämmityskaapelien kytkentä ei vaikuta millään tavoin luiskan kesäaikaiseen toimintaan.

Veneenlaskuluiskilla ei yleisesti ole erityisiä luiskan kaltevuuden tai pituuden ilmaisevia opasteita. Yleisesti on oletettu, että luiskan käyttäjät tutustuvat luiskaan etukäteen ja mitoittavat toimensa käyttämänsä luiskan ja kaluston mukaan. Veneen laskemiseen ja nostamiseen liittyvä tietotaito on yleiseen veneilyharrastukseen, sekä kulloinkin käytettävän vetoauton, trailerin ja kuljetettavan veneen yhdistelmään liittyvää erikoisosaamista, jota ei voida yleisessä käytössä olevalla veneenlaskuluiskalla ohjeistaa erikseen kaikille mahdollisille ajoneuvo/traileri/vene -yhdistelmille. 

Vene vie -loppuraportin opasteilla ja niiden puutteilla tarkoitetaan satama-alueiden yleisiä opasteita liittyen niissä saatavina oleviin palveluihin.

Tampereen kaupunki katsoo, että kaupungilla ei ole tuottamusta syntyneeseen vahinkoon. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Asianosainen, Mikko Nurminen, Milko Tietäväinen, Matti Joki, Petri Kantola, Kimmo Myllynen, Simo Karttunen, Petri Kujala, Jukka Rantala, Tarja Onjukka

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa muutosta hakea se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.