Yhdyskuntalautakunta, kokous 30.10.2019

§ 305 Poikkeamislupahakemus tontille Tahmelankatu 21, Tahmela, asuinrakennuksen purkaminen ja uudisrakennusten rakentaminen

TRE:5145/10.03.01/2019

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi  

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL § 53:n mukaisesta rakennuskiellosta.

Tontilla sijaitseva, 1950-1960-luvun taitteessa valmistunut asuinrakennus halutaan purkaa sen huonokuntoisuuden takia. Purkamisen jälkeen tontille halutaan rakentaa asuinrakennus, autotalli sekä pihasauna. Pirkanmaan maakuntamuseon vuonna 2012 laatimassa Tahmelan rakennetun ympäristön inventoinnissa purettavaksi esitetty asuinrakennus ja pihapiiri on todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi (arvoluokka II). Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa rakennuksen purkamista. Tontti on asetettu asemakaavan laatimista varten rakennuskieltoon 25.9.2020 asti.

KUULEMINEN
Naapurit on kuultu osittain hakijan ja osittain kaupungin toimesta. Kahdella naapurilla sekä Pispalan asukasyhdistyksellä oli huomautettavaa hankkeesta. 

Muistutuksissa otettiin kantaa rakentamisen vaikutuksiin alueella olevaan paineelliseen pohjaveteen sekä paineellisen pohjaveden muutoksien aiheuttamiin mahdollisiin vaikutuksiin naapurikiinteistöillä. Muistutuksissa vastustettiin tontilla nyt olemassa olevan asuinrakennuksen purkamista ja uudisrakennusten rakentamista. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan asian liitteenä.

Asemakaavoituksen vastine:

Tontti sijoittuu paineellisen pohjaveden alueelle, mikä saattaa aiheuttaa erityisvaatimuksia uudisrakennusten perustamistavalle. Mikäli uudisrakentaminen sallitaan ja rakennusten perustukset paalutetaan, tulee paalutussuunnitelmat vaikutusarvioineen lähettää ELY-keskuksen vesilain valvontaan lausunnolle ennen kuin toimenpiteisiin ryhdytään. ELY-keskus arvioi vaatiiko hanke vesilain mukaisen luvan vai ei.

POIKKEAMINEN: Rakennuskielto
Tontti on asetettu asemakaavan laatimista varten rakennuskieltoon 25.9.2020 asti. Uusi asemakaava ei ole vielä vireillä.

Asemakaavoitus:
Pirkanmaan maakuntamuseon vuonna 2012 laatimassa Tahmelan rakennetun ympäristön inventoinnissa purettavaksi esitetty asuinrakennus ja sen pihapiiri on todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi (arvoluokka II).

Suojeluasemakaavaa laadittaessa inventoiduille rakennuksille annetaan eri asteisia suojelumääräyksiä. Arvoluokkaan II arvotetulle rakennukselle annetaan määräys, jonka mukaan sitä ei saa purkaa. Mikäli omistaja katsoo, että suojelumääräys on kohtuuton rakennuksen kuntoon nähden, tulee kuntotutkimuksella osoittaa, että rakennus on korjauskelvoton. Tässä tapauksessa hakijan toimittamassa kuntoselvitysmateriaalissa rakennuksen kunnosta ei ole tuotu esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella rakennuksen voitaisiin katsoa olevan korjauskelvoton.

Purettavaksi esitetty asuinrakennus on valmistunut 1950-1960-luvun taitteessa. Rakennus on yksikerroksinen ja siinä on kellari.

Hakemuksen liitteenä olevassa kuntotarkastusraportissa todetaan mm.:
”Kellarin lattiassa ja seinien alaosissa havaittiin salaojituksesta ja patolevystä huolimatta monin paikoin kohonnutta kosteutta ja kosteuden aiheuttamia jälkiä ja vaurioita. Havaittu kosteus on maaperästä rakenteisiin kapillaarisesti nousevaa kosteutta. Vuokralaisen kertoman mukaan kellarin tekniseen tilaan oli myös noussut vettä viemäristä vuonna 2010, joka oli kastellut rakenteita. Kellarin rakenteiden kuivaksi saaminen vaatii kellarin osalla laajoja purku- ja uudelleenrakennustoimenpiteitä mm. maanvaraisen alapohjan kosteuseristysten, kapillaarikatkojen ja sekä sisäpuolisen salaojituksen osalta. Nykyisellään kellaritilat soveltuvat lähinnä varasto- ja teknisiksi tiloiksi.

Kohteen ulkoseinärakenne on toteutettu rakennusajankohdalle tyypillisesti tuulettumattomana rakenteena, jossa riskinä on kosteuden tiivistyminen seinärakenteeseen aikojen kuluessa. Ulkoseinärakenteen kuntoa ei voida tarkasti tutkia rakennetta avaamatta. Alkuperäinen puuverhous on ylittänyt teknisen käyttöikänsä, julkisivut ovat likaantuneita, verhouksen maalipinta on paikoin huonokuntoinen ja julkisivujen puuosissa on paikoittain lahovaurioita, joiden takia puuverhouksen uusimiseen/kunnostamiseen on suositeltavaa varautua ja samalla voidaan tutkia ulkoseinärakenteiden kunto tarkemmin.

Muut merkittävimmät korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteet kohdistuvat tiilikaton huoltamiseen, katon läpivientien tiivistämiseen, piipun sadehatun asentamiseen, piipun epätiiviin pellityksen uusimiseen ylös asti, ullakon lattialta tiiviiden muovimattojen poistamiseen, pesutilojen remontoimiseen lähiaikoina sekä varautumiseen alkuperäisten valurautaviemärien ja sähköasennusten uusimiseen.”

Ilman kapillaarikatkoa toteutetut maanvastaiset betonirakenteet ovat rakentamisaikakaudelle tyypillisiä, ja niiden aiheuttamiin ongelmiin on olemassa useita ratkaisuvaihtoehtoja. Pääosa muista esitetyistä korjaustoimenpiteistä toistuvat kaikissa rakennuksissa määrätyin väliajoin ja kuuluvat talon pitkäjänteiseen ylläpitoon (Ks. Pirkanmaan maakuntamuseon kaksi lausuntoa).

Kohteesta otettiin materiaalinäytteitä ja ne lähetettiin Turun yliopiston Aerobiologian osastolle analysoitavaksi. Näytteissä havaittiin mikrobiesiintymiä (tutkimustulokset liitteenä).

Tontti on asetettu rakennuskieltoon suojeluasemakaavan laatimista varten. Voimassa oleva asemakaava on todettu mm. kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen näkökulmasta vanhentuneeksi. Tontin maankäyttö tulee ratkaista asemakaavalla, jotta voidaan turvata maaomistajien tasapuolinen kohtelu mm. rakennusten suojelun osalta.

Ottaen huomioon tontin asemakaavallinen tilanne sekä rakennuksen kunto, rakennuksen purkamista ei voida puoltaa.

Tontti sijaitsee paineellisen pohjaveden alueella. Esim. paaluttaminen ko. alueelle vaatii perustusten paalutussuunnitelman sekä vaikutustenarvioinnin, jossa selvitetään, miten paalutus vaikuttaa mm. naapurikiinteistöihin. Selvityksestä ja vaikutustenarvioinnista tulee rakennuslupavaiheessa pyytää lausunto Pirkanmaan ELY-keskuksen vesilain valvonnalta ennen kuin toimenpiteisiin ryhdytään. ELY-keskus arvioi, vaatiiko hanke vesilain mukaisen luvan vai ei. Pohjarakennesuunnittelijalla tulee olla FISE:n poikkeuksellisen vaativa pätevyys.

Poikkeaminen rakennuskiellosta aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä vaikeuttaa rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen rakennuskiellosta ei vaikeuta luonnon arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Poikkeamisluvan hylkäämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Poikkeamislupahakemus asuinrakennuksen purkamiseksi ja uudisrakennusten rakentamiseksi tontilla 837- 215-1056-2, Tahmela, Tahmelankatu 21, hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunkikuva-arkkitehdilta, Pirkanmaan maakuntamuseolta sekä Tampereen kaupungin terveydensuojelulta.

Kaupunkikuva-arkkitehti:
”Puollan hanketta massoittelun sekä tontinkäytön osalta. Ehdotan, että rakennuksen silhuettia yhtenäistetään: päämassan mukainen muotokieli toteutetaan myös rakennuksen matalammissa osissa. Kattomuotoja ja julkisivusommitelmia tulee muokata viimeistään rakennuslupavaiheessa.”

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnoissaan mm. (lausunnot kokonaisuudessaan liitteenä):
”Maakuntamuseolle on toimitettu kuntotarkastusraportti sekä testausselostus materiaalinäytteiden tutkimustuloksista. Niiden perusteella rakennuksessa ei ole vakavia vaurioita, vaan se olisi kunnostettavissa normaalein korjaus- ja huoltotoimenpitein. Aineistoa on täydennetty kesällä 2019 tehdyillä maaperätutkimuksilla, joiden perusteella tontti on paineisen pohjaveden aluetta, mikä asettaa rakentamiselle suuria haasteita.

Tahmelan alueella on voimassa rakennuskielto suojeluasemakaavan laatimista varten. Voimassa oleva asemakaava on todettu mm. kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen näkökulmasta vanhentuneeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 § mukaan rakennuskiellosta poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Maakuntamuseon tulkinnan mukaan inventoinnissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi arvioidun Tahmelankatu 21 tontin poikkeuslupahakemuksen hyväksyminen nimenomaan olisi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo ei tässä vaiheessa ota kantaa tontin uudisrakennussuunnitelmiin. Alueen maankäyttö tulisi ratkaista asemakaavalla pohjautuen kokonaisvaltaiseen harkintaan ja kiinteistön omistajien tasapuoliseen kohteluun. Edellä mainitusta johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi puoltaa poikkeusluvan myöntämistä.”

Terveydensuojelu:
”Näytteet on analysoitu asumisterveysasetuksen mukaisella menetelmällä ja tuloksia on arvioitu Valviran soveltamisohjeen mukaisesti  (https://www.valvira.fi/documents/14444/261239/Asumisterveysasetuksen+soveltamisohje+osa+IV.pdf/cdfaaa39-d2e5-4bd6-b9e9-6d9c0f60bff6)

Kohde on tyypillinen 50-luvun talo, jonka todellisen kunnon selville saaminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. Kellari on kastunut, myös mikrobipitoisuudet ovat siellä koholla. Katsomme, että kellarin kastumisen syitä voisi vielä tarkemmin tutkia. Mikäli kellaritiloista on ilmayhteys asuintiloihin, korjaavia toimenpiteitä tulisi tehdä haitallisen altistumisen ehkäisemiseksi. Samalla parannettaisiin radon-turvallisuutta. Yläpohjan ja keskikerroksen seinän eristeet olivat kuivia eikä niistä löytynyt kosteusvaurioon viittaavaa mikrobikasvustoa.

Terveydensuojelun näkökulmasta kohteessa on tehtävä korjaavia toimenpiteitä, mikäli kellaritiloista on ilmayhteys asuintiloihin. Kellarin kastumisen syyt olisi pystyttävä kattavasti selvittämään ja poistamaan. Rakennuksen ulkoverhouksen uudistaminen kuuluu kiinteistön normaaliin ylläpitoon ja kunnostukseen. Käytössä olevien tietojen perusteella katsomme rakennuksen olevan korjauksen tarpeessa mutta emme pidä sitä korjauskelvottomana.”

Tiedoksi

Hakija, muistuttajat (3 kpl), Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.