Yhdyskuntalautakunta, kokous 5.3.2019

§ 72 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Huikas, 4908-13, Ali-Huikkaantie 13, yleisen alueen tontti asumiseen ja palveluihin, asemakaava nro 8531

TRE:592/10.02.01/2018

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavoitusarkkitehti Katariina Korte, 040 806 2647, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 21.5.2018 päivätyn ja 18.2.2019 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8531. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8531
Dno: TRE: 592/10.02.01/2018
Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katariina Korte.

Asemakaavan muutoksella entisen Uudenkylän seurakuntatalon tontin käyttötarkoitus muutetaan yleisen tontin alueesta palvelurakennusten (P-6) ja asuinkerrostalojen (AK) tonteiksi. Kaava-alueelle osoitetaan rakennusoikeutta 3150 k-m2, rakennusoikeus lisääntyy 419 k-m2 tehokkuusluvun ollessa 0,58.

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Suunnittelualue sijaitsee Huikkaan kaupunginosassa 5 km itään kaupungin keskustasta lähellä Huikkaan aukiota. Tontin seurakuntatalo on todettu rakennushistoriallisessa selvityksessä kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, joka nyt suojellaan asemakaavalla. Puolet tontista on nurmea ja pysäköintialuetta.

Kaavamuutoksen kohteena on korttelin nro 4908 tontti nro 13, pinta-ala on 5462 m². Rakennusoikeutta tontilla on 2731 k-m² ja laskennallinen tehokkuus on e= 0,5. Käytetty rakennusoikeus on 494 k-m2.
Tontilla sijaitsee vuonna 1966 valmistunut seurakuntatalo, jonka kerrosala on 494 k-m². Tontti rajautuu idässä Ali-Huikkaantiehen, etelässä Huikkaanaukion 1950-luvulla rakennettuihin kaksikerroksisiin liike- ja pienkerrostaloihin, pohjoisessa Tampereen Kotilinnasäätiön kolmekerroksisiin palvelutaloihin ja lännessä jälleenrakennuskauden omakotitontteihin. Muutoin ympäristö on monipuolista 1950–1980-luvun rakennuskannasta koostuvaa omakoti- ja rivitaloaluetta sekä kaksi- neljäkerroksista luhti- ja kerrostaloaluetta.

Tonttitehokkuudet vaihtelevat kaavanmuutostontin e=0,5:sta ja itäpuolen tontin 0,6:sta lähiympäristön omakotitaloalueiden pieniin tehokkuuksiin ja enimmillään pohjoispuoleisen naapuritontin e=0,76 tehokkuuteen. 

Asemakaavan tavoitteet

Hakijan tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitusta niin, että tontille voidaan sijoittaa asuinkerrostaloja. Seurakuntatalo säilyy.

Kaupungin tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita.

Kaavaprosessin vaiheet

Kaavahanke tuli vireille 1.5.2014, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 2.5.-23.5.2014.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kaksi mielipidettä ja kaksi kommenttia. Mielipiteissä korostettiin naapuruston pientalomaista ja puistomaista ympäristöä sekä esitettiin, että tulevan rakentamisen tulisi olla enintään kaksikerroksista ympäristöön sopeutuen, tontille ei haluta kerrostaloja, etenkään länsisivun omakotitonttien rajan läheisyydessä. Maakuntamuseon kommentissa todettiin arkkitehti Pentti Turusen suunnitteleman seurakuntatalon edustavan modernille arkkitehtuurille ominaisia piirteitä ja edellytettiin tehtäväksi rakennushistoriallinen selvitys suojelutilanteen ratkaisemiseksi.

Tampereen vedellä ei ollut huomautettavaa.

Kaavaluonnos sekä tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 24.5. -14.6.2018 sekä lähetettiin tiedoksi osallisille. Luonnoksesta saatiin kaksi mielipidettä sekä yksi kommentti ja yksi lausunto.

Kaupungin vihersuunnittelun kommentissa esitetään, että suojelumääräyksissä kiinnitetään huomiota seurakuntatalon sisääntulopihan alkuperäisiin elementteihin kuten kiveyksiin, reitteihin ja betoniaitaan sekä pihasommitelman alkuperäisten viistojen linjojen säilymiseen.

Maakuntamuseo esittää suojelutavoitteissa huomioitavaksi sisätilat alkuperäisiltä osiltaan ja tiloista ainakin seurakuntasali ja eteistilat. Lisäksi todetaan, että parkkialue lohkaisee merkittävän osan piha-alueesta ja että seurakuntatalon arkkitehtoninen idea vaatii rakennukselle kaupunkikuvallisesti itsenäisen aseman ja hienovaraisesti maastoon sovitetun piha-alueen. Näiltä osin suunnitelmaa tulee kehittää ja varmistaa, että uudisrakennus soveltuu ympäristöön maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Ensimmäisessä mielipiteessä ei hyväksytä korkeiden rakennusten tuomista alueelle. Toiveena on tontille väljiä viheralueita ja vähintään 10 metrin etäisyys uusista rakennuksista viereisten omakotitonttien rajoihin sekä 2-3 kerroksisia taloja. Lisäksi sanotaan edellisessä yleiskaavassa alueen olleen pientalovaltaiseksi osoitettua aluetta. Toiveena on, ettei talojen korkeus poikkea naapuruston rakennuskannasta ja alue laajenisi pientalovaltaisena.

Toisessa mielipiteessä todetaan, että yhtenä rakennusmassana oleva neljäkerroksinen rakennus rikkoisi ympäristön harmonian ja että tulisi pysyä alueen yleisessä kerrosmäärässä kahdessa. Lisärakentaminen tulisi olla kahtena rakennusmassana, jolloin uudisrakennukset sopeutuisivat paremmin viereisten pienkerrostalojen ja omakotitalojen viereen. Lisäksi seurakuntatalon parkkipaikkojen riittävyys tontilla mietityttää. 

Kaavoitusyksikön vastine:
Seurakuntatalolle on osoitettu nyt oma tontti, tontin raja mukailee maaston muotoja. Kerrostalojen rakennusoikeutta on laskettu luonnosvaiheesta. Länsipuolen omakotitontteja vasten on nyt osoitettu 11 metriä leveä alue, jolla puut tulee säilyttää, uusi kerrostalo on myös 11 metrin etäisyydellä omakotitonttien rajasta. Kaava-alue oli jo aiemmassa kantakaupungin yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta (C-11).

Voimassaolevassa Yleiskaavassa 2040 kaava-alue on osoitettu asumisen alueeksi ja sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin. Alue on rajattu yleiskaavassa lisäksi keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneen alueen merkinnällä, jonka mukaan aluetta mm. kehitetään hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon tukeutuvana monipuolisena asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistyksen vyöhykkeenä.

Kaavoitusyksikkö toteaa, että alue soveltuu neljäkerroksisten rakennusten rakentamiseen tontin sijaitessa yleiskaavan pääkokoojakadun varressa sekä Huikkaan aukion välittömässä läheisyydessä. Tontin rakennusoikeus kasvaa vain vähän ja alueen tehokkuus jää pienemmäksi kuin pohjoispuolen kerrostalotontin tehokkuus. Ali-Huikkaantien lähiympäristö on kerrostalovaltaista, ympäristössä ja kaavoitettavan tontin länsisivulla on omakotitaloja. Seurakuntatalon p-alueella autopaikkoja on 18 (1ap/30 k-m2), lisäksi talon pohjoissivulle sopii muutama invapaikka. Kerrostalojen rakennusalat on nyt osoitettu kahteen eri massaan, jotta tontille ei muodostu yhtä isoa rakennusta.

Seurakuntatalon tärkein tila sali on sisätiloista osoitettu säilytettäviksi avoimena tilana. Sisätilojen alkuperäisiä osia ei ole katsottu olevan asemakaavatasolla tarpeen määrätä suojeltavaksi. Sisääntulopihan viistoa linjaa korostava aita on osoitettu säilytettäväksi. Lisäksi kaavassa on määräys pihan viimeistelystä korkeatasoisesti. Maasto laskee seurakuntatalolta etelään, joten kaksi neljäkerroksista kerrostaloa sijoittuvat seurakuntataloon nähden alarinteeseen ja mahdollisimman kauas tontin eteläosaan, mikä lisää ympäristöön sopeutumista.

Seurakuntatalon tontti on ehdotuksessa osoitettu palvelurakennusten tontiksi ja eteläosa asuinkerrostalojen tontiksi. Samalla kerrostalojen asuinrakennusoikeutta on luonnosvaiheesta laskettu 200 k-m2:ä.

Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.

Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa.

Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8531 (päivätty 21.5.2018, tarkistettu 18.2.2019) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

hakija, Pirkanmaan maakuntamuseo, Sirpa Lehtonen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat