Yhdyskuntalautakunta, kokous 5.3.2019

§ 66 Niemenrannan alueella sijaitsevien raitiotiekohteiden katusuunnitelmat, Niemenranta

TRE:7847/10.03.02/2018

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kielo Mikko, Vanhempi erikoissuunnittelija, Mikko.Kielo@tampere.fi

Perustelut

Federleynkadun katusuunnitelma nro 1.20/16841 välillä Sellupuisto – Niemenrannanaukio, Niemenrannanaukion katusuunnitelma nro 1.20/20596 ja Kehyskadun katusuunnitelma nro 1.20/16842, Niemenrannan kaupunginosassa             

Niemenrannan alueella raitiotiehankkeeseen liittyvien katukohteiden suunnitelmat rajautuvat lännessä Sellupuiston ja idässä Lielahdenkadun kiertoliittymän väliselle alueelle. Raitiotie sijoittuu Federleynkadulle Sellupuiston ja Niemenrannanaukion väliselle osuudelle noin 625 metrin matkalle ja tämän jälkeen raitiotie jatkuu Niemenrannanaukion poikki Kehyskadulle. Kehyskadulla raitiotie sijoittuu Niemenrannanaukion ja Lielahdenkadun väliselle osuudelle noin 180 metrin matkalle.

Kaduista on laadittu katusuunnitelmat, joissa on esitetty mm. raitiotien sijoittuminen katutilassa, katujen korkeusasema sekä pintavesien kuivatus. Katusuunnitelman mukaan raitiotie sijaitsee Federleynkadulla sekä Kehyskadulla ajoradalla ja ko. kadut ovat sekaliikennekatuja jatkossa. Raitiotie muodostaa yhtenäisen reitin asuinalueen läpi, mutta katusuunnitelman mukaan yleinen läpiajoliikenne moottoriajoneuvoilla kielletään katuosuudella Niemenvainionkatu – Kehyskatu osoittamalla Federleynkadun itäpää ainoastaan joukkoliikenteelle.

Raitiotien toteuttaminen Niemenrannan alueelle edellyttää pääsääntöisesti ainoastaan raitiotiekiskojen ym. teknisten rakenteiden sijoittamista nykyisien ajoratojen yhteyteen ja muutoksilla ei ole oleellista vaikutusta alueen kevyen liikenteen verkostoon. Federleynkadun ja Kehyskadun pääsääntöisesti 8,00 metrin levyiset ajoradat sekä katujen reunassa sijaitsevat erilliset pyörätiet ja jalkakäytävät säilyvät nykyisellään.

Niemenrannan alueelle sijoittuu yksi raitiotiepysäkki ja se sijaitsee Kehyskadulla Pikkuniemenkujan ja Niemenrannanaukion välisellä osuudella. Pysäkki on suunniteltu reunalaitureilla, jolloin molemmille kulkusuunnille on oma pysäkkilaituri, molempien pysäkkilaiturien leveys on 3,50 metriä ja pituus 47 metriä.

Raitiotien korkeusasema mukailee alueen nykyisiä kadunpinnanmuotoja ja pintavesien kuivatus katualueella hoidetaan olemassa olevalla hulevesiviemäröinnillä, jota täydennetään tarvittavilta osin.

Niemenrannan alueen suunnitelmien kokonaiskustannusarvio on 11,2 M€ (617 euroa/m2), joka sisältää raitiotien päällysrakenteen, tekniset järjestelmät, raitiotien vaatimat johtosiirrot, sähkörakentamisen, sähkönsyöttöaseman, raitiotien vaatimat välittömät muutokset katu- ja maarakentamiseen sekä työnaikaiset liikennejärjestelyt. Kustannusarvio sisältää myös muut kuin raitiotiehen liittyvät katu- ja maarakentamisen kustannukset, kuten Niemenrannanaukiolla raitiotiealueen ulkopuoliset aukion pintarakenteet. Kustannukset sekä niiden jako tarkentuu elokuuhun 2020 mennessä. Raitiotiehankkeen yhteydessä toteutettavista toimenpiteistä (raitiotien rakentamisen aiheuttamat välttämättömät muutokset, joilla varmistetaan kadun toimivuus ja turvallisuus) laaditaan erilliset rakennussuunnitelmat.

Kustannukset jakaantuvat kohdekohtaisesti seuraavasti:

Federleynkadun kustannusarvio välillä Sellupuisto – Niemenrannanaukio on noin 6,2 M€ (542 euroa/m2).

Niemenrannanaukion kustannusarvio on noin 0,6 M€ (361 euroa/m2), johon sisältyy myös raitiotiealueen ulkopuoliset aukion pintarakenteet ja raitiotiehankkeen ulkopuolisten kustannusten arvioidaan olevan noin 130 000 €.

Kehyskadun kustannusarvio on noin 4,4 M€ (870 euroa/m2).

Katusuunnitelmista on laadittu yritysvaikutusten arviointi, joka on esitetty liitteessä. Arvioinnin perusteella Federleynkadun ja Kehyskadun raitiotien katusuunnitelmien toteuttamisella on positiiviset yritysvaikutukset. Raitiotie lisää Niemenrannan alueen saavutettavuutta ja vetovoimaa, mikä tukee myös alueen yritystoimintaa. Alueen nykyiset palveluyrittäjät arvioivat raitiotien rakentamisen hyödyttävän omaa yritystoimintaansa. Raitiotien arvioidaan lisäävän alueelle rakentuvien asuntojen ja liiketilojen kysyntää.

Negatiivisia vaikutuksia yritystoiminnalle voi aiheutua raitiotien rakentamisesta. Negatiivisia vaikutuksia voidaan lieventää työnaikaisten liikennejärjestelyjen hyvällä suunnittelulla yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa sekä tiedottamalla ajoissa ja monikanavaisesti rakentamisen vaiheista ja vaikutuksista.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet julkisesti nähtävillä 12.12. – 30.12.2018. Katusuunnitelmaehdotuksia vastaan on tehty yksi muistutus ja annettu kolme lausuntoa.

Muistutus

Tampereen polkupyöräilijät ry:n muistutuksessa ei ole esitetty Niemenrannan katukohteita koskevia muutosehdotuksia.

Lausunnot

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole Niemenrannan katukohteiden suunnitelmista huomautettavaa.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely-keskus) on lausunnossaan edellyttänyt luontoarvojen osalta, että mikäli Kehyskadun ja Lielahdenkadun läheisyydessä tehtävät toimet edellyttävät puiden poistoa liito-oravan soveltuvaksi luokitellun elinympäristön alueelta, tulee ennen puiden poistoa varmistaa, ettei alueella ole liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Pirkanmaan pelastuslaitos on lausunnossaan esittänyt, että Federleynkadulla ja Kehyskadulla hälytysajoneuvoille tulisi järjestää riittävän hyvät kulkuyhteydet kevyen liikenteen väylille sekä muille ajoradan ulkopuolisille alueille siten, että mahdollisissa hälytystilanteissa hälytysajoneuvoja ei joutuisi jättämään ajoradalle raitiotieliikenteen esteeksi. 

Vastine

Pelastuslaitoksen esittämät poikkeustilanteiden kulkuyhteydet on käsitelty erillisessä kokouksessa ja siinä yhteydessä on todettu, että katusuunnitelmien mukaiset kevyen liikenteen verkoston ratkaisut tukevat riittäviltä osin pelastusajoneuvoliikennettä. Muilta osin muistutuksessa sekä lausunnoissa ei esitetty Niemenrannan katukohteita koskevia muutosehdotuksia, minkä vuoksi katusuunnitelmia ei ole ollut tarvetta muuttaa.

Kohteiden toteutusvaiheessa liito-oravan soveltuvaksi luokitellun elinympäristön alueelta mahdollisesti poistettavan puuston kaatamista ennen varmistetaan, ettei alueella ole liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Federleynkadun katusuunnitelma nro 1.20/16841 välillä Sellupuisto – Niemenrannanaukio, Niemenrannanaukion katusuunnitelma nro 1.20/20596 ja Kehyskadun katusuunnitelma nro 1.20/16842 hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksesta sekä lausunnoista huolimatta ehdolla, että valtuusto päättää raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta, ja ehdolla, että Kehyskadun katualueeseen vaikuttava Niemenrannan asemakaava nro 8496 saa lainvoiman.

Päätös voidaan maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpano edellyttää, että valtuusto on tehnyt päätöksen raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Kokouskäsittely

Ossi Aho esitti asian jättämistä pöydälle.

Matti Höyssä kannatti Ahon esitystä.

Puheenjohtaja tiedusteli Ahon pöydällejättöesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Valmistelija

  • Kielo Mikko, Vanhempi erikoissuunnittelija

Valmistelijan yhteystiedot

Vanhempi erikoissuunnittelija Mikko Kielo, puh. 050 532 1029, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Asia jäi pöydälle 29.1.2019.

Pöydälläoloaikana on saatu vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston laatujaoston lausunnot.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa:

Federleynkadun katusuunnitelma nro 1.20/16841 välillä Sellupuisto – Niemenrannanaukio, Niemenrannanaukion katusuunnitelma nro 1.20/20596 ja Kehyskadun katusuunnitelma nro 1.20/16842 hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksesta sekä lausunnoista huolimatta ehdolla, että valtuusto päättää raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta, ja ehdolla, että Kehyskadun katualueeseen vaikuttava Niemenrannan asemakaava nro 8496 saa lainvoiman.

Päätös voidaan maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpano edellyttää, että valtuusto on tehnyt päätöksen raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Muistuttaja, lausunnon antajat, Mikko Kielo, Pasi Ruohomäki, Sakari Koivisto, Ville Tuominen

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat