Yhdyskuntalautakunta, kokous 5.3.2019

§ 70 Paasikivenkatu välillä Sepänkadusta länteen, katusuunnitelma, Särkänniemi

TRE:7856/10.03.02/2018

Valmistelija

  • Vandell Ari, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Katuinsinööri Pasi Palmu, puh. 040 801 6812 ja liikenneinsinööri Heljä Aarnikko, puh. 040 806 4917, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149 etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Paasikivenkatu välillä Sepänkadusta länteen, suunnitelmanumero 1.20/16836, katusuunnitelma Särkänniemen kaupunginosassa.

Raitiotiellä tavoitellaan sujuvaa ja tehokasta joukkoliikennettä, joka helpottaa ihmisten liikkumista sekä tukee kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Raitiotietä suunnitellaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmille osuuksille. Välillä Hervanta - Pyynikintori - Tays raitiotien rakentaminen on jo käynnissä.

Kaupunginhallitus päätti 18.12.2017, että raitiotien osan 2 Pyynikintori - Lentävänniemi kehitysvaihe aloitetaan ja suunnitelmat tilataan Raitiotieallianssilta. Tavoitteena on, että raitiotiejärjestelmän osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Rakentaminen alkaisi tällöin päätöksen jälkeen vuoden 2021 alussa ja raitioliikenne vuonna 2024.

Paasikivenkadun katuosuudesta Sepänkadusta länteen on laadittu katusuunnitelma, jossa on esitetty mm. kadun tuleva sijainti, raition sijoittuminen katutilaan, kadun korkeusasema sekä pintavesien kuivatus.

Katusuunnitelman mukaan Paasikivenkadun ko. katuosuuden pituus on noin 840 metriä. Katuosuudella katualueen leveys on pääosin noin 32 - 40 metriä. Raitiotiekäytävän leveys on tällä osuudella noin 8…13 metriä. Raitiotien päällysrakenne muuttuu Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymäalueelta tultaessa kiintoraiteesta sepeliraiteeksi. Raitiotie sijaitsee Paasikivenkadun ajoratojen eteläpuolella Rantatielle asti. Raitiotie on erotettu ajoradasta reunakiven ja noin 380 metrin mittaisen viherkaista avulla. Viherkaistan leveys on noin 4,5 metriä ja sille istutetaan uusia katupuita. Katusuunnitelman mukaan Paasikivenkadun ko. katuosuuden ajorata on 2+2 kaistainen. Asfalttibetonipäällysteiset ajoradat ovat 6,5 metriä leveitä lukuun ottamatta Haarlankadun ja Sahansaarenkadun välistä osuutta, jossa länteen johtaa yksi 4,5 metriä leveä ajokaista. Ajoratojen välissä on betonikivetty keskisaareke, jonka leveys on pääosin 0,75 metriä. Katuosuuden pohjoisreunassa on ajoradasta 1,0 metriä leveällä betonikivetyllä välikaistalla erotettu 5,0 metriä leveä eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on 2,3 metriä ja pyörätien leveys on 2,5 metriä. Pyörätien kulkusuunnat on erotettu toisistaan asianmukaisien ajoratamaalauksien avulla. Katuosuuden eteläreunassa on raitiokäytävästä kaiteen avulla erotettu yhdistetty / eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Katualueen tilanahtauden vuoksi Sepänkadun liittymästä länteen on noin 120 metriä pitkä osuus 3,5 metriä leveää yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Tämän jälkeen väylä on Rantatielle asti 4,5 metriä leveä eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Tällä osuudella jalkakäytävän leveys on 1,9 metriä ja pyörätien leveys on 2,5 metriä. Pyörätien kulkusuunnat on tälläkin väyläosuudella erotettu toisistaan asianmukaisien ajoratamaalauksien avulla. Katuosuuden jalkakäytävien ja pyöräteiden pintamateriaali on asfalttibetoni.

Katusuunnitelman mukaan Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymäalue muuttuu raitiotien rakentamisen yhteydessä. Raitiotie kulkee Sepänkadun itäreunassa ja liittymäalueella raitiotie siirtyy katualueen reunasta toiseen eli Paasikivenkadun eteläreunaan. Paasikivenkadun eteläpuoleisella ajoradalla on Paasikivenkadun suunnasta tultaessa kaksi kaistaa, joista oikeanpuoleinen jatkuu suoraan Sepänkadulle, vasemmanpuoleiselta kaistalta käännytään kohti Särkänniemeä. Särkänniemen suunnasta tultaessa pohjoisemmalla ajoradalla on kaksi kaistaa, joista vasemmanpuoleinen kääntyy Sepänkadulle ja oikeanpuoleinen Paasikivenkadulle. Sepänkadulta tultaessa itäpuoleisella ajoradalla on kaksi kaistaa, joista molemmat jatkuvat suoraan, oikeanpuoleiselta kaistalta on myös mahdollista kääntyä Särkänniemen suuntaan.

Katuosuuden pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla hulevesikaivoihin. Kohteessa uusitaan katuvalot.

Paasikivenkadun ko. katuosuutta koskevan katusuunnitelman kustannusarvio on noin 9,8 M€. Raitiotien osuus tästä on noin 50…70 %. Kustannusten jako tarkentuu myöhemmin raitiotiehankkeen toisen vaiheen kokonaiskustannusten laskennan yhteydessä.

Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamiehen kanssa käytiin raitiotien KAS 2-vaiheen katusuunnitelmat (Rantatie, Paasikivenkatu, Sepänkatu, Federlaynkatu, Kehyskatu) luonnosvaiheessa läpi esteettömyystarkastuksessa (13.11.2018). Tilaisuudessa todettiin suunnitelmien muutostarpeet ratkaisujen esteettömyyden turvaamiseksi. Toteutetut muutosehdotukset käytiin läpi ja sovittiin jatkosuunnittelussa huomioitavat asiat Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies kanssa 26.11.2018 pidetyssä palaverissa.

Sepänkadun, Paasikivenkadun ja Rantatien katusuunnitelmista on laadittu yhteinen yritysvaikutusten arviointi, joka on esitetty liitteessä. Arvioinnin perusteella raitiotien katusuunnitelmien toteuttamisella on positiiviset yritysvaikutukset.

Paasikivenkadun varrella olevan Haarlan liikekiinteistön saavutettavuus paranee katusuunnitelman mukaisen jalankulku- ja pyöräilyväylän toteutuessa. Kiinteistö on saavutettavissa myös raitiotiellä Sepänkadulta ja Santalahdesta.

Negatiivisia vaikutuksia yritystoiminnalle voi aiheutua raitiotien rakentamisesta. Negatiivisia vaikutuksia voidaan lieventää työnaikaisten liikennejärjestelyjen hyvällä suunnittelulla, yhteistyöllä alueen yrittäjien kanssa sekä tiedottamalla ajoissa ja monikanavaisesti rakentamisen vaiheista ja vaikutuksista.

Katusuunnitelmaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 10.12.–31.12.2018. Katusuunnitelmaehdotusta vastaan jätettiin yksi muistutus. Lisäksi katusuunnitelmaehdotuksesta on annettu neljä lausuntoa ja yksi lausuntoluonnos.

Muistutus:

Tampereen polkupyöräilijät ry:n muistutuksessa ei ole esitetty Paasikivenkadun katusuunnitelmaan muutosehdotuksia.

Lausunto, ELY-keskus:

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely-keskus) toteaa lausunnossaan, että Paasikiventie on määritelty 4,4*7*40 erikoiskuljetusten reitiksi, mistä johtuen Rosenlewin raitiotiesillan alikulkukorkeuden tulee olla 5,2 metriä päällystys- ym varauksineen. Paasikivenkatu ja Sepänkatu ovat valtatien 12 ja Rantatunnelin varareittiä. ELYn lausunnon mukaan katusuunnitelmaehdotukset mahdollistavat varareitin toiminnan.

ELY-keskus ei vastusta Paasikiventieltä lännestä Paasikivenkadulle johtavalla rampilla toisen kaistan poistamista. Kaistan poisto voidaan suunnitella parantamissuunnitelmalla, jonka hyväksyy ELY-keskus. Valtatien 12, Paasikiventien maantie- ja katualueiden väliset hallinnolliset rajat määritellään myöhemmin.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Paasikivenkadulta on mahdollista poistaa toinen kaista rampilta Haarlankadusta länteen. Tunnelin häiriöherkkyyden takia ELY-keskus on esittänyt Tampereen kaupungille toisen ramppikaistan muuttamista joukkoliikennekaistaksi jo nykytilanteessa. Kaistan poisto voidaan suunnitella nk. parantamissuunnitelmalla, jonka hyväksyy ELY-keskus. Ramppien toisten kaistojen poistojen suunnittelu- ja toteuttamisvastuu on Tampereen kaupungilla tai Raitiotieallianssilla.

ELY-keskus painottaa seudullisesti merkittävän Paasikiventien suuntaisen kävely- ja pyöräily-yhteyden tärkeyttä. Myös rakennustöiden aikana tulee taata turvalliset ja sujuvat jalankulun ja pyöräilyn väylät, joukkoliikenteen pysäkkien toimivuus sekä yhteydet pysäkeille.

Eri väylien jatkosuunnittelussa on selvitettävä kuivatusratkaisut huomioiden pohjavesialueen rajauksien muutosta koskevan selvityksen, joka valmistuu vuonna 2019. Pohjavesialueen mahdollinen rajausmuutos on huomioitava raitiotien suunnittelussa ja rakentamisessa Paasikivenkadun ja Rantatien osalta.

Lausunnossaan ELY-keskus katsoo, että lähtökohtaisesti asemakaava tulee laatia ja hyväksyä ennen katusuunnitelmaa. Katusuunnitelmalle MRL 85 §:ssä asetetut kaavalliset edellytykset voidaan eräissä tapauksissa järjestää MRL 171 §:n mukaisella poikkeamisella asemakaavasta. Poikkeamislupien hyväksymisen edellytyksenä on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan asemakaavamuutosten saattaminen vireille. Katusuunnitelmaa ei voida hyväksyä oikeusvaikutteisena Pölkkylänniemeen johtavan ns. Rosenlewin sillan osalta. Sillan liikennealueen pohjoispuoliselle osalle ei ole asianmukaista varausta asemakaavassa eikä sitä vaikutusten merkittävyyden vuoksi voi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan osoittaa poikkeamisluvalla. Siltarakenne, mikäli se katusuunnitelmassa esitetään, tulee merkinnällä osoittaa ohjeelliseksi. Niiltä osin, missä raitiotie sijoittuu nykyiselle Paasikiventien liikennealueelle, tulee tulevan raitiotien katualueen asemakaavamuutos olla hyväksyttynä ennen raitiotien rakentamisen aloittamista.

Vastine:

ELY-keskuksen lausunnossa ei esitetty varsinaisia muutosesityksiä Paasikivenkadun katusuunnitelmaan. ELY-keskuksen lausunnon mukaan Paasikivenkadun ramppien toisten kaistojen poistaminen on mahdollista. Jatkosuunnittelussa huomioidaan ELY-keskuksen esittämät näkökulmat mm. kuivatusratkaisuista ja pohjavesialueiden rajausmuutoksia koskevasta selvityksestä. ELY-keskuksen kanssa on katusuunnitelman laatimisen aikana pidetty suunnittelukokouksia, ja käytäntöä tullaan jatkamaan toteutussuunnitelman laatimisen aikana. Työnaikaisten järjestelyjen osalta ELY-keskus painottaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen turvallisten, toimivien ja sujuvien yhteyksien huomioimista. Työnaikaisten järjestelyjen suunnittelussa huomioidaan jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen turvalliset ja toimivat järjestelyt.

ELY-keskus on lausunnossaan ottanut esille tarvittavien asemakaavamuutosten vireille saattamisen. Rantatien osalta Tampereen kaupunki on laittanut vireille asemakaavamuutokset: asemakaavat nro 8701, 8702 ja 8703. Asemakaavoja koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat olleet nähtävillä helmikuussa 2019.

Lausunto, Väylävirasto:

Lausuntoluonnoksessaan Väylävirasto toteaa, että hanke koskee virastoa lähinnä Sepänkadun ylikulkusillan ja Paasikiventien tukimuurin osalta.

Väylävirasto on laatinut vuonna 2015 lisäraiteiden sijoittumisesta aluevarausselvityksen. Selvityksessä on tarkasteltu yhden ja kahden lisäraiteen toteuttamismahdollisuutta. Aluevarausselvityksessä lisäraiteet (3. ja 4. raide) on sijoitettu Sepänkadun ylikulkusillan kohdalla nykyisten raiteiden pohjoispuolelle. Katusuunnitelmaehdotus mahdollistaa 3. raiteen toteutuksen aluevarausselvityksen mukaisesti. Neljännen raiteen varauksen tilanne ja sijainti on kuitenkin toistaiseksi avoinna. Tampereen kaupunki selvittää parhaillaan yhdessä Väyläviraston kanssa tarkemmin maankäytöllistä mahdollisuutta varautua neljänteen raiteeseen. Väyläviraston lausunnon mukaan neljännen raiteen tarve liittyy Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikennettä koskeviin tavoitteisiin.

Paasikiventien tukimuuri yms. rakenteet eivät saa tukeutua radan rakenteisiin. Rautatiealueelle tuleva tukimuuri pitää sisällyttää tulevan ylikulkusillan siltasopimuksen piiriin.

Sepänkadun ylikulkusillan mitoitukset ja suunnitteluperusteet tulee hyväksyttää Väylävirastolla.

Väylävirastolla ei ole muuta huomautettavaa katusuunnitelmaehdotuksesta. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus.

Vastine:

Väyläviraston lausuntoluonnoksessa todetaan, että maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto Paasikivenkadun/Paasikiventien ramppien toisten kaistojen poistamisen osalta on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto-kohdassa.

Mahdollisten lisäraiteiden toteuttamisesta ei ole voimassa olevaa päätöstä. Katusuunnitelmien ratkaisuissa on kuitenkin huomioitu 3. lisäraiteen toteuttamismahdollisuus nykyisten raiteiden pohjoispuolelle. Neljännen lisäraiteen toteuttamismahdollisuutta on tarkasteltu erillisessä selvityksessä, jonka ohjaamisessa ovat olleet Tampereen kaupungin, Väyläviraston ja Liikenne- ja viestintäministeriön edustajat. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole tehnyt päätöstä neljännen raiteen toteuttamiseen varautumisesta.

Nykyisten raiteiden eteläpuolelle tarkasteltuun neljänteen lisäraiteeseen varautuminen Sepänkadun ja Paasikivenkadun katusuunnitelmissa aiheuttaa huomattavat lisäkustannukset. Lisäkustannuksia syntyy sillan pituuden kasvaessa yli seitsemällä metrillä. Jos rakennetaan pidempi silta kuin katusuunnitelmassa on esitetty, kasvaa haasteellisen rautatieympäristön takia rakentamiseen kuluva aika merkittävästi.

Paasikivenkadun katusuunnitelmassa esitetty rautatiealueelle ulottuvan tukimuurin toteuttamislupa sisällytetään Sepänkadun sillan siltasopimukseen, joka tehdään Väyläviraston kanssa. Siltasopimuksessa määritellään Paasikivenkadun tukimuurin ja Sepänkadun ylikulkusillan suunnitteluperusteet, kustannusvastuut, rakentamista koskevat vaatimukset ja kunnossapitovastuut. Sepänkadun ylikulkusillan mitoitus ja suunnitteluperusteet hyväksytetään Väylävirastolla.

Lausunto, Pirkanmaan pelastuslaitos:

Pelastuslaitoksen lausunnossa ei ole varsinaisia muutosesityksiä Paasikivenkadun ko. katuosuuden katusuunnitelmaan liittyen. Lausunnossa on yleisesti todettu, että koko raitiotielinjan osuudella tulisi kiinnittää huomiota erilaisten onnettomuustilanteiden edellyttämien pelastustoimien mahdollistamiseen.

Vastine:

Pelastuslaitoksen toiminnan mahdollistaminen on otettu huomioon katusuunnitteluprosessissa mm. siten, että pelastuslaitoksen edustajat ovat olleet mukana suunnittelukokouksissa, pelastuslaitokselta on saatu heidän toimintaan liittyviä reunaehtoja suunnitteluun ja pelastuslaitokselta on kysytty lausunto valmiista katusuunnitelmaehdotuksista. Yhteistyö jatkuu samanlaisena suunnitteluprosessin loppuun asti mikäli suunnittelutilanne näin vaatii.

Lausunto, Tampereen vammaisneuvosto:

Niemenrannan, Hiedanrannan ja Sepäntien sekä Rantatien välisen osuuden katu- ja raitiotiesuunnitelmia esiteltiin vammaisneuvoston kokouksessa helmikuussa 2019. Vammaisneuvosto merkitsi esittelyn tiedoksi. Vammaisneuvosto pitää tärkeänä esteettömien reittien ja ratkaisuiden toteutumista hyvällä, suunnitelmissa esitetyllä tasolla. Huomionaan vammaisneuvosto toteaa, että niiltä osin, kun esteetön kulku on suunnitelmissa esitetty toteutettavaksi hissin avulla tulisi jo suunnitteluvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota hissien toimintavarmuuteen ja varmistaa esteettömän kulun sujuvuus esimerkiksi kahden rinnakkaisen hissin rakentamisella.

Vastine:

Vammaisneuvosto ei ole esittänyt muutoksia katusuunnitelmiin. Vammaisneuvosto painottaa esteettömien reittien toimintavarmuutta etenkin hissiin perustuvien ratkaisujen osalta. Vammaisneuvoston esille tuoma huoli toimintavarmuudesta huomioidaan jatkosuunnittelussa ja toteuttamissuunnittelussa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Paasikivenkadun katusuunnitelma välillä Sepänkadusta länteen, suunnitelmanumero 1.20/16835, hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksesta ja lausunnoista huolimatta ehdolla, että valtuusto päättää raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta, ja ehdolla, että Paasikivenkadun katualueeseen vaikuttava asemakaava nro 8701 saa lainvoiman.

Paasikivenkadun ko. katuosuuden pohjoisreunan kevyen liikenteen väylän kunnossapitoluokaksi määrätään A.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpano edellyttää, että valtuusto on tehnyt päätöksen raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta.

Päätös

Paasikivenkadun katusuunnitelma välillä Sepänkadusta länteen, suunnitelmanumero 1.20/16835, hyväksytään raitiotien osalta kokonaisuudessaan ja Paasikivenkadun osalta paaluväliltä 0 -600 kustannusarvioineen muistutuksesta ja lausunnoista huolimatta ehdolla, että valtuusto päättää raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta, ja ehdolla, että Paasikivenkadun katualueeseen vaikuttava asemakaava nro 8701 saa lainvoiman.

Paasikivenkadun ko. katuosuuden pohjoisreunan kevyen liikenteen väylän kunnossapitoluokaksi määrätään A.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpano edellyttää, että valtuusto on tehnyt päätöksen raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta.

Kokouskäsittely

Matti Höyssä esitti päätösehdotukseen seuraavan muutoksen:

"Paasikivenkadun katusuunnitelma välillä Sepänkadusta länteen, suunnitelmanumero 1.20/16835, hyväksytään raitiotien osalta kokonaisuudessaan ja Paasikivenkadun osalta paaluväliltä 0 -600 kustannusarvioineen muistutuksesta ja lausunnoista huolimatta ehdolla, että valtuusto päättää raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta, ja ehdolla, että Paasikivenkadun katualueeseen vaikuttava asemakaava nro 8701 saa lainvoiman."

Aleksi Jäntti kannatti Höyssän muutosesitystä.

Puheenjohtaja tiedusteli Höyssän muutosesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Tiedoksi

Muistuttaja, lausunnon antajat, Pasi Palmu, Pasi Ruohomäki, Teemu Kylmäkoski, Ville-Mikael Tuominen, Heljä Aarnikko

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat