Yhdyskuntalautakunta, kokous 5.3.2019

§ 69 Rantatien katusuunnitelma, Santalahti

TRE:4529/10.03.02/2018

Valmistelija

  • Vandell Ari, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Katuinsinööri Pasi Palmu, puh. 040 801 6812  ja liikenneinsinööri Heljä Aarnikko, puh 040 806 4917, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149 etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Rantatien katusuunnitelma, suunnitelmanumero 1.20/20307, Santalahden kaupunginosassa.

Raitiotiellä tavoitellaan sujuvaa ja tehokasta joukkoliikennettä, joka helpottaa ihmisten liikkumista sekä tukee kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Raitiotietä suunnitellaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmille osuuksille. Välillä Hervanta - Pyynikintori - Tays raitiotien rakentaminen on jo käynnissä.

Kaupunginhallitus päätti 18.12.2017, että raitiotien osan 2 Pyynikintori - Lentävänniemi kehitysvaihe aloitetaan ja suunnitelmat tilataan Raitiotieallianssilta. Tavoitteena on, että raitiotiejärjestelmän osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Rakentaminen alkaisi tällöin päätöksen jälkeen vuoden 2021 alussa ja raitioliikenne vuonna 2024.

Rantatiestä on laadittu katusuunnitelma, jossa on esitetty mm. kadun tuleva sijainti, raition sijoittuminen katutilaan, kadun korkeusasema sekä pintavesien kuivatus.

Katusuunnitelman mukaan Rantatien pituus on noin 1250 metriä ja katualueen leveys on pääosin noin 20 metriä. Raitiotie kulkee Paasikiventien (VT12) ja Rantatien välissä. Raitiotiekäytävän leveys vaihtelee noin kuudesta yhdeksään metriin. Raitiotien päällysrakenne on Paasikivenkadulta tultaessa noin 250 metriä sepeliraidetta, tästä eteenpäin päällysrakenne muuttuu viherraiteeksi noin 780 metrin matkalle, jonka jälkeen päällysrakenne muuttuu sepeliraiteeksi ennen Paasikiventien ylittävää raitiotiesiltaa. Raitiotien ja Rantatien ajoradan väliin on sijoitettu katupuita noin 340 metrin matkalle. Katusuunnitelman mukaan Rantatien asfalttibetonipäällysteisen ajoradan leveys on pääosin 5,50 metriä. Ajoradan molemmilla reunoilla on reunakivi. Rantatien ja Uranrinteen sekä Rantatien ja Tikkutehtaanrinteen katuliittymät ovat kiertoliittymiä. Paasikiventieltä Rantatielle johtava katuosuus on yksisuuntainen ja se liittyy Uranrinteen kiertoliittymään. Rantatien eteläreunalla, kiertoliittymien välisellä katuosuudella, on 2,25 metriä leveä asfalttibetonipäällysteinen jalkakäytävä. Ajoradan ja jalkakäytävän välissä on pääosin 2,25 metriä leveä betonikivetty tai asfaltoitu välikaista, jota on hyödynnetty katupuiden ja kadunvarsipysäköintipaikkojen sijoitteluun. Tällä katuosuudella pyöräily tapahtuu ajoradalla. Rantatien länsipäässä, Rantatien ja Uranrinteen liittymästä länteen, jalankulku ja pyöräily on 3,5 metriä leveällä yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Rantatien itäpäässä, Rantatien ja Tikkutehtaanrinteen liittymästä itään, jalankulku ja pyöräily on erotellulla jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Tällä katuosuudella jalkakäytävän leveys on 2,15 metriä ja pyörätien leveys on 2,85 metriä. Pyörätiellä kulkusuunnat erotellaan toisistaan asianmukaisien ajoratamerkintöjen avulla. Eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie on erotettu ajoradasta 0,5 metriä leveällä betonikivetyllä välikaistalla.

Rantatien katusuunnitelmaan ja Santalahden asuinalueeseen liittyy kaksi uutta siltaa. Toinen uusista silloista on nimeltään Rosenlewin alikulkusilta. Tämä Paasikiventien (VT12) ylittävä silta on raitiotiesilta ja se sijoittuu Rantatien länsipään ja Pölkkylänniemen välille. Toinen uusi silta on nimeltään Santalahden ylikulkukäytävä. Santalahden ylikulkukäytävä on jalankulun ja pyöräilyn tarpeisiin toteuttava silta ja se korvaa nykyisen noin Rantatien puolessa välissä olevan Paasikiventie (VT12) ylittävän sillan. Tämä silta alkaa Santalahden aukiolta ylittäen sekä Rantatien että Paasikiventie (VT12), ja päättyy Santalahden rantapuiston alueella olevaan jalkakäytävään ja pyörätiehen, Sahansaarenkadun jalkakäytävä ja pyörätie. Sillan hyötyleveys on 8,0 metriä ja liikenne järjestellään siten, että jalkakäytävä on 5,0 metriä leveä ja pyörätie on 3,0 metriä leveä. Sillalla pyöräilyn kulkusuunnat erotellaan toisistaan. Sillan Santalahden rantapuiston puoleiseen päähän varataan tilaan näköalatasanteelle. Jalankululle varattu tila sillalla on päällystetty betonikivellä ja pyöräilylle varattu on päällystetty asfalttibetonilla.

Rantatiellä on kaksi raitiotiepysäkkiä, joista läntinen pysäkki on Santalahden ylikulkukäytävän välittömässä läheisyydessä sen itäpuolella ja itäinen pysäkki on Tikkutehtaanrinteen liittymän länsipuolella. Molemmat raitiotiepysäkit on suunniteltu reunalaiturisiksi, jolloin molemmille kulkusuunnille on oma pysäkkilaituri. Molempien pysäkkilaiturien leveys on 3,0 metriä, pysäkkilaiturien pituus on 47 metriä. Raitiotiepysäkeille johtavat Rantatien ylittävät suojatiet ovat ajoradasta korotettuja suojateitä.

Katusuunnitelman mukaan kadunvarsipysäköinti on Rantatiellä mahdollista vain pysäköintiin osoitetuilla paikoilla. Pysäköintiä rajoitetaan siten, että pysäköinti on sallittu pysäköintikiekkoa käyttäen enintään kahdeksi tunniksi arkisin klo 8-18 ja arkilauantaisin klo 8-16 välisenä aikana. Muina aikoina pysäköinti näillä paikoilla on vapaata ilman rajoituksia.

Rantatien pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla hulevesikaivoihin. Kohteessa uusitaan katuvalot.

Raitiotien rakentaminen edellyttää myös Paasikiventielle, valtatielle 12, linjausmuutoksen. Rantatien katusuunnitelmassa on esitetty aluevaraus Paasikiventielle edellä kuvatulla linjausmuutoksella sekä kolmansilla lisäkaistoilla. Paasikiventien osalta maantien aluevaraussuunnitelma on tehty asemakaavoituksen pohjaksi. Suunnitelma on tehty yhteistyössä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Paasikiventien järjestelyihin liittyy myös katusuunnitelmaehdotuksessa esitetty Santalahden eritasoliittymän lännen suunnasta erkanevan rampin sekä lännen suuntaan liittyvän rampin kaistamäärän vähentäminen kahdesta yhteen.

Rantatien katusuunnitelman kustannusarvio on noin 36,5 M€. Raitiotien osuus tästä on noin 40…60 %. Kustannusten jako tarkentuu myöhemmin raitiotiehankkeen toisen vaiheen kokonaiskustannusten laskennan yhteydessä.

Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamiehen  kanssa käytiin raitiotien KAS 2- vaiheen katusuunnitelmat (Rantatie, Paasikivenkatu, Sepänkatu, Federlaynkatu, Kehyskatu) luonnosvaiheessa läpi esteettömyystarkastuksessa (13.11.2018 kokousmuistio liitteenä). Tilaisuudessa todettiin suunnitelmien muutostarpeet ratkaisujen esteettömyyden turvaamiseksi. Toteutetut muutosehdotukset käytiin läpi ja sovittiin jatkosuunnittelussa huomioitavat asiat Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamiehen kanssa 26.11.2018 pidetyssä palaverissa.

Sepänkadun, Paasikivenkadun ja Rantatien katusuunnitelmista on laadittu yhteinen yritysvaikutusten arviointi, joka on esitetty liitteessä. Arvioinnin perusteella raitiotien katusuunnitelmien toteuttamisella on positiiviset yritysvaikutukset.

Santalahden alueen yritystoiminnalle raitiotiellä on merkittävät myönteiset vaikutukset. Rantatielle suunnitellut kaksi raitiovaunupysäkkiä palvelevat alueen asukkaiden lisäksi myös Santalahden rantapuiston käyttäjiä, kun katusuunnitelman mukainen uusi jalankulku- ja pyöräilysilta toteutetaan. Raitiotiepysäkkien arvioidaan tuovan alueelle rakentuviin liiketiloihin asiakkaiksi muitakin kuin alueen asukkaita ja lisäävän siten yritystoiminnan kannattavuutta. Raitiotie lisää Santalahden asuntojen kysyntää.

Negatiivisia vaikutuksia yritystoiminnalle voi aiheutua raitiotien rakentamisesta. Negatiivisia vaikutuksia voidaan lieventää työnaikaisten liikennejärjestelyjen hyvällä suunnittelulla, yhteistyöllä alueen yrittäjien kanssa sekä tiedottamalla ajoissa ja monikanavaisesti rakentamisen vaiheista ja vaikutuksista.

Katusuunnitelmaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 10.12.–31.12.2018. Katusuunnitelmaehdotusta vastaan jätettiin yksi muistutus. Lisäksi katusuunnitelmaehdotuksesta on annettu neljä lausuntoa ja yksi lausuntoluonnos.

Muistutus:

Tampereen polkupyöräilijät ry:n muistutuksessa ei ole esitetty Rantatien katusuunnitelmaan muutosehdotuksia. Muistutuksessa on kommentoitu Rantatien katusuunnitelma-aineiston katujärjestelypiirustuksessa esitettyä Santalahden ylikulkukäytävää. Muistutuksen mukaan tämän ylikulkukäytävän jatkosuunnittelussa olisi aiheellista kiinnittää huomioita toimenpiteisiin, joilla sillan kautta kulkevan väylän pituuskaltevuudet saadaan maltillisemmalle tasolle. Lisäksi muistutuksen mukaan ylikulkukäytävän ja Sahansaarenkadun kevyen liikenteen väylän liittymäkohta olisi aiheellista olla avarampi.

Vastine:

Santalahden ylikulkukäytävä oli viiteaineistona mukana Rantatien katusuunnitelmamateriaalissa. Kohde ei siis varsinaisesti ollut nähtävillä, eikä nyt hyväksymiskäsittelyssä. Muistutuksessa mainittuja asioita on kuitenkin jo huomioitu jatkosuunnittelussa ja tehdään myös jatkossakin.

Lausunto, ELY-keskus:

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely-keskus) toteaa 9.1.2019 päivätyssä lausunnossaan, ettei ota annetulla lausunnolla kantaa Näsijärven täyttöasiaan Hiedanrannan alueella. ELY-keskus on aiemmin antanut lausunnon Rantatien katusuunnitelmaluonnoksesta ja sen vaikutuksista valtatiehen 12, Paasikiventiehen. Lausunto perustui 20.6.2018 päivättyyn katusuunnitelmaluonnokseen. ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että Paasikiventiellä on varauduttava 3+3-kaistaiseen ratkaisuun välillä Vaitinaron eritasoliittymä-Santalahden eritasoliittymä. ELY-keskus toteaa 9.1.2019 päivätyssä lausunnossaan, että pääosin Rantatien katusuunnitelmaehdotus noudattelee luonnosvaiheen katusuunnitelmaa.

Tampereen raitiotie ja Rantatie rakenteineen voidaan toteuttaa pääpiirteissään lausunnolla olevan katusuunnitelmaehdotuksen mukaisesti osittain valtatien 12 nykyiselle tie- ja liikennealueelle. ELY- keskuksen näkemyksen mukaan Paasikiventie tulee toteuttaa Santalahden raitiotiejakson kohdalla katusuunnitelmassa esitetyn mukaisesti 3+3 kaistaisena raitiotien rakentamisen kanssa samassa aikataulussa, koska samanaikaisella eri väylien rakentamisella voidaan toteuttaa mahdollisimman vähän liikennettä, maankäyttöä ja ympäristöä haittaavat työnaikaiset liikennejärjestelyt sekä luoda mahdollisesti myös eri hankkeille taloudellista synergiaetua.

Paasikiventie on määritelty 4,4*7*40 erikoiskuljetusten reitiksi, mistä johtuen Rosenlewin raitiotiesillan alikulkukorkeuden tulee olla 5,2 metriä päällystys- ym varauksineen. Paasikivenkatu ja Sepänkatu ovat valtatien 12 ja Rantatunnelin varareittiä. ELYn lausunnon mukaan katusuunnitelmaehdotukset mahdollistavat varareitin toiminnan.

Rantatien katusuunnitelmaratkaisun mukaan Paasikiventien linjausta joudutaan muuttamaan Santalahden alueen länsipäässä. Valtion kustannusosuus muodostuu lähtökohtaisesti siitä kustannuksesta, joka aiheutuisi nykyisen Paasikiventien levittämisestä 3+3-kaistaiseksi nykyisellä paikallaan. Raitiotien ja Rantatien kustannuksiin puolestaan kuuluvat Paasikiventien linjausmuutosten aiheuttamat lisäkustannukset verrattuna Paasikiventien parantamiseen 3+3 -kaistaiseksi nykyistä tietä leventämällä molemmin puolin sekä johto- ja laitesiirtojen laajenemisesta aiheutuvat lisäkustannukset. Suunnittelun ja tien parantamisen tarkemmasta kustannusjaosta neuvotellaan Raitiotieallianssin, Tampereen kaupungin ja ELY-keskuksen kesken.

ELY-keskuksen lausunnon mukaan Paasikiventien linjauksen muutos ja Paasikiventien leventäminen 3+3 -kaistaiseksi voitaneen suunnitella nk tien parantamissuunnitelmalla. Lausunnossa on otettu kantaa Rantatielle johtavan erkanemiskaistan mitoitukseen ja jatkosuunnittelussa huomioitaviin asioihin sekä mahdollisiin tulevaisuuden kehittämistarpeisiin erkanemiskaistan osalta. Raitiotien rakentaminen Paasikiventien tie- ja liikennealueelle pienentää ko. kohdalla tien hoitoon tarkoitettua tilaa mm. lumitilan osalta. Lumitilan supistumisesta aiheutuvat talvihoidon lisäkustannukset ovat lähtökohtaisesti Tampereen kaupungin vastuulla.

ELY-keskus ei vastusta Paasikiventieltä lännestä saavuttaessa Paasikivenkadulle johtavalla rampilla toisen kaistan poistamista. Kaistan poisto voidaan suunnitella parantamissuunnitelmalla, jonka hyväksyy ELY-keskus. Valtatien 12, Paasikiventien maantie- ja katualueiden väliset hallinnolliset rajat määritellään myöhemmin.

ELY-keskus painottaa seudullisesti merkittävän Paasikiventien suuntaisen kävely- ja pyöräily-yhteyden tärkeyttä. Myös rakennustöiden aikana tulee taata turvalliset ja sujuvat jalankulun ja pyöräilyn väylät, joukkoliikenteen pysäkkien toimivuus sekä yhteydet pysäkeille.

Väylien jatkosuunnittelussa on selvitettävä kuivatusratkaisut huomioiden pohjavesialueen rajauksien muutosta koskeva selvitys, joka valmistuu vuonna 2019. Pohjavesialueen mahdollinen rajausmuutos on huomioitava raitiotien suunnittelussa ja rakentamisessa Paasikivenkadun ja Rantatien osalta.

Lausunnossaan ELY-keskus katsoo, että lähtökohtaisesti asemakaava tulee laatia ja hyväksyä ennen katusuunnitelmaa. Katusuunnitelmalle MRL 85 §:ssä asetetut kaavalliset edellytykset voidaan eräissä tapauksissa järjestää MRL 171 §:n mukaisella poikkeamisella asemakaavasta. Poikkeamislupien hyväksymisen edellytyksenä on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan asemakaavamuutosten saattaminen vireille. Katusuunnitelmaa ei voida hyväksyä oikeusvaikutteisena Pölkkylänniemeen johtavan ns. Rosenlewin sillan osalta. Sillan liikennealueen pohjoispuoliselle osalle ei ole asianmukaista varausta asemakaavassa eikä sitä vaikutusten merkittävyyden vuoksi voi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan osoittaa poikkeamisluvalla. Siltarakenne, mikäli se katusuunnitelmassa esitetään, tulee merkinnällä osoittaa ohjeelliseksi. Niiltä osin, missä raitiotie sijoittuu nykyiselle Paasikiventien liikennealueelle, tulee tulevan raitiotien katualueen asemakaavamuutos olla hyväksyttynä ennen raitiotien rakentamisen aloittamista.

Vastine:

Rantatien katusuunnitelmassa on huomioitu lähtökohtana Paasikiventielle 3+3 - kaistaa tulevaisuuden varauksena välille Vaitinaron eritasoliittymä - Santalahden eritasoliittymä. Paasikiventien lisäkaistojen toteuttamisen aikataulu tarkentuu jatkosuunnittelussa toteutussuunnittelun ja työnaikaisten järjestelyjen suunnittelun yhteydessä. Lisäkaistojen, linjausmuutoksen ja johto- ja laitesiirtojen siirtotarpeita ja kustannusvaikutuksia tarkastellaan mm. ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin teettämässä aluevaraussuunnitelmassa.

Santalahden ylikulkukäytävä oli viiteaineistona mukana Rantatien katusuunnitelmamateriaalissa. Kohde ei siis varsinaisesti ollut nähtävillä, eikä nyt hyväksymiskäsittelyssä. ELY-keskuksen lausunnossa ei muilta osin esitetty varsinaisia muutosesityksiä katusuunnitelmaan. Jatkosuunnittelussa huomioidaan ELY-keskuksen esittämät näkökulmat mm. kuivatusratkaisuista ja pohjavesialueiden rajausmuutoksia koskevasta selvityksestä. ELY-keskuksen kanssa on katusuunnitelman laatimisen aikana pidetty suunnittelukokouksia, ja käytäntöä tullaan jatkamaan toteutussuunnitelman laatimisen aikana. Työnaikaisten järjestelyjen osalta ELY-keskus painottaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen turvallisten, toimivien ja sujuvien yhteyksien huomioimista. Työnaikaisten järjestelyjen suunnittelussa huomioidaan jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen turvalliset ja toimivat järjestelyt.

ELY-keskus on lausunnossaan ottanut esille tarvittavien asemakaavamuutosten vireille saattamisen. Rantatien osalta Tampereen kaupunki on laittanut vireille asemakaavamuutokset: asemakaavat nro 8701, 8702 ja 8703. Asemakaavoja koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat olleet nähtävillä helmikuussa 2019.

Lausuntoluonnos 11.2.2019, Väylävirasto:

Lausuntoluonnoksessaan Väylävirasto toteaa, että hanke koskee virastoa lähinnä Sepänkadun ylikulkusillan ja Paasikiventien tukimuurin osalta.

Väylävirasto on laatinut vuonna 2015 lisäraiteiden sijoittumisesta aluevarausselvityksen. Selvityksessä on tarkasteltu yhden ja kahden lisäraiteen toteuttamismahdollisuutta. Aluevarausselvityksessä lisäraiteet (3. ja 4. raide) on sijoitettu Sepänkadun ylikulkusillan kohdalla nykyisten raiteiden pohjoispuolelle. Katusuunnitelmaehdotus mahdollistaa 3. raiteen toteutuksen aluevarausselvityksen mukaisesti. Neljännen raiteen varauksen tilanne ja sijainti on kuitenkin toistaiseksi avoinna. Tampereen kaupunki selvittää parhaillaan yhdessä Väyläviraston kanssa tarkemmin maankäytöllistä mahdollisuutta varautua neljänteen raiteeseen. Neljännen raiteen tarve liittyy keskeisesti Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen tavoitteisiin.

Paasikiventien tukimuuri yms. rakenteet eivät saa tukeutua radan rakenteisiin. Rautatiealueelle tuleva tukimuuri pitää sisällyttää tulevan ylikulkusillan siltasopimuksen piiriin.

Sepänkadun ylikulkusillan mitoitukset ja suunnitteluperusteet tulee hyväksyttää Väylävirastolla.

Väylävirastolla ei ole muuta huomautettavaa katusuunnitelmaehdotuksesta. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus.

Vastine:

Väyläviraston lausuntoluonnoksessa todetaan, että maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. Väyläviraston lausunnossa ei siten oteta kantaa Rantatien katusuunnitelmaan.

Lausunto, Pirkanmaan pelastuslaitos:

Pelastuslaitoksen lausunnossa ei ole varsinaisia muutosesityksiä Rantatien katusuunnitelmaan liittyen. Lausunnossa on yleisesti todettu, että koko raitiotielinjan osuudella tulisi kiinnittää huomiota erilaisten onnettomuustilanteiden edellyttämien pelastustoimien mahdollistamiseen.

Vastine:

Pelastuslaitoksen toiminnan mahdollistaminen on otettu huomioon katusuunnitteluprosessissa mm. siten, että pelastuslaitoksen edustajat ovat olleet mukana suunnittelukokouksissa, pelastuslaitokselta on saatu heidän toimintaan liittyviä reunaehtoja suunnitteluun ja pelastuslaitokselta on kysytty lausunto valmiista katusuunnitelmaehdotuksista. Yhteistyö jatkuu samanlaisena suunnitteluprosessin loppuun asti mikäli suunnittelutilanne näin vaatii.

Lausunto, Pirkanmaan maakuntamuseo:

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa Rantatien katusuunnitelmaan liittyen. Maakuntamuseon kuitenkin muistuttaa, että jatkossa tulee huomioida Santalahden luoteisosassa ja Pölkkylänniemen sekä uittotunnelin alueella kulttuuriympäristöön liittyvät selvitystarpeet.

Vastine:

Lausunnossa mainitut selvitystarpeiden kohdealueet eivät ole Rantatien katusuunnitelman välittömässä vaikutusalueessa. Vaaditut selvityksen laaditaan, kun suunnittelua tehdään kyseisillä alueilla.

Lausunto, Tampereen vammaisneuvosto:

Niemenrannan, Hiedanrannan ja Sepäntien sekä Rantatien välisen osuuden katu- ja raitiotiesuunnitelmia esiteltiin vammaisneuvoston kokouksessa helmikuussa 2019. Vammaisneuvosto merkitsi esittelyn tiedoksi. Vammaisneuvosto pitää tärkeänä esteettömien reittien ja ratkaisuiden toteutumista hyvällä, suunnitelmissa esitetyllä tasolla. Huomionaan vammaisneuvosto toteaa, että niiltä osin, kun esteetön kulku on suunnitelmissa esitetty toteutettavaksi hissin avulla, tulisi jo suunnitteluvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota hissien toimintavarmuuteen ja varmistaa esteettömän kulun sujuvuus esimerkiksi kahden rinnakkaisen hissin rakentamisella.

Vastine:

Vammaisneuvosto ei ole esittänyt muutoksia katusuunnitelmiin. Vammaisneuvosto painottaa esteettömien reittien toimintavarmuutta etenkin hissiin perustuvien ratkaisujen osalta. Vammaisneuvoston esille tuoma huoli toimintavarmuudesta huomioidaan jatkosuunnittelussa ja toteuttamissuunnittelussa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Rantatien katusuunnitelma, suunnitelmanumero 1.20/20307, hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksesta ja lausunnoista huolimatta ehdolla, että valtuusto päättää raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta, ja ehdolla, että Rantatien katualueeseen vaikuttavat asemakaavat nrot 8701, 8702 ja 8703 saavat lainvoiman.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpano edellyttää, että valtuusto on tehnyt päätöksen raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Muistuttaja, lausunnon antajat, Pasi Palmu, Pasi Ruohomäki, Teemu Kylmäkoski, Ville-Mikael Tuominen, Heljä Aarnikko

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat