Yhdyskuntalautakunta, kokous 5.3.2019

§ 71 Sepänkadun katusuunnitelma, Amuri

TRE:7854/10.03.02/2018

Valmistelija

  • Vandell Ari, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Katuinsinööri Pasi Palmu, puh. 040 801 6812 ja liikenneinsinööri Heljä Aarnikko, puh 040 806 4917, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149 etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Sepänkadun katusuunnitelma, suunnitelmanumero 1.20/16835, Amurin kaupunginosassa.

Raitiotiellä tavoitellaan sujuvaa ja tehokasta joukkoliikennettä, joka helpottaa ihmisten liikkumista sekä tukee kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Raitiotietä suunnitellaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmille osuuksille. Välillä Hervanta - Pyynikintori - Tays raitiotien rakentaminen on jo käynnissä.

Kaupunginhallitus päätti 18.12.2017, että raitiotien osan 2 Pyynikintori - Lentävänniemi kehitysvaihe aloitetaan ja suunnitelmat tilataan Raitiotieallianssilta. Tavoitteena on, että raitiotiejärjestelmän osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Rakentaminen alkaisi tällöin päätöksen jälkeen vuoden 2021 alussa ja raitioliikenne vuonna 2024.

Sepänkatu on asfalttibetonipäällysteiseksi suunniteltu katu, jonka pituus on noin 380 metriä. Katualueen leveys vaihtelee noin 20 – 30 metrin välillä. Katusuunnitelman mukaan raitiotie kulkee koko kadun matkalta katualueen itäreunassa ajoradan ja itäreunan jalkakäytävän tai erotellun kevyen liikenteen väylän välisellä raitiotiekäytävällä kiintoraiteena.

Raitiotiekäytävän leveys on 6,00…7,35 metriä. Katuosuudella Pirkankatu - Satakunnankatu Sepänkadun ajoradan leveys on 6,50 metriä. Katuosuuden länsireunalla on ajoradasta reunakivellä erotettu 2,90 metriä leveä jalkakäytävä ja katuosuuden itäreunalla on raitiotiekäytävästä reunakivellä erotettu 3,00…4,50 metriä leveä jalkakäytävä. Katuosuudella Satakunnankatu - Paasikivenkatu ajoradan leveys on pääosin 7,00 metriä. Tämän katuosuuden länsireunalla on 3,00 metriä leveä jalkakäytävä. Jalkakäytävä on erotettu ajoradasta 1,50 metriä leveällä betonikivetyllä välikaistalla. Katuosuuden itäreunalla on 4,5 metriä leveä eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on 2,00 metriä ja pyörätien leveys on 2,50 metriä. Pyörätien kulkusuunnat erotellaan asianmukaisien ajoratamerkintöjen avulla. Jalankulku-pyörätie on erotettu raitiotiestä välikaistalla, jonka leveys vaihtelee yhdestä metristä neljään metriin. Tämä välikaista on betonikivetty tai nurmetettu ja sille on sijoiteltu katupuita niille kohtaa kuin se on leveyden puolesta mahdollista.

Katusuunnitelman mukaan Sepänkadun raitiotiepysäkki on noin katuosuuden Satakunnankatu - Paasikivenkatu puolivälissä. Pysäkki on suunniteltu reunalaitureilla, jolloin molemmille kulkusuunnille on oma pysäkkilaituri. Molempien pysäkkilaiturien leveys on 3,50 metriä, pysäkkilaiturien pituus on 47 metriä.

Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymäalue muuttuu raitiotien rakentamisen yhteydessä. Raitiotie kulkee Sepänkadun itäreunassa, liittymäalueella raitiotie siirtyy katualueen reunasta toiseen Paasikivenkadun eteläreunaan. Paasikivenkadun eteläpuoleisella ajoradalla on Paasikivenkadun suunnasta tultaessa kaksi kaistaa, joista oikeanpuoleinen jatkuu suoraan Sepänkadulle, vasemmanpuoleiselta kaistalta kääntyminen kohti Särkänniemeä. Särkänniemen suunnasta tultaessa pohjoisemmalla ajoradalla on kaksi kaistaa, joista vasemmanpuoleinen kääntyy Sepänkadulle ja oikeanpuoleinen Paasikivenkadulle. Sepänkadulta tultaessa itäpuoleisella ajoradalla on kaksi kaistaa, jotka molemmat jatkuvat suoraan, oikeanpuoleiselta kaistalta myös kääntyminen Särkänniemen suuntaan.

Sepänkadun nykyinen rautatiesilta (Sepänkadun ylikulkusilta) uusitaan raitiotien rakentamisen yhteydessä.

Sepänkadun pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla hulevesikaivoihin. Kohteeseen on suunniteltu katuvalaistus.

Sepänkadun katusuunnitelman kustannusarvio on noin 14,0 M€. Raitiotien osuus tästä on noin 50…70 %. Kustannusten jako tarkentuu myöhemmin raitiotiehankkeen toisen vaiheen kokonaiskustannusten laskennan yhteydessä.

Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamiehen kanssa käytiin raitiotien KAS 2-vaiheen katusuunnitelmat (Rantatie, Paasikivenkatu, Sepänkatu, Federlaynkatu, Kehyskatu) luonnosvaiheessa läpi esteettömyystarkastuksessa (13.11.2018). Tilaisuudessa todettiin suunnitelmien muutostarpeet ratkaisujen esteettömyyden turvaamiseksi. Toteutetut muutosehdotukset käytiin läpi ja sovittiin jatkosuunnittelussa huomioitavat asiat Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies kanssa 26.11.2018 pidetyssä palaverissa.

Sepänkadun, Paasikivenkadun ja Rantatien katusuunnitelmista on laadittu yhteinen yritysvaikutusten arviointi, joka on esitetty liitteessä. Arvioinnin perusteella raitiotien katusuunnitelmien toteuttamisella on positiiviset yritysvaikutukset.

Sepänkadun raitiovaunupysäkki palvelee myös Särkänniemen ja Onkiniemen alueita parantaen näiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä. Pysäkin oletetaan tuovan lisää asiakkaita myös Sepänkadun kivijalkayrityksiin.

Negatiivisia vaikutuksia yritystoiminnalle voi aiheutua raitiotien rakentamisesta. Negatiivisia vaikutuksia voidaan lieventää työnaikaisten liikennejärjestelyjen hyvällä suunnittelulla, yhteistyöllä alueen yrittäjien kanssa sekä tiedottamalla ajoissa ja monikanavaisesti rakentamisen vaiheista ja vaikutuksista.

Katusuunnitelmaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 10.12.–31.12.2018. Katusuunnitelmaehdotusta vastaan jätettiin yksi muistutus. Lisäksi katusuunnitelmaehdotuksesta on annettu neljä lausuntoa ja yksi lausuntoluonnos.

Muistutus:

Tampereen polkupyöräilijät ry esittävät muistutuksessaan, että Sepänkadun pyörätiet toteutetaan värillisellä asfaltilla. Muistutuksen mukaan tällä saadaan lumettomana aikana pyörätielle jalkakäytävästä selkeästi eroava visuaalinen ilme.

Yhdistyksen muistutuksessa on myös esitetty, että Sepänkadulla pyöräilijän ohjaus ei ole riittävän selkeä kohdissa, jossa väylä muuttuu pyörätiestä jalkakäytäväksi.

Muistutuksessa on lisäksi esitetty, että Sepänkadun länsireunan jalkakäytävä ja siihen liittyvä erotuskaista ovat liian leveitä ja, että näitä voisi kaventaa ja siten saada lisätilaa itäreunan jalkakäytävään ja pyörätiehen. Muistutuksen mukaan tällä vähennettäisiin länsireunan mahdollista jalkakäytäväpyöräilyä ja parannettaisiin itäreunan väylän laatutasoa.

Vastine:

Väriasfaltin käyttö ei ole aiheellista kaupunkikuvallisista syistä ydinkeskustan alueella.

Pyöräilijän ohjausta on parannettu ajoratamaalausten avulla pyörätien kääntymiskohdissa Sepänkadun ja Satakunnankadun liittymässä ja Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymässä.

Raitiotiegeometrian johdosta muistutuksessa esitettyä katutilan elementtien sijaintia ja leveyksiä ei voida muuttaa. Raitiotiegeometria on katusuunnitelmassa esitetyssä ratkaisussa minimikaarrearvossaan Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymäalueella. Kadun länsireunan jalkakäytävää ja erotuskaistaa ei siis voi kaventaa ja siten siirtää lisätilaa kadun itäreunan jalkakäytävään ja pyörätiehen. Tästä aiheutuisi ajoradan ja raitiotien siirtyminen lännemmäksi ja em. Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymäalueen raitiotiekaarteen liialliseen jyrkentymiseen.

Lausunto, ELY-keskus:

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely-keskus) lausunnossa todetaan, että Paasikiventie on määritelty 4,4*7*40 erikoiskuljetusten reitiksi, mistä johtuen Rosenlewin raitiotiesillan alikulkukorkeuden tulee olla 5,2 metriä päällystys- ym varauksineen. Paasikivenkatu ja Sepänkatu ovat valtatien 12 ja Rantatunnelin varareittiä. ELYn lausunnon mukaan katusuunnitelmaehdotukset mahdollistavat varareitin toiminnan.

ELY-keskus painottaa seudullisesti merkittävän Paasikiventien suuntaisen kävely- ja pyöräily-yhteyden tärkeyttä. Myös rakennustöiden aikana tulee taata turvalliset ja sujuvat jalankulun ja pyöräilyn väylät, joukkoliikenteen pysäkkien toimivuus sekä yhteydet pysäkeille.

Vastine:

Työnaikaisten järjestelyjen suunnittelussa huomioidaan rakennustöiden aikana turvalliset ja sujuvat jalankulun ja pyöräilyn väylät, joukkoliikenteen pysäkkien toimivuus sekä yhteydet pysäkeille.

Lausunto, Väylävirasto:

Lausuntoluonnoksessaan Väylävirasto toteaa, että hanke koskee virastoa lähinnä Sepänkadun ylikulkusillan ja Paasikiventien tukimuurin osalta.

Väylävirasto on laatinut vuonna 2015 lisäraiteiden sijoittumisesta aluevarausselvityksen. Selvityksessä on tarkasteltu yhden ja kahden lisäraiteen toteuttamismahdollisuutta. Aluevarausselvityksessä lisäraiteet (3. ja 4. raide) on sijoitettu Sepänkadun ylikulkusillan kohdalla nykyisten raiteiden pohjoispuolelle. Katusuunnitelmaehdotus mahdollistaa 3. raiteen toteutuksen aluevarausselvityksen mukaisesti. Neljännen raiteen varauksen tilanne ja sijainti on kuitenkin toistaiseksi avoinna. Tampereen kaupunki selvittää parhaillaan yhdessä Väyläviraston kanssa tarkemmin maankäytöllistä mahdollisuutta varautua neljänteen raiteeseen. Väyläviraston lausunnon mukaan neljännen raiteen tarve liittyy Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikennettä koskeviin tavoitteisiin.

Paasikiventien tukimuuri yms. rakenteet eivät saa tukeutua radan rakenteisiin. Rautatiealueelle tuleva tukimuuri pitää sisällyttää tulevan ylikulkusillan siltasopimuksen piiriin.

Sepänkadun ylikulkusillan mitoitukset ja suunnitteluperusteet tulee hyväksyttää Väylävirastolla.

Vastine:

Mahdollisten lisäraiteiden toteuttamisesta ei ole voimassa olevaa päätöstä. Katusuunnitelmien ratkaisuissa on kuitenkin huomioitu 3. lisäraiteen toteuttamismahdollisuus nykyisten raiteiden pohjoispuolelle. Neljännen lisäraiteen toteuttamismahdollisuutta on tarkasteltu erillisessä selvityksessä, jonka ohjaamisessa ovat olleet Tampereen kaupungin, Väyläviraston ja Liikenne- ja viestintäministeriön edustajat. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole tehnyt päätöstä neljännen raiteen toteuttamiseen varautumisesta.

Nykyisten raiteiden eteläpuolelle tarkasteltuun neljänteen lisäraiteeseen varautuminen Sepänkadun ja Paasikivenkadun katusuunnitelmissa aiheuttaa huomattavat lisäkustannukset. Lisäkustannuksia syntyy sillan pituuden kasvaessa yli seitsemällä metrillä. Jos rakennetaan pidempi silta kuin katusuunnitelmassa on esitetty, kasvaa haasteellisen rautatieympäristön takia rakentamiseen kuluva aika merkittävästi. 

Paasikivenkadun katusuunnitelmassa esitetty rautatiealueelle ulottuvan tukimuurin toteuttamislupa sisällytetään Sepänkadun sillan siltasopimukseen, joka tehdään Väyläviraston kanssa. Siltasopimuksessa määritellään Paasikivenkadun tukimuurin ja Sepänkadun ylikulkusillan suunnitteluperusteet, kustannusvastuut, rakentamista koskevat vaatimukset ja kunnossapitovastuut. Sepänkadun ylikulkusillan mitoitus ja suunnitteluperusteet hyväksytetään Väylävirastolla.

Lausunto, Pirkanmaan pelastuslaitos:

Pelastuslaitoksen lausunnossa ei ole varsinaisia muutosesityksiä Sepänkadun katusuunnitelmaan liittyen. Lausunnossa on yleisesti todettu, että koko raitiotielinjan osuudella tulisi kiinnittää huomiota erilaisten onnettomuustilanteiden edellyttämien pelastustoimien mahdollistamiseen.

Vastine:

Pelastuslaitoksen toiminnan mahdollistaminen on otettu huomioon katusuunnitteluprosessissa mm. siten, että pelastuslaitoksen edustajat ovat olleet mukana suunnittelukokouksissa, pelastuslaitokselta on saatu heidän toimintaan liittyviä reunaehtoja suunnitteluun ja pelastuslaitokselta on kysytty lausunto valmiista katusuunnitelmaehdotuksista. Yhteistyö jatkuu samanlaisena suunnitteluprosessin loppuun asti mikäli suunnittelutilanne näin vaatii.

Lausunto, Pirkanmaan maakuntamuseo:

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa Sepänkadun katusuunnitelmaan liittyen.

Lausunto, Tampereen vammaisneuvosto:

Niemenrannan, Hiedanrannan ja Sepäntien sekä Rantatien välisen osuuden katu- ja raitiotiesuunnitelmia esiteltiin vammaisneuvoston kokouksessa helmikuussa 2019. Vammaisneuvosto merkitsi esittelyn tiedoksi. Vammaisneuvosto pitää tärkeänä esteettömien reittien ja ratkaisuiden toteutumista hyvällä, suunnitelmissa esitetyllä tasolla. Huomionaan vammaisneuvosto toteaa, että niiltä osin, kun esteetön kulku on suunnitelmissa esitetty toteutettavaksi hissin avulla tulisi jo suunnitteluvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota hissien toimintavarmuuteen ja varmistaa esteettömän kulun sujuvuus esimerkiksi kahden rinnakkaisen hissin rakentamisella.

Vastine:

Vammaisneuvosto ei ole esittänyt muutoksia katusuunnitelmiin. Vammaisneuvosto painottaa esteettömien reittien toimintavarmuutta etenkin hissiin perustuvien ratkaisujen osalta. Vammaisneuvoston esille tuoma huoli toimintavarmuudesta huomioidaan jatkosuunnittelussa ja toteuttamissuunnittelussa.

Päätösehdotus oli

Sepänkadun katusuunnitelma, suunnitelmanumero 1.20/16835, hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksesta ja lausunnoista huolimatta seuraavin muutoksin. Pyöräilijän ohjausta on parannettu ajoratamaalauksien avulla pyörätien kriittisissä kohdissa.

Maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpano edellyttää, että valtuusto on tehnyt päätöksen raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta.

Päätös

Sepänkadun katusuunnitelma, suunnitelmanumero 1.20/16835, hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksesta ja lausunnoista huolimatta seuraavin muutoksin.

Pyöräilijän ohjausta on parannettu ajoratamaalauksien avulla pyörätien kriittisissä kohdissa.

Lautakunta edellyttää, että kevään aikana laaditaan periaatteet väriasfaltin käytöstä ja Sepänkadun pinnoitevärit ratkaistaan näiden linjausten mukaan.

Maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpano edellyttää, että valtuusto on tehnyt päätöksen raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta.

Kokouskäsittely

Juhana Suoniemi esitti päätökseen lisättäväksi seuraavan ponnen:

"Lautakunta edellyttää, että kevään aikana laaditaan periaatteet väriasfaltin käytöstä ja Sepänkadun pinnoitevärit ratkaistaan näiden linjausten mukaan."

Aleksi Jäntti kannatti Suoniemen ponsiesitystä.

Puheenjohtaja tiedustelu Suoniemen ponsiesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Tiedoksi

Muistuttaja, lausunnon antajat, Pasi Palmu, Pasi Ruohomäki, Teemu Kylmäkoski, Ville-Mikael Tuominen, Heljä Aarnikko

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat