Perustelut
Maakunnallisen apuvälineyksikön perustamista on valmisteltu yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien kanssa vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2015 - 2016 laadittiin kokonaissuunnitelma Pirkanmaan yhteisestä apuvälinekeskuksesta ja suunnitelma sen vaiheittaisesta laajentamisesta. Suunnitelmaa käsiteltiin Pirkanmaan kunnissa ja yhteisissä kuntoutuksen foorumeissa. Apuvälinekeskuksen perustamisvaiheessa kuntien lausuntopyynnöissä esitettiin keskuksen toimintaa laajennettavan asteittain. Pirkanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmassa 2020 - 2025 todetaan, että ”Apuvälinepalvelut laajenevat kattamaan henkilökohtaiset, omaksi hankittavat apuvälineet ja vammaispalvelulain mukaiset apuvälineet ja asunnonmuutostyöt.”
Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt päätöksen Maakunnallisen apuvälinekeskuksen toimintaan liittymisestä 18.12.2018 § 132. Tällä päätöksellä apuvälinekeskukseen siirtyivät lääkinnällisen kuntoutuksen välineet. Tämän lisäksi laajentumisasiaa on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 17.6.2021 § 78, jossa päätettiin osallistua maakunnallisen apuvälinekeskuksen laajentamisen selvitystyöhön.
Maakunnallinen apuvälinekeskus aloitti perustamissuunnitelman mukaisen toimintansa 1.1.2019. Ensimmäisessä vaiheessa apuvälinekeskuksen hankintavastuulla oli lääkinnällisen kuntoutuksen kierrätettävät apuvälineet, toisessa vaiheessa 1.1.2021 alkaen kuntien omaksi hankittavat apuvälineet. Perustamissuunnitelman kolmannessa vaiheessa apuvälinekeskuksen toiminta laajenee koskemaan vammaispalvelun apuvälineitä ja asunnonmuutostöitä 1.1.2022 alkaen.
Maakunnallisen apuvälinekeskuksen perustamissuunnitelma on linjassa kuntoutuksen uudistamiskomitean esityksen kanssa (Ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi, STM:n raportteja ja muistioita 2017:14). Sen mukaan maakunnallinen toimija hankkii/tuottaa ja rekisteröi alueensa apuväline- ja asunnonmuutostyöpalvelut sekä huoltaa/korjaa edellä mainittuihin palveluihin kuuluvat apuvälineet sekä koneet, välineet ja laitteet. Se yhteensovittaa alueen apuvälinepalvelutoiminnan ja asunnon muutostyöt yhdeksi kokonaisuudeksi sekä järjestää maakunnallisen ohjauksen, neuvonnan ja konsultoinnin. Maakunnallinen toimija varmistaa osaamisen vaativien ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kuntoutus- ja apuvälinetarpeen arvioinnissa sekä asunnon muutostöissä.
Vammaispalvelulain mukaisten apuvälineiden ja asunnonmuutostöiden toimintamallin ja -suunnitelman laatimista on valmisteltu kuntien, vammaisjärjestöjen ja asiakkaiden edustajista koostuvassa projektiryhmässä. Valmistelun taustalla on Maakunnallisen apuvälinekeskuksen ohjausryhmän toimeksianto.
Vammaispalvelulain mukaisten apuvälineiden ja asunnonmuutostöiden kokonaisuuden liittäminen maakunnalliseen apuvälinekeskukseen yhtenäistää alueellisia toimintakäytäntöjä. Asiakas saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulle porrastuvat apuvälineet/palvelut yhden luukun periaatteella samasta keskuksesta. Keskittämisellä saavutetaan kustannushyötyä apuvälineiden kierrättämisen sekä keskitetyn kilpailutuksen ja hankintojen kautta. Asiantuntijuuden ja huollon keskittäminen parantaa toiminnan laatua ja vähentää kunnissa tehtävää päällekkäistä työtä.
Vammaispalvelujen osalta apuvälinekeskuksen vastuulle siirtyy vammaispalvelulain mukaisten apuvälineiden hankinta, käyttöönotto, seuranta sekä huollosta ja korjauksista sekä asunnonmuutostöiden käytännön järjestelyistä vastaaminen seuraavin osin:
- asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (esim. nostolaitteet, hälytinlaitteet, ovenavausjärjestelmät)
- auton apuvälineet (esim. erilaiset hallintalaitteet, istuinratkaisut)
- asunnon muutostyöt (esim. valaistukset, ovien leventämiset)
Kuntien vastuulle jää edelleen harkinnanvaraiset päivittäisistä toiminnoista ja suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, joiden kohtuullisista hankintakustannuksista kunta korvaa asiakkaalle 50 %. Väline tai laite tulee asiakkaan omistukseen, jolloin sitä ei voi kierrättää ja huoltovastuu on asiakkaalla. Tähän tulee vammaispalveluihin varata apuvälineihin varatusta budjetista 80 000 euroa.
Vammaispalvelun apuvälineitä ja asunnonmuutostöitä koskevat hakemukset toimitetaan edelleen kuntien vammaispalveluun, jossa tehdään palvelutarvearvio ja päätös apuvälineen hankkimisesta tai asunnon muutostyöstä. Apuvälinekeskuksen apuvälineasiantuntija osallistuu tarvittaessa palvelutarpeen arvioon. Päätöksenteon jälkeen apuvälinekeskus vastaa apuvälineen hankinnasta, käyttöönotosta, seurannasta sekä huollosta ja korjauksista.
Yhtenäisten toimintakäytäntöjen varmistamiseksi projektiryhmä on valmistellut myöntämisperusteet vammaispalvelulain mukaisten asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden, asunnon muutostöiden sekä auton apuvälineiden korvaamisesta. Myöntämisperusteet laajennetaan syksyn aikana yksityiskohtaisemmaksi apuvälineiden ja muutostöiden luovutusperusteiksi.
Maakunnallinen apuvälinepalvelu tuotetaan yhteisellä, kapitaatioperusteisella rahoituspohjalla (erityisvelvoitemaksu), joka perustuu kuntien asukaslukuun. Tampereen maksuosuus vuonna 2022 on 3 629 860 euroa. Tästä vammaispalvelujen osuus on n. 900 000 euroa. Vuoden 2021 budjetti on vammaispalvelujen apuvälineiden osalta 992 000 euroa. Kokonaisuus ei tarvitse lisärahoitusta.
Vammaispalvelun apuvälineiden siirtämisestä on järjestetty 11.8.2021 yhteinen kuulemistilaisuus Pirkanmaan vammaisneuvostoille. Lisäksi asiaa on käsitelty Tampereen vammaisneuvostossa 18.5.2021. Apuvälinekeskuksella on myös asiakasfoorumi, jonka kautta kuullaan aktiivisesti asiakkaita keskuksen toimintakäytännöistä ja periaatteista.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Päätetään laajentaa maakunnallisen apuvälinekeskuksen toimintaa esitetyllä tavalla vammaispalvelulain mukaisiin asuntoon kuuluviin välineisiin ja laitteisiin, asunnon muutostöihin ja auton apuvälineisiin 1.1.2022 alkaen.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.