Kaupunginhallitus, kokous 20.6.2022

Lataa  Kuuntele 

§ 288 Oikaisuvaatimus opetusjohtajan päätökseen työsopimuksen purkamisesta koeaikana perusopetuksessa 

TRE:1745/01.02.07/2022

Valmistelija

  • Savisaari Lauri, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Opetusjohtaja Ville Raatikainen, puh, 040 576 8949, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio,​ puh. 040 514 4884,​ etunimi. sukunimi@tampere.fi 

Perustelut

Asianosainen on tehnyt kaupunginhallitukselle oikaisuvaatimuksen koskien opetusjohtajan päätöstä 1.3.2022 § 6, jolla päätöksellä asianosaisen työsopimus on purettu koeaikana. Oikaisuvaatimus on saapunut kaupungille 22.3.2022. Päätös on jätetty postin kuljetettavaksi 1.3.2022, joten oikaisuvaatimus on saapunut kaupungille määräajassa.

Asianosaisen työsuhde koulusihteerin tehtävässä on alkanut 8.11.2021 ja työsopimuksessa on sovittu neljän (4) kuukauden pituisesta koeajasta. Asianosaisen työsopimus on purettu koeaikana työsopimuslain 1 luvun 4 §:n perusteella, sillä asianosaisen oma-aloitteisuus, kyvyt ja taidot eivät ole olleet koulusihteerin tehtävässä vaadittavalla tasolla, eikä työnantaja voinut luottaa siihen, että asianosaisen työtehtävät hoituisivat asianmukaisella tavalla.

Asianosainen nostaa oikaisuvaatimuksessaan esiin näkemyksensä siitä, että työnantajan suorittama koeaikapurku olisi epäasiallinen ja perustuisi virheellisiin käsityksiin asianosaisen työskentelyä koskien ja että koeaikapurussa ei ole huomioitu työskentelyyn vaikuttaneita ulkopuolia tekijöitä. Asianosainen ilmoittaa, että työnantaja ei ole toimittanut hänelle työtehtävää koskevaa toimenkuvausta (tehtävänkuvaus), eikä työnantaja ole tehnyt asianosaiselle perehtymissuunnitelmaa. Asianosainen kertoo pyytäneensä koulutusta Selma- ja Primus-järjestelmien käyttöä koskien tammikuussa, koska ei ollut saanut niitä koskien perehdytystä. Asianosainen kertoo, että ensimmäinen Selma-koulutus sovittiin vastaavan koulusihteerin toimesta pidettäväksi 24.1.2022, mutta se ei onnistunut, koska asianosaiselta puuttuikin tarvittavat käyttöoikeudet Selmaan. Tämän jälkeen asianosainen sai lopulta käyttöoikeudet järjestelmään 8.2.2022, mutta vastaavan koulusihteerin toimesta koulutus siirtyi seuraavaan viikkoon. Primus-järjestelmän osalta vastaava koulusihteeri oli siirtänyt perehdytyksen toisen koulusihteerin suoritettavaksi, joka oli Primuksessa vastaavaa koulusihteeriä taitavampi.

Asianosainen katsoo, että koska työnantaja tiesi, ettei asianosaisella ole aikaisempaa kokemusta oppilashallinnon tehtävistä, olisi työnantajan tullut kertoa hänelle toimintatavoista ja menetelmistä koulun arjessa. Asianosaisen mielestä on kohtuutonta, että työntekijän tulisi ainoastaan Taskusta löytyvien ohjeiden perusteella kyetä ottamaan haltuun ohjelmistoja. Asianosainen kertoo saaneensa SAP-HR-ohjelman käyttöoikeudet marraskuun lopussa, mutta että toinen koulusihteeri hoiti pääsääntöisesti palkka-asiat ja asianosainen hoiti ostolaskut.

Asianosainen katsoo, että riittävän perehdytyksen puuttuminen ja ohjelmistojen käyttöoikeuksien ja selkeän ohjeistuksen puuttuminen vaikeuttivat olennaisesti tehtävän haltuunottoa. Asianosainen vaatii päätöksen kumoamista.

Asianosainen katsoo, että kuulemistilaisuudessa hänen vastineessaan kertomia seikkoja ei huomioitu ja hänen esittämät tilanteeseen vaikuttaneet seikat sivuutettiin. Asianosainen kertoo, että toisen, viikkoa ennen asianosaista aloittaneen koulusihteerin toiminta häntä kohtaan oli kuormittava tekijä hänen perehtymisessään. Edellinen koulusihteeri oli perehdyttänyt tätä asianosaisen kollegaa viikon ajan, mutta tämä kollega ei asianosaisen mukaan ollut halukas neuvomaan tai kertomaan asianosaiselle asioita. 

Työnantaja katsoo, että kuten asianosaisen oikaisuvaatimuksestakin käy ilmi, ei asianosaisella ole ollut riittävää oma-aloitteisuutta koulusihteerin tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen. Asianosainen on kuulemisvaiheessa kertonut, että asianosaisen esimiehenä toiminut rehtori oli jo ennen asianosaisen sisäistä siirtymistä toisesta kaupungin tehtävästä, pyytänyt asianosaista hakemaan ohjelmistojen käyttöoikeuksia. Kuten asianosainen oikaisuvaatimuksessaan kertoo, on hän saanut esimerkiksi Selman käyttöoikeudet 8.2.2022 eli vasta kolme kuukautta koulusihteerin työssä aloittamisensa jälkeen. Työntekijän tulee itse olla aktiviinen järjestelmäoikeuksien hakemisessa ja ilmoitettava siinä mahdollisesti havaitsemistaan ongelmista työnantajalle.

Asiassa tulee lisäksi huomata, että Taskussa on videoituna 11 kappaletta Selmaa koskevia videokoulutuksia ja tämän lisäksi Taskussa on kahdeksan (8) kappaletta Selma-klinikoita tallennettuna ja merkittävä määrä kirjallista aineistoa. Täten jo Taskusta itsessään on löydettävissä merkittävä määrä laadukasta materiaalia kyseisen ohjelman käyttämistä varten. Esimies on myös ohjannut asianosaista käymään läpi Taskusta löytyvää materiaalia työnsä tueksi. Lisäksi tulee huomioida, että asianosaisen työskentelyaikana on järjestetty kaikille kaupungin työntekijöille käytettävissä olleita Selma-koulutuksia 16.11.2021 sekä 25.1.2022. Asianosainen on osallistunut koulutukseen 16.11.2021 eli hän on tältäkin osalta saanut perehdytystä Selman-käyttöön jo reilun viikon kuluttua hänen työsuhteensa alkamisesta. 

Asianosaisen kanssa on työsuhteen aikana myös keskusteltu siitä, miten koulusihteerin tulee toimia asiakaspalvelutyössä ja koulun arjen töissä. Asianosainen on ollut myös viikoittaisissa palavereissa, joissa koulusihteerit ja rehtorit suunnittelevat seuraavien viikkojen toimia ja tiedottamista ja työsuhteen alussa on käyty läpi  esimerkiksi ohjelmistopuolella koulusihteeriltä vaadittavia asioita. Asianosaisen toimenkuvaan kuuluvia asioita on myös käyty lävitse aina silloin, kun on havaittu, ettei hänellä ole tietämystä siitä miten toimia. Tällaista perehdytystä ovat antaneet rehtori, apulaisrehtorit sekä toinen koulusihteeri.

Kuulemistilaisuudessa työnantajan edustajat kuuntelivat asianosaisen suullisesti kertomat seikat sekä hänen kirjallisessa vastineessaan esiin tuomat seikat. Niitä ja niiden merkitystä on luonnollisesti arvioitu päätöksenteossa. Kuulemistilaisuus itsessään kesti yli tunnin ajan. Tämän jälkeen työnantajan edustajat keskustelivat asianosaisen kuulemistilaisuudessa ja vastineessa esittämistä seikoista yli puolen tunnin ajan, jonka päätteeksi päädyttiin koeaikapurun suorittamiseen. Täten väite siitä, että hänen kertomiaan seikkoja ei olisi huomioitu tai ne olisi sivuutettu, ei pidä paikkaansa. 

Myös perehdyttämisen osalta tulee todeta, että asianosaiselle annettu perehdytys on ollut vastaavan tasoista kuin muillakin koulusihteereillä. Asianosaisella on ollut mahdollisuus olla yhteydessä vastaavaan koulusihteeriin aina tarpeen niin vaatiessa, mutta asianosainen ei ole itse aktiivisesti apua tai perehdytystä pyytänyt, joten väite siitä, että apua ei olisi ollut saatavissa on perusteeton. Koulun rehtori ei kuitenkaan kykene perehdyttämään koulusihteeriä itse koulusihteerin työssä käytettävien järjestelmien osalta, koska rehtorilla ei itsellään ole kyseisiä taitoja. Tämän johdosta perusopetuksessa on siirrytty malliin, jossa vastaava koulusihteeri perehdyttää koulusihteereitä muun muassa teknisten asioiden osalta. Muilla koulusihteereillä ei ole ollut vastaavia ongelmia kuin asianosaisella. Asianosaisella on myös ollut työparina toinen koulusihteeri ja lisäksi asianosaisen työskentelypaikka on sijainnut tiloissa, joissa viereisissä huoneissa istuu jatkuvasti joku koulun rehtoreista, eli apua sekä tukea on ollut aina tarvittaessa saatavissa. 

Asianosaisen väite siitä, että toisen koulusihteerin toiminta olisi vaikeuttanut hänen perehtymistään voi osittain pitää paikkaansa. Asiassa tulee huomata, että toinen koulusihteeri on pyrkinyt auttamaan asianosaista perehtymisessä, kunnes asianosaisen jatkuva avuntarve on alkanut estämään toisen koulusihteerin oman työn suorittamista. Asianosainen ei ole kyennyt ottamaan tehtävää haltuun siten, kuin työnantaja kohtuudella voi uudelta työntekijältä edellyttää ja asianosaisen oma-aloitteisuuden puute ja omaksumiskyvyn puutteet ovat aiheuttaneet haasteita työnteossa. 

Asiassa työnantajan suorittama työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukainen koeaikana tapahtunut työsopimuksen purkaminen ei edellä kerrotulla tavalla ole ollut perusteiltaan syrjivä tai muutoinkaan perustunut koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisiin perusteisiin.

Liitteet sisältävät henkilötietoja, minkä johdosta niitä ei julkaista kaupungin internetsivuilla.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Henkilötietoja sisältävä teksti

Salassapidettävät tiedot poistettu.

Lausunnot

Lakimies Kim Pråhl:

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko tarkoituksenmukaisuusperusteella tai laillisuusperusteella. Opetusjohtaja on ollut toimivaltainen tekemään päätöksen asiassa, eikä päätös ole syntynyt muutoinkaan virheellisessä järjestyksessä. Päätös ei myöskään ole lainvastainen, eikä sitä ole syytä myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella muuttaa. 

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä, Kristiina Järvelä, Ville Raatikainen, Matti Annala, Satu Koski, Raita Heinänen, Kim Pråhl

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa muutosta hakea se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavakseen yksityisoikeudellista asiaa koskevaa valitusperustetta, jonka osalta toimivalta on käräjäoikeudella.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.