Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 24.10.2022

§ 15 Valtuustokysely Tampereen velkarakenteesta - Sakari Puisto ja Veikko Vallin 

TRE:6842/02.00.01/2022

Valmistelijan yhteystiedot

Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh.0503451397, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Sakari Puiston ja Veikko Vallinin valtuustokysely:

Valtuutettu Sakari Puisto teki samannimisen valtuustokyselyn edellisellä kaudella loppuvuodesta 2017. Tampereen kaupungin investointitaso oli tuolloin jo korkea ja markkinoilla vallitsi historiallisestikin epätyypillinen nollakorkotilanne. Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsauksissa esitettiin lainamäärän kehitystä ja todettiin, että kaupungin tulorahoituksen taso on riittämätön suhteessa investointitasoon. Tätä taustaa vasten valtuustokyselyssä kysyttiin Tampereen kaupungin velkarakenteesta ja korkoriskistä sellaista tilannetta silmälläpitäen, että markkinatilanne muuttuu tulevaisuudessa ja korot nousevat.

Kuluneen vuoden aikana talouden tilanne on muuttunut dramaattisesti. Myös korot ovat olleet nopeassa nousussa, ja talouden näkymät tulevaisuuteen ovat monin tavoin epäselvät. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on tällä hetkellä 2,625 % (27.9.2022), kun se vielä alkuvuodesta oli negatiivinen.

Näistä lähtökohdista pyydämme vastauksia seuraaviin kysymyksiin kaupungin taloudesta ja velkarakenteesta:

  1. Mikä on kaupungin lainamäärän velkarakenne ja lainojen vuosittaiset erääntymiset esitettynä kaavioina? Mikä on pääomilla painotettu lainojen keskikorko ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika? Miten ja millä aikataululla siis nykyinen korkotaso vaikuttaa lainanhoitokustannuksiin?
  2. Minkälainen on korkoriski ja vaikutus talouteen sitä skenaariota silmälläpitäen, että euribor-korot edelleen nousevat? Miten tilanne voi vaikuttaa velkojen uudelleenrahoitukseen uusilla lainoilla? Onko kaupunki tehnyt stressitestejä ja talouden suunnitelmia korkojen nousun varalle?
     

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen vastaus Sakari Puiston ja Veikko Vallinin valtuustokyselyyn:

Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen

1. Mikä on kaupungin lainamäärän velkarakenne ja lainojen vuosittaiset erääntymiset esitettynä kaavioina? Mikä on pääomilla painotettu lainojen keskikorko ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika? Miten ja millä aikataululla siis nykyinen korkotaso vaikuttaa lainanhoitokustannuksiin?

Tampereen kaupungin lainamäärä oli viime tilinpäätöksessä 891 m€. Tämän lisäksi kaupungilla oli lainaa vastaavia rahoitusleasing-sopimuksia 103 m€, joten yhteensä rahoitusvastuita oli viime tilinpäätöshetkellä 994 m€. Vuonna 2022 ja 2023 arvioidaan kaupungin pitkäaikaisten rahoitusvastuiden määrän säilyvän ennallaan, joskin lyhytaikaisten lainojen määrä saattaa konsernitilivelan kasvun johdosta nousta.

Kaupungin toiminnan ja talouden raportti on viimeksi laadittu elokuun lopun tilanteessa. Arvio tulevan vuoden vaihteen lainamääräksi oli 932 m€, mikä tarkoittaa 41 m€:n vuotuista kasvua ja se johtuu yksinomaan konsernivelan noususta. Ensi vuoden talousarvioesitys pohjautuu velan nollakasvulle. Lainojen pääomapainotettu keskikorko tulee olemaan noin 1,4 % tämän hetken markkinakorkojen ennusteiden valossa. Keskikorko sisältää viitekoron, lainamarginaalin ja suojauskustannuksen. Lainakorkojen keskimääräinen pääomapainotettu korkosidonnaisuusaika on runsaat 9 vuotta.

Lainojen suojausaste on noin 58 % eli euribor-korkojen muutokset vaikuttavat tällä hetkellä kaupungin korkomenoihin noin 42 %:n painolla. Ensi vuonna 2023 arvioidaan kaupungin lainojen keskikoroksi noin 2,1 %, kun markkinaennuste 6 kk:n euriborille on hieman yli 3 %. Kaupunki siis hyötyy pitkäjänteisestä korkoriskin hallintatyöstä selvästi.

Taselainoista 70 % on rahoituslaitoksille ja 30 % konsernitilivelan muodossa kaupungin tytäryhtiöille.

Velkakirjojen mukaiset lainan lyhennykset ilmenevät graafina alla olevasta kuviosta. Jokaisena vuotena lyhennysten määrä jää alle 100 m€:n, joten yksittäisiä poikkeuksellisen suuria jälleenrahoituskeskittymiä ei ole ja kaupungin rahoitustarpeet saadaan hoidettua.

2. Minkälainen on korkoriski ja vaikutus talouteen sitä skenaariota silmälläpitäen, että euribor-korot edelleen nousevat? Miten tilanne voi vaikuttaa velkojen uudelleenrahoitukseen uusilla lainoilla? Onko kaupunki tehnyt stressitestejä ja talouden suunnitelmia korkojen nousun varalle?

Talousarvion jälkeisellä suunnitelmakaudella vuoden 2026 päätteeksi kaupungin lainamäärän arvioidaan kasvavan 1285 m€:oon. Samana vuonna markkinat ennustavat 6 kk:n euribor-koron olevan noin 3,2 %. Näiden ennusteiden valossa tulee kaupungin lainojen keskikorko olemaan noin 2,4 % eli se nousee vain maltillisesti. Korkokustannukset vuonna 2026 tulisivat olemaan noin 31 m€ eli selvästi enemmän kuin tällä hetkellä, mutta kustannukset eivät ole räjähtämässä käsiin.

Kaupungin lainannostotarpeet koostuvat talousarvioiden mukaisista lisänostoista sekä erääntyvien lainojen jälleenrahoituksesta. Koska kaupunki pääasiassa nostaa kaikki uudet lainat vaihtuvakorkoisina ja ylläpitää erillistä portfoliota koronvaihtosopimuksille, ei velkojen uudelleenrahoitus mainittavasti muuta korkokustannuksia. Merkittävin muutos voisi tulla marginaalien muutoksista, mutta vaikutus kokonaiskorkoon jäisi todennäköisesti hyvin vähäiseksi.

Korkokustannusten herkkyystarkastelun voi suorittaa esimerkiksi olettamalla 6 kk:n euribor-koron nousevan 2 %-yksikköä korkeammalle vuonna 2026 kuin markkinaennusteissa. Tällöin euribor-korko olisi yli 5 %. Kaupungin lainojen keskikorko olisi niissä oloissa noin 3,3 % ja vuotuiset korkokustannukset noin 43 m€.

Yhteenvetona voisi todeta kaupungin korkomenojen kasvavan vuonna 2026 jokaista markkinakorkojen prosenttiyksikön suuruista nousua kohden noin 0,5 %-yksikköä ja korkomenojen kasvavan noin 6 m€:lla. Suojausaste on siis edelleen 50 %:n luokkaa ja kustannusten nousua kyetään hillitsemään.

Päätös

Merkittiin.