Perustelut
Vuosisuunnitelmaraportissa kuvataan keskeiset strategiaa toteuttavat toimenpiteet, talouden toteumat ja ennusteet sekä asiakaskokemuksen, riskienhallinnan ja hankintojen periaatteiden toteutumisen tilanne.
Tampereen strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmassa määritellyillä toiminnan painotuksilla ja niitä tarkentavilla toimenpiteillä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosisuunnitelman toimenpiteet etenivät pääsääntöisesti suunnitellulla tavalla vuoden 2022 aikana. Ikäihmisten palveluissa kotona asumista tuettiin monin tavoin. Muun muassa kuvapuhelimien ja lääkeautomaattien asiakasmäärät jatkoivat kasvuaan. Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon kilpailutuksen myötä tuottajiksi saatiin 22 uutta yksikköä tai ryhmäkotia sekä 15 lisäpaikkaa tehostetun palveluasumisen erityishoivaan. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kysyntä on ollut suurta, mutta hoitojonossa olevien asiakkaiden määrä väheni syksyn 2022 aikana tehtyjen toimenpiteiden johdosta. Terapiatakuun toteuttamiseksi käynnistynyt walk in -palvelu lähti hyvin käyntiin. Ala- ja yläkouluikäisille suunnattua moniammatillista Jelppi-toimintaa laajennettiin uusille kouluille.
Aikuissosiaalityössä kehitettiin matalan kynnyksen palveluja, ja rakennettiin moniammatillista yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa. Myös liikkuvan tiimin työskentelyä vahvistettiin. Vammaispalveluissa aloitti lasten tilapäishoidon palvelu, ja Kotitorin neuvonta- ja ohjauspalvelu laajeni koskemaan myös vammaisia henkilöitä. Terveysasematoiminnan uutta toimintamallia kehitettiin edelleen yhdessä henkilöstön kanssa. Terveysasemien ammattilaisille järjestettiin koulutuksia päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoidosta. Suun terveydenhuollon työnjakoja kehitettiin, ja huolitiimitoimintaa laajennettiin. Sairaalapalveluissa erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttö sekä Acutan päivystyskäyntien määrä vähenivät väestönkasvusta ja ikääntymisestä huolimatta vuoteen 2021 verrattuna. Kuntoutuksen tehostamiseen tähtäävän kannustinmallipilotin tulokset olivat positiivisia.
Kaikki vuosisuunnitelman toimenpiteet eivät kuitenkaan edenneet toivotusti. Monissa ostopalveluissa kustannukset nousivat merkittävästi. Henkilöstön saatavuuden ongelmat olivat haaste kaikissa palveluryhmissä heikentäen palveluiden saatavuutta, lisäten henkilöstön kuormitusta ja hidastaen toiminnan kehittämistä. Ikäihmisten palveluissa vanhuspalvelulain mukaisen vähimmäishenkilöstömitoituksen turvaamiseksi perustetuista ympärivuorokautisen asumisen uusista toimista vain osa pystyttiin täyttämään. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvaessa myös palvelutarpeen arviointien määrät kasvoivat eikä lakisääteisissä määräajoissa pysytty rekrytointivaikeuksista johtuen. Samasta syystä lastensuojelun lakisääteinen henkilöstömitoitus ei toteutunut. Terveysasemilla henkilöstön poissaolot ja vaihtuvuus heikensivät yhteydensaantia palveluun ja kasvattivat kiireettömän hoidon jonoja. Sairaalapalveluissa siirrot erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon hidastuivat resurssipulasta johtuen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi muun muassa tiivistettiin oppilaitosyhteystyötä, lisättiin oppisopimuskoulutusta ja muuntokoulutusta sekä toteutettiin pilotti ulkomailta saatavan työvoiman rekrytoimiseksi.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiset palvelut siirtyivät 1.1.2023 Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakate toteutui 2,2 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden aikana talousarviomuutoksia, jotka heikensivät lautakunnan toimintakatetta 10,5 milj. euroa. Talousarviomuutoksia ei kohdistettu arvioituihin korona-avustuksiin ja koronakustannuksiin, vaan ne näkyvät tilinpäätöksessä toimintatuottojen ja -kulujen ylityksinä. Tilinpäätöksessä nettomenojen kasvu on 45,5 milj. euroa eli 5,4 % edellisvuoteen verrattuna. Koronapandemia vaikutti merkittävästi talousarvion tulojen ja menojen toteumaan.
Toimintatuotot toteutuivat 27,4 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui koronakustannusten kattamiseksi saaduista valtionavustuksista, ikäihmisten palvelujen maksutuottojen kertymästä ja myyntituottoihin kirjatuista kustannuskorvauksista. Toimintatuotot alenivat 15,6 milj. euroa eli 10,2 % edellisvuoteen verrattuna korona-avustusten pienenemisen vuoksi. Asiakasmaksulain muutos 1.7.2021 alkaen ei vähentänyt ikäihmisten palvelujen asiakasmaksutuottoja talousarviossa ennakoidun mukaisesti. Lisäksi palvelujen volyymikasvu nosti maksutuottojen kertymää. Myyntituottojen talousarviota suurempi toteuma johtui mm. kotikuntalain mukaisten palvelujen laskutuksesta muilta kunnilta, vammaispalvelujen ateria- ja ylläpitomaksuista sekä aiheutuneisiin kustannuksiin perustuvasta Oriveden yhteistoimintaosuudesta.
Toimintakulut ylittivät talousarvion 25,2 milj. eurolla, mikä johtui suurelta osin palvelujen ostojen ja avustusten toteumasta. Toimintakulut kasvoivat 29,9 milj. euroa eli 3,0 % edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstökulut toteutuivat talousarviota pienempinä ikäihmisten palvelujen, sairaalapalvelujen ja suun terveydenhuollon merkittävien rekrytointihaasteiden vuoksi. Vastaavasti työvoimavajetta on korvattu palvelujen ostoilla. Suurimmat palvelujen ostojen ylitykset olivat koronatestaukseen liittyvissä laboratoriopalveluissa, vammaispalveluissa, ikäihmisten asumispalveluissa ja kotihoidossa, lastensuojelussa, vastaanottopalveluissa sekä työterveyshuollossa. Rekrytointihaasteiden vuoksi vuokratyövoiman ja asiakaspalvelujen ostot ylittyivät noin 12 milj. euroa. Palvelujen ostojen kustannuksia nostivat osaltaan myös väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu, koronapandemian aiheuttaman hoitovelan purkautuminen ja vallitsevasta maailmantilanteesta ja hoitajapulasta johtuva kustannustason nousu. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -tiliryhmä toteutui budjetoitua suurempana pääosin huumekuntoutuksesta ja koronapandemiasta johtuen. Avustukset toteutuivat talousarviota suurempina Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) alijäämän kattamisen, ulkoisille palvelutuottajille maksettujen korona-suojavarustekorvausten sekä psykososiaalisen tuen henkilökohtaisen avun ja toimeentulotuen johdosta. Vuokrakulut toteutuivat budjetoitua suurempina pääosin ikäihmisten koneiden ja laitteiden vuokrien johdosta. Muut toimintakulujen ylitys aiheutui mm. luottotappioista ja ulosottokuluista.
Koronapandemiasta aiheutuvia kustannuksia toteutui noin 22,2 milj. euroa. Välittömiin koronakustannuksiin saatu valtionavustus oli yhteensä 17,4 milj. euroa; eli avustukset kattoivat 78 % aiheutuneista kustannuksista. Sairaalahoidon korona-avustus ei kattanut aiheutuneita kustannuksia, koska kaikki PSHP:n laskuttamat koronapotilaiden hoitovuorokaudet eivät kuuluneet avustuksen piiriin. Lisäksi sairaalahoidon yksikkökorvausten taso pieneni edellisvuodesta ja ei kattanut aiheutuneita kustannuksia. Vuoden 2022 kuluihin sisältyy valmiuslain aikana koronapotilaiden kanssa työskennelleelle henkilöstölle maksettava kertakorvaus.
Investoinnit toteutuivat 0,4 milj. talousarviota alhaisempina, koska vastaanottotoiminnan koneiden ja laitteiden uusinta ja vaikeavammaisten hissien ja nostolaitteiden hankita jäivät toteutumatta. Etelä-Hervannan uuden hammashoitolan hoitolaitteen hankinta siirtyi vuoteen 2023.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosisuunnitelmaraportti tammi–joulukuu 2022 on tämän asian liitteenä.
Oheismateriaalina on sosiaali- ja terveyslautakunnan osuus Tampereen kaupungin vuoden 2022 tilinpäätöksestä. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan 20.3.2023.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Loukaskorpi Johanna, Apulaispormestari
Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosisuunnitelmaraportti tammi–joulukuu 2022 hyväksytään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.