Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 5.2.2026

Lataa  Kuuntele 

§ 5 Oikaisuvaatimus vahingonkorvausvaatimusta koskevasta päätöksestä 

TRE:5797/03.07.01/2025

Valmistelija

  • Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Jätehuoltopäällikkö Anu Toppila, puh. 040 806 3362 ja juristi Lauri Rantanen, puh. 040 484 8936, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 1241 626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Vaatimus ja asian tausta

Asianosaiset tekivät Tampereen kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen, joka liittyi alueellisen jätehuoltolautakunnan määräämiin julkisoikeudellisiin jätemaksuihin. Alueellinen jätehuoltolautakunta päätti 17.12.2025 § 61 vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämisestä.

Asianosaiset ovat 5.1.2026 päivätyllä kirjeellään vaatineet oikaisua jätehuoltolautakunnan tekemään päätökseen. Asianosaiset katsovat, että päätös on virheellinen, minkä takia he vaativat, että oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös kumotaan ja poistetaan. Asianosaiset uudistavat aiemmin esittämänsä vahingonkorvausvaatimuksen perusteineen. Asianosaisten esittämä vahingonkorvausvaatimus on 1.11.2025 saakka yhteensä 133 634,71 €. Lisäksi asianosaiset vaativat, että Tampereen kaupunki sitoutuu edellä mainitun lisäksi maksamaan asianosaisille ainakin 1.5.2026 saakka aiheutuvia lisävahinkoja. Asianosaiset vaativat myös, että vahingonkorvaukselle on suoritettava lainmukainen viivästyskorko.

Oikaisuvaatimuksen tekijät perustelevat oikaisuvaatimustaan sillä, että jätehuoltolautakunnalla ei olisi toimivaltaa käsitellä ja/tai hylätä vahingonkorvausvaatimusta. Tässä yhteydessä viitataan Tampereen kaupungin hallintosäännön 23 §:ään, jossa on mainittu alueellisen jätehuoltolautakunnan erityistehtävistä ja ratkaisuvallasta. Asianosaisten käsityksen mukaan Pirkanmaan käräjäoikeus on toimivaltainen tuomioistuin käsittelemään Tampereen kaupungin vahingonkorvausvelvollisuutta koskevat kysymykset.

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös olisi myös syntynyt virheellisessä menettelyssä, koska lautakunta on tehnyt päätöksen esteellisen viranhaltijan esittelystä. Asianosaisten mukaan vahingonkorvausvaateessa on kysymys jätehuoltomääräysten ja jätetaksan soveltamisen lainmukaisuuden lisäksi lautakunnan esittelijän ja jätelautakunnan oman toiminnan arvioimisesta. Oikaisuvaatimuksen mukaan lautakunnan esittelijä ei voi valmistella eikä esitellä asiaa, jossa on kysymys osaltaan hänen oman toimintansa arvioimisesta. Lautakunta ei myöskään voi arvioida ja päättää oman toimintansa lainmukaisuudesta. Asianosaiset katsovat viranhaltijan ja lautakunnan toimineen hallintolain vastaisesti, kun ne päätöstä tehdessään eivät ole ottaneet huomioon hallintolain edellyttämiä esteettömyysvaatimuksia. Oikaisuvaatimuksessa viitataan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin 28.11.2024 antamaan ratkaisuun EOAK/4857/2023, jossa on muun ohella arvioitu esteellisen viranhaltijan osallistumista päätöksen valmisteluun. Lisäksi päätöksessä on otettu kantaa jätetaksassa oleviin maksuperusteisiin: päätöksen mukaan määrätyn jätemaksun perusteen oikeellisuus tulee olla niin maksuvelvolliselle kuin lain noudattamista valvovalle viranomaiselle dokumentoitavissa.

Oikaisuvaatimusta perustellaan myös sillä, että päätös olisi muuten lainvastainen. Tämä näkemys perustuu siihen, että voimassa oleva jätetaksa olisi asianosaisten mukaan lainvastainen. Näiltä osin viitataan asianosaisten 7.11.2025 päivätyn vahingonkorvausvaatimuksen perusteluihin. Tässä keskeisenä perusteena tuodaan esille, että jätetaksaan sisällytetyt putkijärjestelmän ylläpito- ja rahoituskulut ovat jätelakiin perustumattomia kustannuksia, minkä takia putkikeräysjärjestelmän osalta vahvistettu jätetaksa olisi jätelain vastainen. Näiltä osin asianosaisille määrätyt jätemaksut olisivat lainvastaisia. Oikaisuvaatimuksessa myös katsotaan, että alueellisen jätehuoltolautakunnan 17.12.2025 § 61 tekemän päätöksen perustelut olisivat virheelliset ja sisällöllisesti epäselvät.

Oikaisuvaatimuksen yksilöllinen tarkastelu

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella. Laillisuusperuste on olemassa, jos päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, taikka päätös on muuten lainvastainen.

Tampereen kaupungin hallintosäännön 16 §:n (”Lautakuntien yleistehtävät ja ratkaisuvalta”) 9 kohdan mukaan lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta vähintään 50 000 euron, mutta alle 500 000 euron suuruisen vahingonkorvauksen myöntämisestä. Alueellisella jätehuoltolautakunnalla on siten ollut toimivalta asian käsittelyssä ja vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämisessä.

Päätös ei ole myöskään syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä, joten osallistuminen saman asian käsittelyyn useassa eri vaiheessa/toimielimissä ei aiheuta esteellisyyttä. Toisin sanoen sama henkilö voi osallistua asian käsittelyyn sen kaikissa vaiheissa. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa luottamushenkilö on kunnan viranhaltijana asian käsittelyn aikaisemmassa vaiheessa esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, jossa kunta on asianosainen (kuntalaki 97.3 §).

Oikaisuvaatimuksessa viitatussa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa on ollut kyse viranhaltijan toimintaan kohdistuvasta kantelusta. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole ollut kyse kanteluasiasta, vaan alueellisen jätehuoltolautakunnan hyväksymään jätetaksaan perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen käsittelystä.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole myöskään esitetty mitään sellaisia uusia seikkoja, jotka osoittaisivat jätehuoltolautakunnan 17.12.2025 § 61 tekemän päätöksen olleen virheellinen tai lainvastainen. Näiltä osin jätehuoltolautakunta viittaa 17.12.2025 § 61 antamaansa yksityiskohtaiseen ja perusteltuun selvitykseen asiassa. Jätemaksuihin liittyvät erimielisyydet ratkaistaan jätelain mukaisesti muutoksenhaulla hallinto-oikeudessa. Asianosaiset eivät ole käyttäneet muutoksenhakuoikeuttaan jätetaksaa koskevissa päätöksissä, eivätkä he ole hakeneet muutosta heille määrättyihin jätemaksuihin jätelain mahdollistamalla tavalla. Vahingonkorvausvaatimusta ei voida käyttää muutoksenhaun korvikkeena.

Alueellinen jätehuoltolautakunta on ollut toimivaltainen päättämään asian eikä päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Lautakunnan päätös ei ole ollut lainvastainen eikä sitä ole syytä muuttaa myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella. Edellä kerrotun johdosta asianosaisten oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi perusteettomana. 

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Asianosaiset, Mikko Nurminen, Kati Skippari, Anu Toppila, Lauri Rantanen, Patricia Nikko, Laura Klami, Juha Yli-Rajala

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa muutosta hakea se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavakseen yksityisoikeudellista asiaa koskevaa valitusperustetta, jonka osalta toimivalta on käräjäoikeudella.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. 

Hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.