Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 6.3.2024

Perustelut

Alueellinen jätehuoltolautakunta on hyväksynyt voimassa olevat kunnalliset jätehuoltomääräykset 19.5.2021 (§ 27). Lisäksi määräyksiin on tehty yksittäisiä pykäliä sekä perustelumuistiota koskevia päivityksiä 7.6.2023 (§ 25). Jätehuoltomääräykset ovat jätelakiin perustuvia paikallisia säännöksiä jätehuollosta. Ne tarkentavat jätelakia ja –asetusta ja ovat sitovia määräyksiä toimialueella.

Jätehuoltomääräysten muutosten valmistelu ja päätöksenteko

Voimassa oleviin jätehuoltomääräyksiin ehdotetaan sisällöllisiä muutoksia kunnan järjestämään jätehuoltoon liittymistä (§ 7), erikseen kerättäviä jätelajeja (§ 13), jätteen polttamista ja hautaamista (§ 19), keräysvälinetyyppejä (§ 20) ja jäteastioiden sijoittamista (§ 27) koskien. Jätehuoltomääräysten perustelumuistioon esitetään tehtäväksi sisällöllisiä muutoksia vastaavien pykälien perusteluihin.

Näiden lisäksi jätehuoltomääräyksiin ehdotetaan yksittäisiä sanamuotojen päivityksiä tai muita pienimuotoisia, teknisiä päivityksiä jätehuoltomääräysten yleiseen osaan sekä 48 §:n siirtymäsäännöksiin. Vastaavia pienimuotoisia päivityksiä tai muita teknisiä muutoksia esitetään tehtäväksi seuraaviin perustelumuistion kohtiin: yleiset perustelut, kimppa eli yhteinen keräyspiste (§ 8), muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet (§ 16), ajoväylät ja keräysvälineiden siirtoväylät kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa (§ 30) ja siirtymäsäännökset (§ 48).

Yksityiskohtaisemmat muutokset voimassa oleviin jätehuoltomääräysten pykäliin ja perustelumuistioon on esitetty liitteissä 1 ja 2. Muutosten esitetään astuvan voimaan 1.3.2024 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Ennen esitettyjen muutosten hyväksymistä jätehuoltolautakunnan on varattava lausunnon antamismahdollisuus toimialueen kunnille, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Lisäksi kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vaikutusmahdollisuus asiaan. Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen jälkeen esitetyt muutokset tuodaan hyväksyttäväksi jätehuoltolautakunnalle. Tavoitteena on, että muutokset hyväksyttäisiin jätehuoltolautakunnan kokouksessa 7.2.2024.

Jätehuoltomääräyksiin ja perustelumuistioon esitettävien muutosten perustelut

Jätehuoltomääräysten pykäliin 7, 13 ja 20 esitettävät muutokset johtuvat pääasiassa jätehuoltomääräysten toimeenpanon yhteydessä havaituista päivitystarpeista.

Jätteiden 15 §:n mukaisten erilliskeräysvelvoitteiden noudattamisen seuranta asuinkiinteistöillä on työllistänyt jätehuoltoviranomaista paljon kuluneen vuoden aikana. Tähän saakka ne kiinteistöt, jotka eivät ole liittyneet asianmukaisesti jätehuoltoon, on siirretty sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n liittymispyyntöjen että jätehuoltoviranomaisen lähettämien kehotuskirjeiden jälkeen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka on käynnistänyt hallintopakkomenettelyn kiinteistöä kohtaan. Ympäristönsuojeluviranomainen on velvoittanut sakon uhalla kiinteistön haltijaa liittymään jätehuoltoon jätelain ja jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Prosessi on ollut hallinnollisesti raskas ja hidas.

Aiemmin seuranta on kohdentunut lähinnä sekajätehuoltoon liittymiseen, koska jätehuoltomääräyksissä ei ole ennen vuotta 2021 ollut velvoitteita kierrätettävien jätteiden erilliskeräykseen liittymiseksi biojätettä lukuun ottamatta. Tällä hetkellä jätehuoltomääräysten lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet kuitenkin edellyttävät, että jokaisella vähintään 5 huoneiston kiinteistöllä on oltava erilliskeräys järjestettynä biojätteelle ja pakkausjätteille (lasi-, kartonki- ja muovipakkaukset sekä pienmetalli). Lisäksi Tampereen seudun keskustaajamassa biojätteen lajittelu- ja erilliskeräys on oltava järjestettynä 1.9.2023 jälkeen jokaisella kiinteistöllä. Tämä on lisännyt seurannan tarvetta aikaisemmasta merkittävästi. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun keskustaajamassa biokeräykseen liittymättömiä kiinteistöjä on edelleen arviolta noin 4 000–4 200 kpl.

Tampereen kaupunkiseudun kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa on syksyn 2023 aikana keskusteltu seurantaan liittyvien toimintaprosessien tehostamisesta. Ympäristönsuojeluviranomaisten edustajat ovat todenneet liittymättömien kiinteistöjen siirtämisen hallintopakkoprosessiin nykymuodossaan mahdottomaksi, ottaen huomioon esimerkiksi pelkästään biokeräykseen liittymättömien kiinteistöjen suuren määrän.

Tämän vuoksi jätehuoltomääräyksiin esitetään tehtäväksi muutoksia kunnan järjestämään jätehuoltoon liittymistä (§ 7), erikseen kerättäviä jätelajeja (§ 13) ja keräysvälinetyyppejä (§ 20) koskeviin pykäliin. Esitettävät muutokset mahdollistaisivat jatkossa sen, että ne kiinteistöt, jotka eivät kirjallisista liittymispyynnöistä ja -kehotuksista huolimatta huolehdi liittymisvelvoitteistaan, liitetään kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen asiakkaaksi ilman hallintopakkomenettelyä jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoittamina ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy toimittaa kiinteistölle lainsäädännön ja määräysten edellyttämät jäteastiat. Kiinteistön haltijalle ilmoitetaan etukäteen kirjeitse kiinteistön liittämisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja kirjeessä kerrotaan liittämisen perusteet sekä tiedotetaan kiinteistön palveluista ja maksuista.   

Kunnan järjestämään jätehuoltoon liittymisestä ei tehdä erillistä sopimusta, sillä velvoite perustuu jätelakiin ja jätehuoltomääräyksiin, sekä jätehuoltopalvelujen maksut jätehuoltoviranomaisen hyväksymään julkisoikeudelliseen jätetaksaan. Vastaava toimintamalli on myös ollut jo pitkään käytössä kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolisilla kiinteistöillä. Mikäli näillä alueilla kiinteistön haltijat eivät huolehdi liittymisvelvoitteestaan, kiinteistöt on liitetty aluejätepisteen käyttäjäksi lakisääteisen liittymisvelvoitteen perusteella. Liittämisestä on ilmoitettu asiakkaalle kirjeellä, jossa on tiedotettu aluejätepisteen käyttäjän palveluista sekä maksuista.

Kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi ja erityisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten hallinnollisen taakan vähentämiseksi edellä mainittu menettelytapa olisi syytä ottaa käyttöön myös kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen asiakkaiden kohdalla. Uudet kirjaukset mahdollistaisivat aiempaa tehokkaamman jätelain ja jätehuoltomääräysten noudattamisen seurannan sekä jätehuoltoon liittymisessä että erilliskeräysvelvoitteiden noudattamisessa. Asian valmistelussa on hyödynnetty Kuntaliiton vuonna 2022 julkaisemaa opasta jätehuoltomääräysten laadintaan, Kuntaliiton lakimiehen ohjeita sekä kokemuksia muilta toimialueilta.

Keräysvälinetyyppejä koskevaan pykälään 20 esitetään lisäksi tarkennettavaksi kiinteistön haltijan ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vastuita tilanteissa, joissa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kiinteistölle toimittama jäteastia on vahingoittunut, kadonnut tai tuhoutunut. Vahingoittuneesta, kadonneesta tai tuhoutuneesta jäteastiasta peritään kiinteistön haltijalta kulloinkin voimassa olevan jätetaksan mukainen korvausmaksu. Kiinteistön haltijan ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n välisissä astiavuokrasopimuksissa kyseinen kirjaus on ollut jo aiemmin, mutta oikeus kyseisen maksun perimiseen on katsottu tarkoituksenmukaiseksi tuoda myös jätehuoltomääräyksiin sekä jätetaksaan. Toisaalta jätehuoltomääräyksiin esitetään myös tarkennettavaksi niitä tilanteita, joissa kiinteistön haltija ei ole korvausvelvollinen astian hajoamisesta. Näitä ovat esimerkiksi normaalista kulumisesta ja kuljetusurakoitsijan toiminnasta johtuvat syyt.

Jätehuoltomääräysten jätteen polttamista ja hautaamista koskevaan pykälään (§ 19) esitetään, että risujen ja oksien avopoltto kiellettäisiin tiivisti asutuilla taajama-alueilla. Muutoksen jälkeen vähäisiä määriä risuja ja oksia voisi polttaa avopolttona ainoastaan taajama-alueiden ulkopuolella. Osa toimialueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisista on toivonut kyseistä muutosta jätehuoltomääräyksiin. Muutoksella pyritään vähentämään risujen ja oksien poltosta aiheutuvaa ympäristöhaittaa.

Jäteastian sijoittamista koskevaan pykälään 27 esitetään tarkennettavaksi käsin siirrettävien jäteastioiden sijoittamiseen liittyviä seikkoja, joita Pirkanmaan Jätehuolto Oy on pyytänyt edellisen jätehuoltomääräysten päivittämisen yhteydessä keväällä 2023. Jätehuoltomääräyksiin esitetään tarkennettavaksi käsin siirrettävien jäteastioiden sijoittamista koskevat etäisyysvaatimukset. Ehdotuksen mukaan käsin siirrettävä jäteastia on lähtökohtaisesti sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi vähintään 5 metrin etäisyydelle jäteastiasta. Kiinteistön olosuhteiden vuoksi jäteastia voidaan sijoittaa myös tätä kauemmas, mutta siitä peritään jätetaksan mukainen lisätyömaksu. Aiemmin kyseinen asia on ollut mainittuna ainoastaan jätetaksassa. Nyt vastaava kirjaus esitetään tuotavaksi myös jätehuoltomääräysten puolelle, jotta jätehuoltomääräykset ja jätetaksat ovat näiltä osin yhtenevät. Kirjauksella pyritään turvaamaan jäteastioiden esteetön ja sujuva tyhjennys.

Lisäksi pykälään 27 esitetään tarkennettavaksi menettelyitä tilanteissa, joissa kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella sijaitsevalla kiinteistöllä jäteastian tyhjennykset eivät onnistu kiinteistön olosuhteiden, kuten alueelle johtavan tiestön, vuoksi. Asiaan liittyvien menettelyiden ja toimivaltakysymysten selkeämpi kirjaaminen jätehuoltomääräyksiin on nähty käytännön syistä tärkeäksi, koska toimialueella on noussut asiaan liittyviä yksittäisiä ongelmia esille. Tämän vuoksi jo aiemmin käytössä olleita menettelytapoja esitetään kirjattavaksi selkeämmin jätehuoltomääräyksiin. Kirjauksella pyritään myös varautumaan ensi vuonna käynnistyvään kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen laajentamisen toimeenpanoon. Kyseiseen pykälään on myös lisätty tarkennus siitä, että kiinteistön haltijan vastuulla on hakea poikkeamista jätehuoltomääräyksistä 46 §:n mukaisesti, jos kiinteistön olosuhteiden vuoksi jätehuoltomääräysten mukaisia jäteastioita ei saada sijoitettua kiinteistölle. Tällaisia olosuhteita ovat esimerkiksi paloturvallisuus- ja kaavamääräykset, jotka estävät vaadittavien jäteastioiden sijoittamisen kiinteistölle. Kyseinen kirjaus on haluttu tuoda jätehuoltomääräyksiin selvyyden vuoksi korostamaan kiinteistön haltijan vastuuta asiassa.

Lisäksi jätehuoltomääräysten keräysvälinetyyppejä (§ 20) ja siirtymäsäännöksiä (§ 48) koskevista pykälistä esitetään poistettavaksi pikakontteja koskevat maininnat. Pikakonttien käytön erillinen rajoitus ja käytöstä poistamiselle asetettu siirtymäaika on umpeutunut jo vuoden 2021 lopulla, eikä kyseisiä keräysvälineitä ole enää käytössä toimialueella. Tämän vuoksi erilliset pikakontteja koskevat maininnat esitetään poistettavaksi jätehuoltomääräyksistä. Keräysvälineitä koskevassa 20 §:ssä on lueteltu toimialueella sallitut keräysvälineet, minkä takia pikakontit ovat kiellettyjä jatkossakin ilman erillistä mainintaa.

Muut jätehuoltomääräyksiin esitettävät muutokset ovat lähinnä teknisiä sanamuotojen päivityksiä ja tarkennuksia, jotka eivät muuta määräysten sisältöä aiemmasta.

Esitettyjen muutosten vaikutusten arviointi 

Jätehuoltomääräyksiin esitettävät merkittävimmät muutokset koskevat jätehuoltoon liittymättömiä tai jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita noudattamattomia kiinteistöjä. Nämä kiinteistöt esitetään jatkossa liitettäväksi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen asiakkaaksi jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoittamina. Jätelakia ja jätehuoltomääräyksiä noudattamattomille kiinteistöille lähetetään jatkossakin useita liittymispyyntöjä ja -kehotuksia, missä kiinteistön haltijaa tiedotetaan etukäteen kiinteistöä koskevista velvoitteista, vaihtoehtoisista ratkaisutavoista ja menettelyistä velvoitteiden hoitamiseen sekä mahdollisuudesta poikkeamisen hakemiseen jätehuoltoviranomaiselta. Jos kiinteistön haltija ei asetettuun määräaikaan mennessä huolehdi velvoitteistaan jätelain ja jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä olisi oikeus toimittaa kiinteistöille jätehuoltomääräysten mukainen jäteastia pisimmällä mahdollisella jätehuoltomääräysten mukaisella tyhjennysvälillä. Jos Pirkanmaan Jätehuolto Oy toimittaa jäteastian kiinteistölle turhaan kiinteistön haltijan passiivisuudesta tai muusta kiinteistön haltijasta johtuvasta syystä, voidaan kiinteistön haltijalta periä tästä jätetaksan mukainen lisätyömaksu.

Koska jätehuoltoon liittymisvelvoitteet ja erilliskeräysvelvoitteet perustuvat jokaista kiinteistöä velvoittavaan lainsäädäntöön ja määräyksiin, esitetyt muutokset eivät lisää kiinteistön haltijoiden vastuita tai velvoitteita. Kiinteistön haltijalla on myös lukuisia mahdollisuuksia hoitaa velvoitteensa kuntoon ennen kuin nyt jätehuoltomääräyksiin esitetyt muutokset kohdistuisivat kiinteistöön. Lisäksi mahdollinen jätetaksan mukainen lisätyömaksu jäteastian turhasta toimittamisesta kiinteistölle kohdistuisi ainoastaan niihin kiinteistön haltijoihin, jotka eivät ole huolehtineet kiinteistölle esimerkiksi tarvittavan poikkeamisen (ml. kompostoinnista ilmoittaminen) hakemisesta ohjeistuksista huolimatta.

Viranomaisten näkökulmasta muutoksen arvioidaan helpottavan erityisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten hallinnollista taakkaa, koska aiemmin työläs ja pitkä hallintopakkoprosessi jäisi pois. Kiinteistöt saataisiin nopeammin asianmukaisen jätehuollon piiriin, minkä arvioidaan vähentävän jätehuollon ympäristövaikutuksia. Muutoksen arvioidaan myös parantavan jätteiden lajittelua toimialueella, kun jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita noudattamattomat kiinteistöt saadaan sujuvammin ohjattua erilliskeräyksen piiriin.

Taajama-alueille asetettavan risujen ja oksien polttamiskiellolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia asukkaisiin. Risujen ja oksien toimittaminen jätekeskuksiin on maksutonta. Toisaalta niitä voidaan myös hakettaa ja kompostoida kiinteistöllä, joten oksien ja risujen käsittelyyn on useita muita vaihtoehtoisia tapoja kuin avopoltto. Kiellon arvioidaan helpottavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten valvontaa ja vähentävän mahdollisia savuhaittoihin liittyviä valituksia taajama-alueilla.

Muilla jätehuoltomääräyksiin esitettävillä muutoksilla ei arvioida olevan vaikutuksia asukkaiden tai viranomaisten toimintaan tai ympäristöön, koska muutokset ovat lähinnä aikaisempien, jo olemassa olleiden menettelytapojen kirjaamista jätehuoltomääräyksiin tai perustelumuistioon.