Asunto- ja kiinteistölautakunta, kokous 13.5.2020

§ 64 Valtuustoaloite metsittämiseen soveltuvien alueiden kartoittamiseksi Tampereella - Ilkka Porttikivi ym. 

TRE:836/11.00.01/2020

Valmistelija

  • Ekholm Virpi, Kiinteistöjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Metsätalouspäällikkö Anne Tuominen, puh. 050 517 7053, etunimi.j.sukunimi@tampere.fi ja vanhempi erikoissuunnittelija Marjaana Tuoriniemi, puh. 040 806 2895, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Hanna Sandström, puh. 040 750 1876, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Ilkka Porttikivi ym. esittävät 27.1.2020 jättämässään valtuustoaloitteessa, että Tampereen kaupunki selvittäisi alueet, joissa metsittäminen ja puiden lisääminen tulisi kyseeseen. Aloitteessa tällaisiksi kohteiksi mainitaan esimerkiksi käytöstä poistetut tai vajaakäytöllä olevat pellot sekä kaupungin viheralueet. Aloitteessa esitetään lisäksi, että metsityksessä otettaisiin hiilinielujen lisäämisen ohella huomioon myös puuston monimuotoisuus ja sen luonnon monimuotoisuutta lisäävä vaikutus.

Tampereella on asemakaavoitettuja viheralueita 2097 ha. Ne jaetaan hoitoluokituksessa kolmeen pääluokkaan: rakennetut puistot 374 ha, avoimet alueet (pellot ja niityt) 171 ha sekä puistometsät 1552 ha. Yhteensä kaupungilla on metsiä omassa kunnassa lähes 7.000 ha ja lisäksi 500 ha muiden kuntien alueella. Luokat ilmentävät alueiden käyttötarkoitusta sekä niiden maisemallista ja luontoarvojen merkitystä ja niillä ohjataan kunnossapitoa. Kokonaisuudesta muodostuvan viherverkon tavoitteena on monimuotoisuus, luontoarvojen huomioiminen sekä alueen historian vaaliminen. Tuloksena on mosaiikki, joka sisältää vaihtelua avoimen maiseman ja peitteisyyden suhteen sekä tarjoaa kuntalaisille rakennettujen viherpalveluiden ohella mahdollisuuksia luonnon kokemiseen.

Asemakaavoissa viheralueet luokitellaan karkealla jaotuksella ilmaistuna puistoihin, luonnonmukaisiin alueisiin ja erityissuojaviheralueisiin. Puistot ovat rakennettuja, useimmiten palveluja, kuten oleskelu-, leikki- ja kuntoilualueita sekä pienimuotoisia pallokenttiä sisältäviä viheralueita. Luonnonmukaisilla alueilla on säilytettäviä ja suojeltavia luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoja. Edellä mainitut voivat olla joko metsäisiä tai avoimia. Suojaviheralueiden tarkoituksena on nimensä mukaisesti antaa melu-, pöly- tai näkösuojaa asutukselle joko liikenteen, kaupan tai työpaikka-alueen suuntaan.

Avoimista niitty- ja peltoalueista on laadittu Viherpalveluohjelma Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito kaudelle 2015-2025. Se sisältää viiteen hoitoluokkaan tyypiteltyjen alueiden hoitokortit 87 kohteesta. Arvoniityt on koettu tärkeiksi kulttuuriperinteen, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta, tai ne ovat muuten asukkaille merkittäviä niittyjä. Arvoniittyjä sijoittuu sekä vanhoille viljelymaille että harjuille. Useille niistä on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Puronvarsien ja notkojen niityillä on merkitystä hulevesien hallinnassa. Viherpalveluohjelman yhtenä tavoitteena on sekä säilyttää että muodostaa avoimia viheralueita osana monimuotoista viherverkkoa. Avoimilla alueilla on huolena umpeenkasvu, joten niiden metsittäminen vähentäisi edellä kuvattua monimuotoisuutta ja menettäisimme myös kulttuurihistoriallisia arvoja.

Nykyisin tunnetaan melko hyvin eri eliöiden merkitys luonnon kokonaisuuden kannalta. Keskiöön on noussut pölyttäjien merkitys ruoan tuotannossa. Metsäluonnon ohella rakennetut puistot ja ennen kaikkea avoimet kasvipeitteiset alueet, kuten niityt, kedot, paahderinteet ja monilajiset maisemapellot sekä laidunalueet tarjoavat hyönteisille elinympäristöä ja laajalla kirjolla ravintokasveja läpi lämpimän vuodenajan, joten niiden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Villi Vyöhyke ry:n esityksestä on poistettu puustoa muutamilta alueilta, jotta hyönteislajien tarvitsemia paahderinteitä on voitu elvyttää. Avoimilla alueilla on maiseman, luonnon, virkistyspalveluiden ja paikallishistorian ohella merkitystä myös ns. kaupunkiturvallisuuteen eli riittäviin näkymiin kulkureittien varrella. Pellot ja niityt eivät siis ole vajaakäytöllä olevia alueita, vaan niiden avoimena pitämiselle on olemassa monitahoiset perusteet.

Uusia meluvalleja tehdään nykyisin vähemmän, sillä tila on tiivistyneessä kaupunkirakenteessa rajallinen. Kestävän kehityksen suuntaviivojen ohjaamana on kuitenkin tehty kunnallisteknisten töiden yhteydessä läjitystä korottamalla vanhoja meluvalleja tai läjittämällä massoja kohtuullisten ajomatkojen päähän työalueesta. Nämä viimeaikaiset läjityshankkeet sisältävät myös alueen maisemoinnin, johon kuuluu metsitys.

Uusilla asemakaava-alueilla luontoarvot määrittävät merkittävästi kaava-alueen rakennetta. Liito-oravien ja lepakoiden elinympäristöt sekä tärkeät kasvillisuusalueet, kuten mm. metsälehmuskasvustot, vanhat metsät ja monilajiset lehdot sekä hyönteisesiintymät, jäävät lain määrittäminä rakentamisen ulkopuolelle. Seurauksena on, että uusissa asemakaavoissa viheralueet ovat pääsääntöisesti metsäisiä tai kasvipeitteisiä. Rakennettuja puistoja pyritään varaamaan ainoastaan perusviherpalveluihin, joita ovat kulkureitit sekä leikki- ja liikuntapaikat. Nämä alueet tarvitsevat usein lähes täydellisen uudisrakentamisen maaston korkeusmuutoksien takia, joten puusto niihin istutetaan normaalin suunnitteluprosessin seurauksena kunkin vuoden talousarviomäärärahojen puitteissa. Myös kunnallisteknisten töiden tarvitsemille kaivantoalueille laaditaan hankkeen yhteydessä maisemointisuunnitelma, jonka mukaan viimeistely toteutetaan. Merkittävissä määrin putki- ja johtokaivantojen kohdalle rakennetaan kuitenkin kulkuväylä. Tämä kaksoishyöty huomioidaan jo kaavatyöskentelyssä ja näin vähennetään puuston poistamistarvetta.

Kaupunkiympäristön palvelualueella vihersuunnittelussa ja -rakennuttamisessa on alettu noudattaa sekä luontolähtöisyyden, että resurssitietoisuuden pohjalta kestävää ympäristörakentamista (KESY-toimintamalli 2018 /Viherympäristöliitto). Se tarkoittaa paikallisen lähtökohdan hyödyntämistä vastaten kestävän kehityksen yleisiin tavoitteisiin soveltaen niitä viheralalla. Tässä hengessä Niemenrannan III-kaava-alueella kehitetään puustoa luontaisesti syntyneestä taimikosta niin laajoilla alueilla, kuin se viherpalveluiden rakentamisen yhteydessä on mahdollista. 

Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan muutoksia puulajistoomme ja lisäämään taudinaiheuttajien ja tuholaisten vaikutuksia sekä vaikeuttamaan pitkän ajanjakson kuluessa etenkin havukasvien menestymistä. Tämän vuoksi tarvitaan monilajisuutta turvaamaan puustoisuutta. Kaupunkiympäristön palvelualueella Viheralueet ja hulevedet -yksikössä on aloitettu valmistella Kaupunkipuulinjausta eri asiantuntijoiden kanssa tarkoituksena muodostaa yhteinen tahtotila, jonka päätavoitteena ovat puutietämyksen lisääminen, puiden hyvinvoinnin ja niiden tuottamien ekosysteemipalveluiden turvaaminen sekä Tampereen puulajiston monipuolistaminen. Tavoitteena on saada kaupunkimaisessa ympäristössä hyväksytty asema puille, määrittää suhtautuminen niiden säilyttämiseen ja lisäämiseen sekä määrittää tähän liittyvät toimintatavat. Hankkeeseen sisältyy yhteistyö Mustilan Kotikunnas Säätiön (Mustilan arboretum) kanssa tarkoituksena löytää uusia ilmastollisesti kestäviä puusukuja, -lajeja ja niiden alkuperiä monipuolistamaan ilmastollisesti muuttuvassa kaupunkiympäristössä käytettäviä lajeja. Tavoitteena on varmistaa, että käytetään myös pitkäikäisiä lajeja, jolloin hiili sitoutuu puustoon pidemmäksi aikaa. Tavoitteena on myös määrän säilyttäminen ja lisääminen, jotta puustoisuus ei pienenisi. Uudet lajit on tarkoitus istuttaa eri puolille kaupunkia ja seurata niiden menestymistä. Tämä on pitkäkestoista työtä, sillä sopivien puulajien löytäminen vie vuosia, mutta niiden istuttamiseen soveltuvia alueita on jo kirjattu ylös.

Kiinteistötoimi päivittää parhaillaan metsien hoidon toimintamallia vuosille 2021-2030. Työn yhtenä lähtökohtana on ollut ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen. Luonnokseen on kirjattu tavoitteeksi hiilinielujen vahvistaminen metsänhoidon keinoin ja esimerkiksi metsittämällä Teisko-Aitolahdessa sijaitsevia käytöstä poistuneita peltoja. Puiden istuttamista esitetään toimenpiteeksi myös Kestävä yhdyskuntayksikössä valmistelussa olevaan Kestävä Tampere 2030 tiekarttaan, mikä edistää pieneltä osin Tampereen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista.

Kiinteistötoimi on kartoittanut käytöstä poistuneiden peltojen tilaa metsätilojen puustotietojen inventointien yhteydessä Teisko-Aitolahden alueella. Osa vanhoista pelloista on metsittynyt luontaisesti ja osa kohteista osittain. Teisko-Aitolahdessa metsitykseen sopivien kohteiden määrä on melko pieni, eikä siellä ole tiedossa muita metsitykseen soveltuvia kohteita maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltojen lisäksi. Esimerkiksi Aitolahden alueella monet niityt ovat luontodirektiivin IV-liitteen suojeleman erittäin uhanalaisen tummaverkkoperhosen elinalueita, joita tulee hoitaa avoimina alueina. Maisemallisesti merkittävät, viljelyksestä poistuneet avoimet peltoalueet on myös perusteltua säilyttää avoimena, ja torjua jatkossa niiden metsittyminen. Kiinteistötoimi valmistelee metsityssuunnitelman metsien hoidon toimintamallin linjausten ja aikataulun mukaisesti ottaen huomioon luonto- ja kulttuuriarvot sekä hirvieläintuhoriskit. Toimenpiteet toteutetaan osana tavanomaista metsänhoitotöiden toteutusta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Rantanen Teppo, Johtaja

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Ilkka Porttikiven ym. valtuustoaloite ja siitä annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Anne Tuominen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

kh

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)