Perustelut
Tampereen seudun työllisyysalue järjestää ja tuottaa työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (380/2023) mukaiset palvelut sekä muussa lainsäädännössä työvoimaviranomaiselle säädetyt tehtävät 16 kunnan muodostamalle yhteistoiminta-alueelle yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tampere toimii työllisyysalueen vastuukuntana. Työllisyysalueeseen kuuluvat Tampereen lisäksi Akaa, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Työllisyysalue vastaa muiden sopijakuntien kuin Valkeakosken kaupungin osalta myös kotoutumisen edistämisestä annetun lain 2 luvussa kunnille säädetyistä tehtävistä 18–64-vuotiaiden osalta lukuun ottamatta perheen kotoutumissuunnitelmaa. Vuosi 2026 on työllisyysalueen toinen toimintavuosi.
Yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisenä toimielimenä toimii elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto. Työllisyysalueen toiminta on osa työllisyys- ja kasvupalvelujen palveluryhmää. Työllisyysalueen talous on osa Tampereen kaupungin talousarviota, taloussuunnittelua ja kirjanpitoa. Työllisyysalueen toiminnasta on muodostettu kirjanpidollinen taseyksikkö, jolla yhteistoiminta-alueen piiriin kuuluvan toiminnan talous on eriytetty kirjanpidossa.
Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2026 talousarviokehyksen 30.6.2025 § 319. Lähtökohdan vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelulle muodostavat kaupunginvaltuuston päätös talouden tasapaino-ohjelman periaatteista, Ilmari Nurmisen pormestariohjelma, kaupungin vuoden 2025 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2026–2029 koskevat taloudelliset ennusteet. Työllisyysalueen vuoden 2026 talousarviovalmistelussa keskeisinä lähtökohtina ovat olleet kansalliset tavoitteet sekä elokuussa valmistuvan työllisyysstrategian painotukset.
Vuoden 2026 talousarvio ja sen sisältämät vuosittaiset sitovat toiminnan tavoitteet perustuvat valmisteilla olevaan työllisyysstrategiaan, päivitettävään kaupunkistrategiaan ja sen pohjana olevaan Ilmari Nurmisen pormestariohjelmaan. Toiminnan tavoitteet valmistuvat pormestarin talousarvioesitykseen. Kaupunginhallituksen 12.5.2025 linjaamat toiminnan painotukset otetaan huomioon tavoitteiden valmistelussa.
Työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen mukaan kuntia on kuultava ennen kuin talousarvio hyväksytään toimielimessä. Elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto on pyytänyt työllisyysalueen kunnilta lausuntoa talousarvioesitysluonnoksesta ja maksuosuusarvioista vuodelle 2026 kokouksessaan 10.6.2025 § 36. Kuntien toimittamat lausunnot ovat päätöksen liitteenä. Lisäksi kuntien lausunnot kuluvan vuoden talousarvioon ovat olleet osaltaan suuntaamassa vuoden 2026 talousarvion valmistelua.
Työvoimaviranomaisen vastuulla olevia keskeisiä lakisääteisiä palveluja ovat työnhakijapalvelut, työnantajapalvelut ja alkavan yrittäjän palvelut. Tehtäviin kuuluu myös palvelujen hankinta sekä avustusten myöntäminen ja maksatus. Työllisyysalueen palvelut järjestetään hyödyntäen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluekosysteemiä tiiviissä yhteistyössä sopijakuntien ja kumppanuusverkostojen kanssa. Lakisääteiset työvoimapalvelut integroituvat kuntien laajempaan elinvoimaekosysteemiin. Työllisyyden edistämisen verkostoyhteistyötä ohjaavat kansalliset tavoitteet sekä alueen toimijoiden yhdessä valmistelema työllisyysstrategia vuosille 2025–2035.
Työllisyysalueen toiminnalla edistetään työpaikkojen ja työllisten kasvua sekä korkeaa ja laadukasta työllisyysastetta. Työvoimapalveluja suunnataan entistä laajemmin kysyntälähtöisiksi. Edelleen jatkuva vaikea työttömyystilanne lisää työllisyysalueen palvelujen tarvetta ja heijastuu kuntien talouteen korkeina palvelu- ja työttömyysturvamenoina. Toiminnan keskiössä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, tehokas työvälitys, yrittäjyyden vahvistaminen sekä työn ulkopuolelle jääneiden työelämään kiinnittymisen tuki huomioiden myös vieraskieliset työikäiset. Yhtenäisen palvelullisen toimintakulttuurin rakentamista työllisyysalueella jatketaan. Työllisyysalueella on kattavat lähipalvelut. Tampereella keskeistä on tukea alueen kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä.
Vuoden 2026 talousarviokehys on toimintakate ja nettoinvestoinnit -tasoilla toimintayksiköitä sitova. Tampereen seudun työllisyysalueen vuoden 2026 talousarviossa toiminnan nettomenot katetaan kuntien maksuosuuksilla. Talousarvioesitykseen ei sisälly poistoja, joten toimintakate sekä tilikauden yli-/alijäämä on nolla. Talousarvioesitykseen ei sisälly investointeja, joten rahoituslaskelmaa ei esitetä.
Osana valmisteilla olevaa talouden tasapainotusohjelmaa työllisyysalueen toimintaan on valmisteltu talouden sopeutuksia yhteensä 5 milj. euroa. Sopeutuksesta 4 milj. euroa kohdistuu vuoden 2026 talousarvioon ja 1 milj. euroa taloussuunnitelmakaudelle 2027-2029. Taloussuunnitelmakauden 2027-2029 osalta sopeutusta ei ole tässä vaiheessa esitetty laskelmissa, vaan kohdentuminen tarkentuu myöhemmin. Taloussuunnitelmakauden 2027-2029 osalta esitys perustuu 2% vuosittaiseen kustannustason nousuun.
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä on huomioitu lisäksi kunta-alan palkkaratkaisun vaikutuksina aiheutuvia menojen lisäyksiä. Esityksessä työllisyysalueen taseyksikön liikevaihto on 76,2 milj. euroa. Liikevaihto muodostuu kuntien maksuosuuksista (76,0 milj. euroa), jotka määräytyvät yhteistoimintasopimuksen kustannustenjakoperiaatteen mukaisesti, sekä arvioiduista työllisyysrahaston korvauksista (0,2 milj. euroa). Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät arvioidut työterveyshuollon korvaukset (0,2 milj. euroa). Vuoden 2025 vuosisuunnitelmaan verrattuna arvioidut kunnilta laskutettavat maksuosuudet pienenevät 2,9 milj. euroa.
Esityksessä työllisyysalueen toiminnan menot ovat yhteensä 76,4 milj. euroa. Suurimman erän muodostavat henkilöstömenot 32,8 milj. euroa. Henkilöstömenojen arvio on muodostettu oman tuotannon palveluiden (ml. tukipalvelut ja hallinto) henkilöstön palkka- ja sivukuluarvioihin perustuen, huomioiden menojen lisäyksinä kunta-alan palkkaratkaisun vaikutus vuodelle 2026. Henkilöstömenojen arvioon sisältyy lisäksi 2 milj. euron menojen vähennys, joka perustuu pienenevään henkilötyövuosien määrään. Henkilötyövuosien suunniteltu määrä vuodelle 2026 on 590 htv.
Muita keskeisiä menoeriä ovat lakisääteiset TE-ostopalvelut (mm. valmennukset, ammatillinen työvoimakoulutus, yhteishankintakoulutukset, asiantuntijakonsultaatiot ym.), kotokoulutukset, sekä ostettavat tukipalvelut, yhteensä 19,3 milj. euroa, liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattavat työnantaja- ja henkilöasiakkaille kohdistuvat lakisääteiset tuet (avustukset) 19,9 milj. euroa (starttiraha, palkkatuki, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki, työolosuhteiden järjestelytuki, harkinnanvarainen kulukorvaus ja matka- ja yöpymiskustannusten korvaus), sekä työllisyysalueen toimitilat ja muut vuokrakulut 4,3 milj. euroa.
Tampereen seudun työllisyysalueen järjestämissuunnitelman mukaisesti työllisyysalueen tehtävät on organisoitu osaksi työllisyys- ja kasvupalvelujen palveluryhmän tehtäviä. Työllisyysalueen toiminta ja talous on erotettu omaksi taseyksikökseen ja se on siten eriteltävissä muusta Tampereen kaupungin toiminnasta. Työllisyysalueen toimintaan liittyvät tukipalvelut on organisoitu Tampereen kaupungilla osaksi työllisyys- ja kasvupalvelujen ja konsernihallinnon toimintoja. Työllisyysalueen vahvan lähipalvelumallin tukena vastuukunta vastaa työllisyysalueen keskitetyistä palveluista. Työllisyysalueelle ei ole muodostettu omaa johtamis-, hallinto- ja tukipalvelutehtävien rakennetta, vaan sille kohdennetaan osuus Työllisyys- ja kasvupalveluiden johdon, hallinnon ja tukipalveluiden kustannuksista.
Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti työllisyysalueen taseyksikölle kohdennetaan välittömät ja välilliset kustannukset. Henkilöstömenoihin sisältyvät yhteistoimintasopimuksen mukaisia lakisääteisiä työvoima- ja kotoutumispalveluja tuottavan henkilöstön palkkakustannukset, jotka kohdennetaan määriteltyjen työtehtävien ja työpanoksen perusteella. Palveluryhmän yhteisten tehtävien (mm. johto, tukipalvelut, kehittäminen) osalta henkilöstömenoista työllisyysalueelle kohdennetaan osuus laskennallisesti. Yhteistoimintasopimukseen kuuluvien lakisääteisten työvoima- ja kotoutumispalvelujen ostot sekä asiakkaille maksettavat tuet ja avustukset kohdistetaan suoraan työllisyysalueen kirjanpitoon. Toimitilojen kustannusten osalta Tampereen toimitilojen kustannukset kohdistetaan toimipistekohtaisten henkilötyövuosien jakautumisen suhteessa. Muiden työllisyysalueen kuntien alueella sijaitsevien toimitilojen kustannukset kohdistetaan kokonaisuudessaan työllisyysalueelle. Tampereen kaupungin yhteisistä tukipalveluista kohdennetaan osa työllisyysalueen toteutuneen käytön mukaan ja osa laskennallisesti. Laskennallisesti kohdennetaan konsernihallinnon ohjaus- ja tukipalvelut, jotka kohdistetaan työllisyysalueelle Tampereen kaupungin maksettujen palkkojen suhteessa. Muut esimerkiksi henkilöstöön ja toimintaan liittyvät palvelujen sekä tarvikkeiden ja materiaalien ostot kohdennetaan työllisyysalueen kirjanpitoon palveluryhmän suunniteltujen henkilötyövuosien jakautumisen suhteessa.
Työllisyysalueen toiminnan menot katetaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien kuntien maksuosuuksilla. Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksessa sovittujen kustannustenjaon periaatteiden mukaisesti. Työllisyysalueen nettokustannuksista 50 % jaetaan laajan työttömyyden suhteessa ja 50 % kustannuksista jaetaan työikäisten määrän suhteessa. Valtionosuuslaskelmien viimeisimpien laskentatekijöiden perusteella vuonna 2026 maksuosuusarviot jakautuvat Tampereen ja muiden kuntien välillä siten, että Tampereen kaupungin maksuosuus on 61,1 % ja muiden kuntien 38,9 %.
Esitys noudattaa Tampereen kaupunginhallituksen 30.6.2025 päättämää talousarviokehystä. Talousarvioon tehtävät mahdolliset muutokset huomioidaan Tampereen kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksessä. Työllisyys- ja kasvujohtaja voi tehdä esitykseen teknisiä muutoksia.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Saari Regina, Työllisyys- ja kasvujohtaja
Talousarvioesitys hyväksytään.
Työllisyys- ja kasvujohtaja oikeutetaan tekemään talousarvioon teknisiä muutoksia.