Perustelut
Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2025 talousarviokehyksen 17.6.2024 § 261. Talousarviokehyksessä on päätetty toimintayksiköiden toimintakate ja investointien yhteissumma, mikä perustuu kaupungin johtoryhmän linjauksiin. Lisäksi 19.6.2024 julkaistussa talousarvion laadintaohjeessa on tarkennettu (liite 4) kaupunginhallituksen kehykseen tehtävät päivitykset palkkaratkaisun kohdennusten ja pysyvien vastaavien myyntivoittojen kohdennusten osalta. Näiden tarkennusten vaikutus kaupungin tulokseen oli 0.
Lähtökohdan vuoden 2025 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelulle muodostavat Tampereen strategia 2030, pormestari Kalervo Kummolan pormestariohjelma, kaupungin vuoden 2024 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2025–2028 koskevat taloudelliset ennusteet.
Tampereen kaupungin vuoden 2024 talousarvio on toteutumassa koko kaupungin tasolla talousarviota selvästi heikompana. Kesäkuun talouskatsaukseen laadittu tilikauden tulosennuste ilman satunnaisia eriä on 70,1 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä on 50,8 miljoonaa euroa budjetoitua heikompi. Talousarvioita heikompi ennuste aiheutuu suurelta osin suunniteltujen omaisuuden myyntien viivästymisestä. Kasvatus- ja opetuslautakunnan vuoden 2024 toimintakate-ennuste on 3,4 milj. euroa muutettua talousarviota heikompi. Palveluryhmät ovat ryhtyneet toimenpiteisiin ylitysuhkien pienentämiseksi. Kuntien talous on heikentymässä huomattavasti vuonna 2024. Suurten kaupunkien talousnäkymät vuosille 2024–2025 ovat kuntien vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden ja vuoden 2025 talousarviovalmistelusta saatujen tietojen perusteella merkittävästi alijäämäiset Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta. Myös eri ennustelaitokset ovat arvioineet kuntatalouden heikkenevän nopeasti vuodesta 2024 lähtien ja pysyvän vaikeana koko taloussuunnitelmakauden 2025–2028.
Vuoden 2025 talousarviokehyksessä toimintakate heikkenee vuoden 2024 muutettuun talousarvioon verrattuna 69,0 milj. euroa (10,8 %), josta TE-uudistuksen vaikutus on 49,7 milj. euroa. Ilman TE-uudistuksen menojen lisäystä toimintakate heikkenee 19,3 milj. euroa (3,0 %). Kehyksessä vuosikate on 89,3 milj. euroa ja tilikauden tulos 42,9 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviokehyksessä on pidättäydytty menojen lisäyksistä. Talousarvion jatkovalmistelussa tavoitellaan tilikauden tuloksen parantamista.
Kasvatus- ja opetuslautakunnalle kohdistuu vuonna 2025 yhteensä kahdeksan sitovaa toiminnan tavoitetta. Lautakunnan tavoitteissa painottuvat teemoina lasten ja nuorten koetun hyvinvoinnin paraneminen, liikkumisen ja harrastamisen lisääntyminen, fyysisen toimintakyvyn vahvistuminen ja oppimistulosten parantuminen. Lisäksi tavoitteena on kiusaamisen ja yksinäisyyden vähentäminen sekä pienten lasten tuen saatavuuden parantuminen. Myös työntekijäkokemuksen parantaminen on asetettu tavoitteeksi kaikille lautakunnille.
Vuoden 2025 talousarviokehyksessä on sitovaa lautakunnan toimintakate. Talousarviokehyksen ja siihen talousarvion laadintaohjeessa tehdyn tarkennuksen mukaisesti Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintakatteen vuonna 2025 tulisi olla -400,9 miljoonaa euroa. Lautakunnan talousarviokehyksen nettomenojen kasvu on 11,8 miljoonaa euroa (+3,0 %) kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna. Kasvatus- ja opetuslautakunnan ja Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan välinen jako voi täsmentyä kehyspäätöksestä talousarviovalmistelun edetessä, koska sivistyspalvelujen yhteisten palvelujen kohdentumista tarkennetaan lautakuntien talousarvioesityksiin.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan vuoden 2025 talousarviovalmistelussa on huomioitu volyymimuutosten (varhaiskasvatuksen laskennallisten lasten määrä ja perusopetuksen oppilasmäärä) aiheuttamat lisäkustannukset, kunta-alan vuoden 2024 palkankorotusten palkkaperintö sekä uusien ja peruskorjattujen tilojen vuokrakustannukset. Lisäksi vuoden 2025 arvioituihin palkankorotuksiin on varauduttu kaupungin yhteisissä erissä. Sen sijaan muihin esitettyihin palvelutarpeisiin ei ole talousarviokehyksessä voitu täysimääräisesti varautua. Kaupunginhallituksen kehyspäätöksen mukaan palvelutarpeen kasvua on kehyksessä osoitetun rahoituksen lisäksi rahoitettava talousarviokehyksen sisäisin siirroin tai tuloja lisäämällä, mikä voi tarkoittaa muutoksia olemassa olevaan palvelutasoon. Lisäksi vuoden 2025 talousarviovalmistelua hankaloittaa kuluvan vuoden ennustetut budjettiylitykset, joihin ei ole talousarviokehyksessä osoitettu lisärahoitusta.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen talousarviossa varaudutaan palvelutarpeen kasvuun. Kaupungin omaan päiväkotihoitoon arvioidaan 170 laskennallisen lapsen lisäys ja palvelusetelipäivähoitoon 200 laskennallisen lapsen lisäys. Kunnalliseen päivähoitoon avautui syksyllä 2024 Ojalan päiväkoti ja Tahmelan uusi päiväkoti otetaan käyttöön syksyllä 2025. Lisäksi tukea tarvitsevien ja monikulttuuristen lasten määrän arvioidaan kasvavan. Yksityiseen palvelusetelipäivähoitoon avautuu yksi uusi päiväkoti ja lisäksi muihin päiväkoteihin tulee laajennuksia. Palvelutarpeen kasvu perustuu erityisesti osallistumisasteen nousuun, tuen lainsäädännön muutoksen aiheuttamaan ryhmäkoon laskuun sekä alle 3-vuotiaiden lasten ja maahanmuuttajataustaisten lasten osuuden kasvuun. Talousarviovalmistelua on haastanut OKM-rahoitteisen hankkeen loppuminen, jonka myötä avustajaresurssin rahoitus pienenee merkittävästi. Lisäksi talousarviokehys ei sisällä lisärahoitusta palvelusetelin indeksitarkistukseen ja kerroinmuutokseen, henkilöstörakenteen muutokseen sekä tukipalvelujen kustannusten ylityksiin ja arvioituun kustannuskasvuun. Varhaiskasvatusyksiköiden johtamiskokonaisuudet edellyttävät rakennemuutoksia eli päiväkodin johtajien määrän lisäyksiä. Johtamiskokonaisuuksien uudelleenjärjestelyistä on laadittu suunnitelma vuosille 2025-2028, mutta muutokseen ei ole voitu varautua talousarvioesityksessä.
Perusopetuksessa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun. Vuoden 2025 painotetun oppilasmäärän vuosikeskiarvon arvioidaan kasvavan 137 oppilaalla. Myös maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilasmäärät kasvavat. Talousarviokehys ei sisällä lisärahoitusta tuen rakenteiden kehittämiseen, alueellisen tasa-arvon huomioimiseen, Suomi toisena kielenä (S2) opetukseen ja kielelliseen tukeen, opetussuunnitelman vuosiviikkotuntien muutoksiin, digi- ja viestintätaitojen kehittämiseen, Lupa harrastaa toiminnan laajentamiseen, Icehearts toiminnan lisäryhmiin ja tukipalvelujen kustannuksiin. Kaikkia palvelutarpeita ei tässä taloustilanteessa voida toteuttaa. Pakollisten tarpeiden osalta perusopetus toteuttaa säästötoimenpiteitä olemassa olevaan toimintaan ja kasvattaa opetusryhmien kokoa.
Kasvatus- ja opetuspalvelujen talousarvioesitys on laadittu on laadittu 0,11 miljoonaa euroa kaupunginhallituksen kehyspäätöstä suuremmaksi, koska Sivistyspalvelujen palvelualueen yhteisten erien kohdentuminen on hieman tarkentunut Kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan välillä. Vastaavasti Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan talousarvioesitys on 0,11 miljoonaa euroa kehyspäätöstä pienempi. Talousarvioesityksen toimintatulot ovat 22,4 miljoonaa euroa, toimintamenot -423,5 miljoonaa euroa ja toimintakate -401,1 miljoonaa euroa. Nettomenojen kasvu on 11,9 miljoonaa euroa eli 3,1 % kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna. Kaupungin yhteisiin eriin tehty palkankorotusvaraus huomioiden nettomenojen kasvu on noin 3,9 %. Investointimenot ovat -2,1 miljoonaa euroa.
Pormestarin talousarvioesitys voi sisältää muutoksia lautakunnan talousarvioesitykseen verrattuna. Talousarvion valmistelutilannetta ja talousarvioesitykseen tehtäviä muutoksia käsitellään kaupungin johtoryhmän talousarvioseminaarissa 17.9.2024. Muutokset huomioidaan pormestarin talousarvioesityksessä.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Kasvatus- ja opetuslautakunnan vuoden 2025 talousarvioesitys hyväksytään ja Sivistyspalvelujen palvelualueen johtaja oikeutetaan tekemään siihen teknisiä muutoksia.
Samalla hyväksytään lautakunnan lausunnot talousarvioesityksen yhteydessä käsiteltäviin valtuusto- ja kuntalaisaloitteisiin.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Lisäksi hyväksyttiin toivomusponnet:
- Lautakunta toivoo, että vuoden 2025 talousarvioneuvotteluissa varaudutaan perusopetuksen oppilasmäärän kasvun myötä lisääntyneeseen sekä kasvaneeseen erityisopetuksen tarpeeseen perustamalla kaupunkiin kolme uutta pienryhmää tuen rakenteen parantamiseksi laaditun suunnitelman mukaisesti.
- Lautakunta toivoo, että vuoden 2025 talousarvioneuvotteluissa varaudutaan perusopetuksen alueellisen tasa-arvon rahoituksen turvaamiseen OKM:n erityisrahoituksen pienentyessä sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöresurssin vakiinnuttamiseen lain vaatimalle tasolle OKM:n rahoituksen supistuessa.
- Lautakunta toivoo, että vuoden 2025 talousarvioneuvotteluissa varaudutaan perusopetuksen S2-oppilaiden määrän kasvuun (arvio 250 oppilasta).
- Lautakunta toivoo, että vuoden 2025 talousarvioneuvotteluissa varaudutaan yksityisen varhaiskasvatuksen kokonaisuuden kohonneiden kustannusten kattamiseen.
- Lautakunta edellyttää, että hallitusohjelman myötä tulevien uusien tehtävien valtionosuusrahoitus kohdennetaan täysimääräisenä kasvatus- ja opetuslautakunnalle uusien kustannusten kattamiseksi.
Lautakunta ilmaisee huolensa siitä, että lautakunnalle osoitettu tiukka talousarviokehys aiheuttaa tilanteen, jossa uusien ja nykyisten lakisääteisten palvelujen toteuttamiseksi joudutaan heikentämään perustoimintoja mm. kasvattamalla ryhmäkokoja.