Perustelut
Tämän asian liitteenä olevassa asiakirjassa on määritelty sivistyspalvelujen palvelualueen toiminnan sujuvan järjestämisen kannalta tarpeelliset toimivallan siirrot lautakunnalta palvelualueen viranhaltijoille. Ehdotetut muutokset on merkitty toiseen liitteistä punaisella fontilla.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimivallan siirrot esitetään tuleviksi voimaan 1.6.2026 ja erikseen merkityiltä osin 1.8.2026 alkaen.
Muutokset 1.6.2026 alkaen
Toimivallan siirtoja esitetään muutettavaksi siten, että 1.6.2026 alkaen varhaiskasvatuksen asiakaspalvelupäällikön sijasta koordinaattori päättää varhaiskasvatuspaikan myöntämisestä, pois lukien täydentävä varhaiskasvatus, ja ostopalveluna hankittavaan varhaiskasvatukseen osoittamisesta (varhaiskasvatuslaki 18 §) sekä palvelusetelin myöntämisestä lasten varhaiskasvatusta ja avointa kasvatustoimintaa varten (varhaiskasvatuslaki 5 §).
Kasvatus- ja opetuslautakunta on 10.3.2026 § 30 ja 14.4.2026 § 41 päättänyt koordinaattorin virkojen perustamisesta. Uusia virkoja on neljä. Varhaiskasvatuspaikka- ja palvelusetelipäätösten suuren määrän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että päätösvalta siirretään varhaiskasvatuksen asiakaspalvelupäälliköltä koordinaattorille, joita jatkossa on virkasuhteisia neljä. Palveluohjauksessa toimivat koordinaattorit ovat jo tällä hetkellä valmistelleet päätökset.
Lisäksi koordinaattorille on tarpeen lisätä sama päätösvalta kuin varhaiskasvatuksen asiakaspalvelutiimin viranhaltijalla (asiakasmaksusihteerillä), koska on tarkoitus, että koordinaattorit voivat tehdä asiakasmaksupäätöksiä ruuhka-aikoina.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan päättämien toimivallan siirtojen mukaan opetusjohtaja päättää lasten perusopetuksessa jatkamisesta. Sanamuotoa on tarpeen tarkentaa siten, että opetusjohtaja päättää oppilaan ottamisesta peruskoulun oppilaaksi jatkamaan oppivelvollisuuden suorittamista lasten perusopetuksessa (perusopetuslaki 26 § 1 mom., 28 § ja oppivelvollisuuslaki 5 § 3 mom.).
Toimivallan siirron tarkennetusta sanamuodosta ilmenee aiempaa selvemmin se, että kyse on oppilaaksi ottamisesta päättämisestä tilanteessa, jossa oppilas otetaan peruskoulun oppilaaksi jatkamaan oppivelvollisuuden suorittamista lasten perusopetuksessa. Toimivalta on tarkoituksenmukaista olla opetusjohtajalla yhdenmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi.
Muutokset 1.8.2026 alkaen
Toimivallan siirtoja on tarpeen päivittää 1.8.2026 alkaen, koska yksittäiset esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistukseen liittyvät perusopetuslain ja oppivelvollisuuslain muutetut säännökset tulevat voimaan vasta 1.8.2026. Muutokset edellyttävät toimivaltamääräysten päivittämistä.
Toimivallan siirtoihin on tarpeen päivittää pidennetyn oppivelvollisuuden käsite voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavaksi. Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimivallan siirtoja on tarpeen muuttaa siten, että 1.8.2026 alkaen varhaiskasvatuksen aluejohtaja päättää varhennetusta oppivelvollisuudesta (oppivelvollisuuslaki 2 § 3 mom.) aiemman pidennetyn oppivelvollisuuden sijasta.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan päättämien toimivallan siirtojen mukaan rehtori päättää pidennetystä oppivelvollisuudesta koulunsa oppilaille. Oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentin mukaan varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen järjestäjä päättää varhennetusta oppivelvollisuudesta ennen perusopetuksen alkamista. Koska varhennetusta oppivelvollisuudesta on päätettävä ennen perusopetuksen alkamista, ei perusopetuksen rehtoreilla 1.8.2026 jälkeen pääsääntöisesti ole enää tarvetta ko. päätösvallalle. Varhaiskasvatusyksiköiden lisäksi esiopetusta järjestetään kuitenkin myös kolmella perusopetuksen koululla. Kaksikielistä esiopetusta järjestään Tammelan koulussa (saksankielinen esiopetus), Tampereen kansainvälisessä koulussa (englanninkielinen esiopetus) ja Wivi Lönnin koulussa (ranskankielinen esiopetus). Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimivallan siirtoja on tarpeen muuttaa siten, että 1.8.2026 alkaen Tammelan koulun rehtori, Tampereen kansainvälisen koulun rehtori ja Wivi Lönnin koulun rehtori päättää varhennetusta oppivelvollisuudesta koulunsa oppilaille (oppivelvollisuuslaki 2 § 3 mom.), ja samasta ajankohdasta lukien poistetaan toimivallan siirto rehtorille päättää pidennetystä oppivelvollisuudesta koulunsa oppilaille (oppivelvollisuuslaki 2 § 3 mom.)
Oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentin mukaan jos lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa, varhennetusta oppivelvollisuudesta päättää lapsen asuinkunta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimivallan siirtoihin esitetään lisättäväksi, että varhaiskasvatusjohtaja tekee lapsen asuinkunnan päätöksen varhennetusta oppivelvollisuudesta, jos lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa, mutta hänen asuinkuntansa on Tampere (oppivelvollisuuslaki 2 § 3 mom.). Toimivallan siirto palveluryhmän johtajalle asuinkunnan päätöksen tekemisestä vastaa asuinkunnan päätöksentekoa koskevia toimivallan siirtoja perusopetuksen puolella.
Perusopetuslain muuttamisesta annetulla lailla (1090/2024) perusopetuslakiin lisätty 20 i § tulee voimaan 1.8.2026. Perusopetuslain 20 i §:ssä säädetään perusopetuksen järjestämisestä oppilaalle, jolla on oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite. Perusopetusopetuksen toimivallan siirtoihin esitetään, että rehtori päättää, että opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain, jos perusopetuslain 20 i §:n 1 momentin mukaiset toimet ovat riittämättömiä ja oppilas ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi kykene opiskelemaan oppiaineita (perusopetuslaki 20 i § 2 momentti).
Perusopetuslain 20 i §:n 1 momentin mukaan jos oppilaalla on ollut oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu varhennetun oppivelvollisuuden päätös ja oppilaan tuen tarve jatkuu perusopetuksessa oppilaskohtaisten tukitoimien ja perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisen tarpeena taikka jos oppilaan perusopetuksen aikana ilmenevä, oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite on laadultaan sen kaltainen, että se olisi johtanut oppilaan oppivelvollisuuden varhentamiseen oppilaan ollessa 5- tai 6-vuotias, oppilaan opetus voidaan järjestää perusopetuslain 4 a luvun mukaisten tukitoimien avulla. Pykälän 2 momentin mukaan jos 1 momentin mukaiset toimet ovat riittämättömiä ja oppilas ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi kykene opiskelemaan oppiaineita, opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin toiminta-alueista sekä niiden tavoitteista ja sisällöistä.
Perusopetuslain 20 f §:n mukaan opetuksen järjestäjän on tehtävä kirjallinen päätös 20 i §:ssä säädetystä opetuksen järjestämisestä oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite. Päätös on tehtävä 20 d §:ssä säädetyn arvioinnin mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Päätöksen 20 i §:ssä tarkoitetusta opetuksesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta, jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta tai kuntayhtymä ei järjestä sitä. (17.1.2025/14)
Lisäksi perusopetuksen toimivallan siirtoihin esitetään, että perusopetusjohtaja tekee oppilaan asuinkunnan päätöksen 20 i §:ssä tarkoitetusta opetuksesta, jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta tai kuntayhtymä ei järjestä sitä. Perusopetusjohtaja päättäisi opetuksen järjestämisestä toiminta-alueittain, jos 20 i §:n 1 momentin mukaiset toimet ovat riittämättömiä ja oppilas ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi kykene opiskelemaan oppiaineita, ja jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta tai kuntayhtymä ei järjestä sitä, ja oppilaan asuinkunta on Tampere (perusopetuslaki 20 i § 2 momentti, 20 f §).
Kuntalain 87 §:n 2 momentin mukaisesti tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa, joten päätösvalta on siirrettävissä ainoastaan virkasuhteiselle henkilölle. Tampereen kaupungin hallintosäännön (2.9.2025) 16 §:n 2 momentin 12 kohdan nojalla lautakunta voi oman tehtäväalueensa osalta päättää hallintosäännössä mainitun omaan toimivaltaansa kuuluvan asian siirtämisestä ratkaistavaksi viranomaiselle, joka toimii kyseisen päätöksenteon osalta lautakunnan alaisena. Näin ollen ne viranhaltijat, joille lautakunnan toimivaltaa siirretään, toimivat viranhaltijapäätöksiä tehdessään lautakunnan alaisena. Viranhaltijoiden on päätösvaltaa käyttäessään noudatettava, mitä lainsäädännössä on säädetty. Päätösvaltaa käytettäessä on noudatettava myös tämän lautakunnan vahvistamia yleisiä ohjeita ja määräyksiä.
Päätösehdotus
Esittelijä
Liitteessä mainitut kasvatus- ja opetuslautakunnan toimivallan siirrot Sivistyspalvelujen palvelualueen viranhaltijoille hyväksytään.
Toimivallan siirrot tulevat voimaan 1.6.2026 alkaen ja toimivallan siirtoihin erikseen merkityiltä osin 1.8.2026 alkaen.
Tämä päätös kumoaa kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen 10.2.2026 § 11.