Kaupunginhallitus, kokous 11.5.2020

Lataa  Kuuntele 

§ 209 Kantakaupungin yleiskaava 2017-2021 (kehittämiskokousasia) 

TRE:863/10.02.03/2018

Valmistelija

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, puh. 040 801 6917, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampere laatii kaupunkistrategian mukaista valtuustokausittain päivittyvää yleiskaavaa. Tampereen kaupunginvaltuuston 13.11.2017 hyväksymä kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2030 sisältäen kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin ja valtuustokauden tavoitteet. Yleiskaavatyö on ohjelmoitu valtuustokautta koskevassa yleiskaavoituksen työohjelmassa kaupunginvaltuustossa 18.12.2017.

Kantakaupungin yleiskaava 2017-2021 perustuu toukokuussa 2017 hyväksyttyyn kantakaupungin yleiskaavaan 2040. Lainvoimainen yleiskaava on pääosin ajantasainen ja ohjaa hyvin myös uusimmassa kaupunkistrategiassa tavoiteltua kasvua ja kaupungin kehitystä. Valtuustokauden 2017-2021 yleiskaavassa tarkistetaan strategisia kehittämisperiaatemerkintöjä ja joukkoliikenteen kehittämisperiaatteita, tehdään pienialaisia tarkistuksia maankäyttöön sekä kaavateknisiä oikaisuja. 

Yleiskaavan luonnos valmistui 5.2.2020 ja se asetettiin yhdyskuntalautakunnan päätöksellä nähtäville 13.2. - 22.3.2020. Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta järjestettiin asukastapahtuma pääkirjasto Metsossa ja digitaalisesti laaditusta kaava-aineistosta oli mahdollisuus jättää mielipide Oskari-karttapalveluun tai kaupungin kirjaamoon. Asukastapahtumaan osallistui noin 100 kuntalaista, mielipiteitä jätettiin 22 kappaletta. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin 19 lausuntoa.

Palautteessa ja asukastapahtumassa asukkaiden huomioina tulivat esille mm. liikkumisen kysymykset eri kulkumuodoilla, viheralueiden säilyminen ja vireillä olevia rakennushankkeita koskevat yksityiskohdat. Lausuntojen keskeisimpiä sisältöjä olivat mm. kaavan yleispiirteisyyden ja ohjausvaikutuksen suhde, lähijuna-asemien ja -liikenteen toteuttamismahdollisuudet ja seutuyhteistyö sekä yhdyskuntarakenteen jatkuvuus kuntarajojen yli. Lisäksi viranomaisilta saatiin yksityiskohtaisia huomioita yleiskaavan kytkeytymisestä eri viranomaisten erityistehtäviin.

Yleiskaavan valmistelua ohjaa kaupunkistrategian digitaalisuutta ja osallisuuden vahvistamista koskevat tavoitteet. Yleiskaavaa laaditaan tietomallin avulla ja aineisto julkaistaan Oskari-karttapalvelussa. Tamperelaiset ovat ottaneet hyvin käyttöön digitaalisen tavan saada tietoa yleiskaavasta sekä antaa kaavapalautetta. Palautteen antamisen yhteydessä kerättiin tietoutta palautejärjestelmän edelleenkehittämiseen. Sosiaalisen median kanavista Twitter on saavuttanut seuraajia hyvin, kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa tilillä on yli 98.000 näyttökertaa.

Kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen teemoja ovat mm. kaupunginvaltuuston ponsiesitykseen 15.5.2017 pohjautuvat lähijuna-asemia koskeva linjaus ja Ruotulan maankäyttötavoitteiden täsmentäminen sekä kaupunkistrategian tavoitteet kestävästä kasvusta, hiilineutraalisuudesta, kestävästä liikkumisesta sekä kaupunkiympäristön laadusta erityisesti viheralueilla. Ruotulan maankäyttöä koskevista tavoitteista on linjattu kaupunginhallituksen kokouksessa 12.8.2019 ja edelleen 25.11.2019 kaavoitusohjelman käsittelyn yhteydessä. Alueen kaavarunko valmistuu 2021 ja asemakaava vuosina 2022-2023.

Kestävä kasvu ja hiilineutraalisuus

Yleiskaavatyössä hiilineutraalisuustavoitteeseen on keskitytty ennen kaikkea tuottamalla tietoa hiilineutraalisuuden ja yhdyskuntarakenteen välisestä kytköksestä. Yleiskaavaan on osoitettu kaupunkistrategian joukkoliikennevyöhykkeiden ja aluekeskusten muodostama vyöhyke, jolle suunnataan suurin osa kaavoitettavasta kerrosalasta. Vyöhykkeen sisältöön on yhdistetty myös tavoite sekoittuneesta, toimitiloiltaan monipuolisesta vyöhykkeestä, mikä aiemmassa kantakaupungin yleiskaavassa 2040 oli osoitettu erillisenä vyöhykkeenä. Vyöhyke on muodostettu keskustojen jalankulkuvyöhykkeistä sekä joukkoliikenteen kahden parhaimman palvelutason vyöhykkeistä. Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyt tulevaisuuden maankäytön päästöskenaariot ennakoivat, että tavoitellun hiilineutraaliuden päästörajat saavutetaan Tampereella vuoteen 2040 mennessä.

Yleiskaavan lisäksi kaupunkistrategia ohjaa vahvasti uuden asuntorakentamisen sijoittumista rakenteen kannalta edullisille vyöhykkeille. Jatkossa ohjausta on vahvistettava myös toimitilarakentamiseen, jotta kasvuun ja tulevaisuuden tarpeeseen vastaavaa työtilaa syntyy alueille, joilla olemassa olevaa rakennuskantaa ja toimitilaa korvataan uudella. Vuoden 2020 aikana laadittavan elinkeinostrategian linjauksia sovitetaan yhteen kaavatyön edetessä yleiskaavan elinkeinotoiminnan aluevarausten ja liikennejärjestelmän kanssa sekä arvioidaan niiden vaikutuksia hiilineutraalisuustavoitteisiin.

Oman haasteensa tiivistyvään kaupunkiin tuo varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin, kuten sään ääri-ilmiöihin. Tätä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjaamista tarkennetaan yleiskaavaehdotukseen.

Joukkoliikenne ja lähijuna

Yleiskaavaratkaisussa on aikaisempaa vahvempi painotus joukkoliikenteen kehittämiseksi. Kaavassa osoitetaan uusia lähijunaseisakkeita aikaisemmassa yleiskaavassa osoitettujen asemanseutujen lisäksi sekä raitiotien jatkolinjat Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasalle. Lisäksi osoitetaan kehittämistavoite nykyiselle busseihin perustuvalle joukkoliikenteelle, joka on jatkossakin tärkein joukkoliikenneväline suuressa osassa kaupunkia. Kaavassa on esitetty tärkeimmät joukkoliikennepainotteiset kadut, joiden kehittäminen voidaan toteuttaa nopealla aikataululla ja paikallisesti päättämällä.

Kaupunginvaltuuston lähijunaseisakkeita koskevan ponsiesityksen johdosta yleiskaavaa varten on laadittu selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä lähijuna-asemien ympäristössä (Ramboll Finland Oy, 1.11.2019). Kaupunginhallitus käsitteli laadittua selvitystä 11.11.2019 ja päätti, että voimassa olevassa yleiskaavassa jo osoitettujen asemien lisäksi kaikki selvityksessä tutkitut asemat esitetään kaavaluonnoksessa.

Yleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen ja erityisesti Väyläviraston lausunnon pohjalta kaavaehdotusta esitetään tarkistettavaksi. Henkilöliikenteen asemina maankäytöltään kehittyvinä asemanseutuina esitetään edelleen Tesoma, Hiedanranta ja Lakalaiva. Uusina, ohjeellisina lähijuna-asemina esitetään selvityksessä ratateknisesti mahdollisiksi todetut asemat: Kalkku, Rantaperkiö, Messukylä, Hankkio ja Vehmainen.

Väylävirasto esitti yleiskaavasta poistettaviksi asemat, jotka osoittautuivat selvityksessä ratateknisesti toteuttamiskelvottomiksi. Lausunnossa esitetyn mukaisesti valmisteltavasta yleiskaavaehdotuksesta poistetaan lähijuna-asemamerkinnät Kalkunvuoren, Mediapoliksen, Santalahden, Amurin, Ranta-Tampellan ja Vuohenojan kohdilta. Asemien merkitsemistä yleiskaavaan muulla tavalla on selvitetty, mutta vain toteutumisen tahtotilaa osoittava merkintä ratateknisesti mahdottomien sekä liikenteellisesti ja taloudellisesti erittäin haastavien asemien kohdalla on ongelmallinen. Lähijunaliikenteen toteuttamisesta Tampereen kaupunkisudulla vastaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Kestävä liikkuminen - SUMP

Yleiskaavatyön kanssa samaan aikaan on tekeillä Tampereen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP=Sustainable Urban Mobility Plan). Siinä määritellään painopistealueita ja toimenpidekokonaisuuksia, joilla kaupunkiliikkumista kehitetään turvallisemmaksi, ympäristöystävällisemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi.

Yleiskaavan kestävän liikkumisen ratkaisuja ovat keskustojen kävelypainotteisuuden ja pyöräliikenteen pääreitistön kehittäminen sekä raitiotien seudullisen laajenemisen ohella joukkoliikennepainotteisten katujen osoittaminen ja sujuvien matkaketjujen kehittäminen mm. osoittamalla vaihtoterminaalien ja -pysäkkien paikat. Myös kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmasta on mahdollista johtaa keskeisimpiä ohjaustavoitteita kantakaupungin yleiskaavan ehdotukseen.

Viheralueiden vahvistaminen

Yhtenä tärkeänä painotuksena on yleiskaavassa täsmennetty tavoitteita viheralueverkoston, virkistysyhteyksien toimivuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden sekä ekologisen verkoston jatkuvuuden osalta. Kaavassa esitettyä viher- ja virkistysalueverkostokokonaisuutta koskevia määräyksiä on tarkistettu siten, että varmistetaan yhtenäisyyden ja alueiden arvojen säilyminen. Koska kaupungin kasvu toteutuu pääosin uudistamalla jo rakennettuja alueita, käyttäjämäärän kasvu viher- ja virkistysalueilla lisää entisestään niihin kohdistuvaa käyttöä ja kulumista. Tästä syystä olemassa olevista viheralueista on huolehdittava riittävien virkistysmahdollisuuksien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Yleiskaavassa on osoitettu tarve uudelle leirintäalueelle, sijoitusvaihtoehtoina Alasjärven ja Suomensaaren ympäristöt. Nykyiselle Härmälän leirintäalueelle on tavoitteena toteuttaa asuntorakentamista virkistyskäytön ohella. Kaavatyön yhteydessä laadittiin syksyllä 2019 selvitystyö, jossa on kartoitettu leirintämatkailun nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja alan megatrendejä sekä tarkasteltu leirintäalueen sijoittumisvaihtoehtoja Tampereen alueella. Selvityksen johtopäätöksenä todetaan, että leirintämatkailu tulee nähdä verkostomaisena palveluna muiden virkistyspalveluiden yhteydessä, palvellen monipuolisesti sekä kaupunkilaisia että matkailijoita. Kaavaehdotuksessa esitetään edelleen vaihtoehtoiset sijainnit Suomensaaressa ja Alasjärvellä ja molempien osalta käynnistetään tarvittava selvitystyö mahdollisen toteuttamisen varmistamiseksi. 

Yleiskaavan aikataulu

Kaavaehdotuksen valmistelussa otetaan huomioon raitiotien seudullista laajentumista koskevan työn tulokset ja aikataulu. Päätökset vaihtoehtoisista linjauksista ratahaaroittain tehdään lokakuussa 2020, jonka jälkeen yleiskaavaehdotus viimeistellään valittujen linjausvaihtoehtojen pohjalta. Yleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville mahdollisuuksien mukaan loppuvuodesta 2020 ja valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2021. Korona-viruksesta johtuvia vaikutuksia yleiskaavatyön aikatauluun ei ole nähtävissä. Yleiskaavaehdotusta valmistellaan vaiheyleiskaavana, jolloin yleiskaavan hyväksymispäätös koskee vain muutoksia, joita on tehty edelliseen yleiskaavaan verrattuna.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen valmistelua ehdotukseksi jatketaan perustelutekstin linjausten pohjalta. Kantakaupungin yleiskaavan ehdotus asetetaan nähtäville yhdyskuntalautakunnan päätöksellä.

Päätös

Kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen valmistelua ehdotukseksi jatketaan perustelutekstin linjausten pohjalta. Kantakaupungin yleiskaavan ehdotus asetetaan nähtäville yhdyskuntalautakunnan päätöksellä.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti:

Muutetaan merkinnäksi Tutkittava ohjeellinen lähijuna-asema ratateknisessä tarkastelussa toteuttamiskelvottomiksi todetuilta asemilta: Kalkunvuori, Mediapolis, Santalahti, Amuri, Ranta- Tampella ja Vuohenoja. Lähijunaliikenteen asema, jonka ratatekninen, liikenteellinen ja taloudellinen toteuttamiskelpoisuus tulee tutkia osana seudullista järjestelmää.
 

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle ja yleiskaavapäällikkö Pia Hastiolle, liikenneinsinööri Katja Seimelälle sekä joukkoliikennejohtaja Mika Periviidalle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.

Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Lauri Lyly teki seuraavan lisäponsiehdotuksen: ”Muutetaan merkinnäksi Tutkittava ohjeellinen lähijuna-asema ratateknisessä tarkastelussa toteuttamiskelvottomiksi todetuilta asemilta: Kalkunvuori, Mediapolis, Santalahti, Amuri, Ranta- Tampella ja Vuohenoja. Lähijunaliikenteen asema, jonka ratatekninen, liikenteellinen ja taloudellinen toteuttamiskelpoisuus tulee tutkia osana seudullista järjestelmää.” Pekka Salmi kannatti ehdotusta.

Puheenjohtaja tiedusteli ehdotuksensa saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Lassi Kaleva teki seuraavan muutosehdotuksen:

"Kaikki lähijunapysäkkien varaukset säilytetään edelleen matkassa mukana. Tällä varmistetaan kaupungin maankäytön toimivuus myös vuosikymmenien kuluttua. Lähijunapysäkkien varaukset varmistavat riittävät asiakasvirrat myös rakennettavalle UrosLive-areenalle, Särkänniemen elämyspuistoon sekä Tampellan ja Finlaysonin kehittyville alueille.

Jatkoselvittelyssä on osoitettava ohjausryhmään mukaan myös rautatiematkustajien ja elinkeinoelämän edunvalvonnan asiantuntijat, kansiareenan toimijat, Business Tampere, Visit Tampere ja Särkänniemen elämyspuiston edustaja.

Ratakapasiteettia ja väliseisakkeiden määrää tulee verrata muualla Suomessa vastaavilla kaksiraiteisilla osuuksilla jo nyt toteutuviin junamääriin. Esimerkiksi Leppävaara–Kauklahti-väli on suoraan verrannollinen Tampere–Lielahti-väliin raidemäärien osalta.

Mediapoliksen vaihtoehtoisena sijaintina tutkitaan vanhan Epilän rautatiepysäkin paikka.

Jokaisen seisakkeen toteuttamiskelpoisuutta sekä ympäristön asukas-, työpaikka- ja käyntikohdemääriä tulee verrata olemassa oleviin seisakkeisiin muualla Suomessa, kuten Väylän puulaituripilotti Nikkilän asemalla, Kymilinna, Villähde, Nastola, Orivesi Keskusta ja Nurmes.

Kaikkien seisakkeiden kohdalla on lisäksi selvitettävä kustannustehokkaat vaihtoehdot, eli sekä puulaituriratkaisut että betoniset 80–120 metriä pitkät laiturit, jotka riittävät nyt VR:n käytössä oleville 55- ja 75 metriä pitkille lähijunille. Olemassa olevat alikulut on huomioitava selvityksessä, esim. Epilä, Tampella ja Järvensivu.

Kaupungin tahtotila on, että lähijunaliikenne voidaan ja kannattaa aloittaa kevytrakenteisilla puisilla laitureilla, joita rataverkolla on ollut ja on käytössä. Näiden kustannukset ovat muutamia kymmeniätuhansia euroja, ei miljoonia – vastaavanlaista rakentamista, kuin erilaiset työnaikaiset järjestelyt kaikenlaisilla liikennetyömailla. Puun vaihtoehtona voi käyttää kevyitä kustannustehokkaita betonirakennelmia kuten esimerkiksi Orivesi Keskustan ja Kymilinnan seisakkeilla.

Kaupunki ymmärtää myös, että lähijunien laitureiden ei ole tarpeen olla yli 80–120 metriä pitkiä, kun ei niitä käytetä niin pitkillä junilla. Nokialle ajetaan nyt 55 metriä pitkällä lähijunayksiköllä. Laitureita voi aina pidentää tarvittaessa helposti, mutta 55 metrisiä junia mahtuu kaksikin 120 metriä pitkälle laiturille.

Lisäksi: aloitettaessa ei tarvitse myöskään rakentaa lisäraiteita. Laiturit voidaan tehdä nykyisten raiteiden viereen väliaikaisina ratkaisuina. Eri asia on sitten, kun kokemuksen perusteella askel kerrallaan päätetään, miten edetään ja tehdään mahdollisesti pysyvämpiä ratkaisuja."

Puheenjohtaja tiedusteli Kalevan muutosehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi sen rauenneen kannattamattomana.

Tiedoksi

Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Taru Kuosmanen, Lauri Savisaari, Reija Linnamaa, Taru Hurme, Kari Kankaala, Mika Periviita, Pia Hastio, Elina Karppinen, Ari Vandell

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)