Kaupunginhallitus, kokous 11.5.2020

§ 207 Vuoden 2021 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat (kehittämiskokousasia) 

TRE:809/02.02.01/2020

Valmistelija

  • Männikkö Jukka, Talousjohtaja
  • Linnamaa Reija, Strategiajohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Strategiapäällikkö Nina Mustikkamäki, puh. 040 138 9234 ja talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Vuoden 2021 toiminnan ja talouden suunnittelun tueksi on laadittu aineisto, joka sisältää strategian toteumatilanteen, kaupunkitasoiset toiminnan painopisteet, nostoja toimintaympäristön muutoksista ja haasteista, talouden lähtökohdista ja henkilöstöstä sekä lautakuntien näkymistä seuraavaan vuoteen. Koronapandemia vaikuttaa keskeisesti vuoden 2021 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtiin. Pandemian vaikutuksia aineiston sisältöihin on huomioitu huhtikuun lopulla olleen koronatiedon pohjalta. Suomen hallituksen 4.5.2020 linjaukset rajoitusten purkamiseksi on huomioitu lautakuntien aineistoissa. Vaikutuksia kuntatalouteen, palveluihin, asiakkaisiin ja henkilöstöön on kuitenkin epävarmaa arvioida tilanteessa, jossa pandemian ja siitä johtuvien rajoitustoimien kestoa ja laajuutta ei kokonaisuudessaan tiedetä.  

Strategian toteumatilanne ja kaupunkitasoiset toiminnan painopisteet

Vuosi 2021 on Tampereen strategian Tampere - Sinulle paras viimeinen toteutusvuosi. Strategian pitkän aikavälin tavoitteet ulottuvat vuoteen 2030. Aineistossa on arvioitu tavoitteiden toteutumisen onnistumisia ja haasteita kaupunkilaisten, yritysten ja matkailijoiden näkökulmasta.

Tampereen strategian toimeenpano edellyttää valintojen tekemistä siitä, mihin lähivuosina panostamalla strategian tavoitteet voidaan pitkällä tähtäimellä saavuttaa. Kaupunkitasoiset toiminnan painopisteet ovat asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen edellyttää toimenpiteitä kaikilta kaupungin toimijoilta.

Kaupunkitasoiset toiminnan painopisteet otettiin käyttöön vuoden 2020 toiminnan ja talouden suunnittelun prosessissa. Painopisteitä ovat lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen, kaupungin kasvun vahvistaminen ja hallinta, hiilineutraalisuuden edistäminen, toiminnan ja palveluprosessien uudistaminen sekä työntekijäkokemuksen parantaminen. Kaupunkitasoisiksi toiminnan painopisteiksi vuodelle 2021 esitetään jatkettavaksi vuoden 2020 painopisteitä. Koronapandemia korostaa edelleen valittujen painopisteiden merkitystä.

Toimintaympäristön muutokset ja haasteet

Toimintaympäristöä tarkastellaan aineistossa väestön, asuntotuotannon, hyvinvoinnin, turvallisuusympäristön, työmarkkinoiden ja talouden sekä ympäristön näkökulmista.

Tampereen kaupungin strateginen väestönkasvutavoite on noin 1,4 prosenttia vuodessa. Vuoden 2019 aikana väestö kasvoi lähivuosia maltillisemmin 2 901 henkilöllä. Tampereen väestönkasvu on 2010-luvulla perustunut muualta Suomesta kaupunkiin suuntautuvaan muuttoon. Tampere saa eniten muuttovoittoa 20-24-vuotiaista. Opiskelijoiden osuus nettomuutosta on noin 70 prosenttia. Tampere kärsii muuttotappiota erityisesti 25-39-vuotiaista muuttajista.

Asuntotuotanto on pysynyt viime vuosina Tampereella poikkeuksellisen korkealla tasolla. Asuntorakentamisessa on kuitenkin nähtävissä hidastumisen merkkejä, sillä myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen asuinrakennusten määrä kääntyi vuoden 2019 aikana laskuun.

Väestöryhmien välillä on hyvinvointieroja elinoloissa, terveydessä ja koetussa hyvinvoinnissa. Koronatilanne korostaa hyvinvointieroja entisestään. Köyhien eli pienituloisten osuus kotitalouksista on uusimpien tietojen mukaan Tampereella edelleen suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös toimeentulotuen saajia on Tampereella hieman enemmän koko maahan verrattuna. Huumerikosten määrä ja huumeiden käyttö on kasvanut Tampereella ja noin 30 prosenttia aikuisista käyttää liikaa alkoholia.

Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin työmarkkinoihin ja talouteen. Lomautettujen määrä on kasvanut maalis-huhtikuussa merkittävästi. Tulevaa negatiivista työllisyyskehitystä ennakoi myös yt-neuvotteluiden piirissä olevien henkilöiden suuri määrä.   

Talouden lähtökohdat ja henkilöstö

Koronakriisin vaikutukset kansantalouteen, julkiseen talouteen ja kuntatalouteen ovat merkittävät. Valtiovarainministeriön arvioi bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 5,5 prosenttia ja julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän 17 mrd. euroon. Jos sulkutoimet jatkuisivat puoli vuotta, valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote supistuisi peräti 12 prosenttia.

Koronakriisin seurauksena valtion ja kuntien talous sukeltaa vuonna 2020 ja arvioiden mukaan taantumasta nouseminen kestää useamman vuoden. Kriisin tarkkoja vaikutuksia kuntatalouteen on mahdotonta arvioida täsmällisesti tilanteessa, jossa pandemian ja siitä johtuvien rajoitustoimien kestoa ja laajuutta ei tiedetä. Varmaa on vain, että vaikutukset ovat huomattavan suuret. Suurimmat vaikutukset Tampereen kaupungin talouteen ovat verotulojen merkittävä vähentyminen, sairaanhoitopiirin menojen kasvu sekä joukkoliikenteen, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen ja varhaiskasvatuksen toimintatulojen väheneminen.

Kaupungin vuoden 2020 talousarvio laadittiin tilikauden tuloksen osalta tasapainoon. Koronakriisin vaikutuksesta kuluvan vuoden tuloksen arvioidaan jäävän huomattavan alijäämäiseksi, vaikka valtio on tukemassa kuntataloutta merkittävästi. Maaliskuun talouskatsauksessa vuoden tulosennuste on 42,4 milj. euroa alijäämäinen. Tulosennuste sisältää kuitenkin poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä.

Vuoden 2020 talousarviossa asetettiin taloussuunnitelmakauden tavoitteeksi mitoittaa menojen kasvu verorahoituksen kasvua pienemmäksi. Asetettu tavoite voi koronakriisin seurauksena osoittautua lyhyellä aikavälillä liian kovaksi. Koronakriisin vaikutuksia vuoden 2021 talousarviovalmisteluun voidaan toukokuun alussa 2020 arvioida vain osittain. Talousarviovalmistelussa on kuitenkin syytä varautua siihen, että talouden toipuminen kestää useamman vuoden. Tämän vuoksi on harkittava myös talouden tasapainottamisen jaksottamista useammalle vuodelle kuin vuodelle 2021.

Erittäin epävarmojen talousnäkymien vuoksi vuoden 2021 talousarviovalmistelussa ei ole mahdollista esittää mitään uusia menoja lisääviä palveluita eikä nykyisiä toimintoja pidä laajentaa ellei rahoitusta saada kohdentamalla menoja joistain muista toiminnoista saatavilla säästöillä. Palvelujen osalta on valmisteltava ja toteutettava rakenteellisia muutoksia ja tiivistettävä palveluverkkoa. Poikkeustilanteen aikaisista toimintatavoista saatuja hyviä kokemuksia tulee mahdollisimman paljon hyödyntää pysyvästi toimintojen ja investointien suunnittelussa.

Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelmakauden investointitaso on korkea ja erityisesti suhteessa vuosikatteeseen. Kaupungin kasvuun vastaaminen ja tulopohjan vahvistaminen edellyttää kuitenkin kasvua tukevia ja tulopohjaa vahvistavia investointeja. Investointitason pitäminen korkeana on perusteltua kaupungin kasvun ja palveluverkon kunnostamisen ja kehittämisen vuoksi, eikä investointien leikkaaminen edes olennaisesti parantaisi tilikauden tulosta. Talouden matalasuhdanteessa on tärkeää, että julkinen sektori ei syvennä matalasuhdannetta leikkaamalla välttämättömiä ja myös työllistäviä investointeja. Tämän vuoksi on hyväksyttävää, että investointien rahoittamiseksi lähivuosina kaupungin lainamäärä kasvaa aiempaa arviota enemmän. 

Koronavirusepidemiasta johtuvat poikkeusolot lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, mutta toisaalta vähentävät merkittävästi monien muiden kaupungin tarjoamien palvelujen kysyntää ja tarvetta. Työn vähenemiseen on reagoitu ensisijaisesti tarjoamalla muuta työtä omassa toimintayksikössä tai muualla kaupunkiorganisaatiossa. Kaupunginhallitus on 20.4.2020 tehnyt päätöksen aloittaa yhteistoimintaneuvottelut kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Neuvottelu pyritään saattamaan loppuun 11.5.2020 mennessä, minkä jälkeen on mahdollista arvioida tarkemmin henkilöstövaikutuksia.

Lautakuntien näkymiä vuoteen 2020

Lautakuntien lähtökohtia vuoden 2021 suunnitteluun on valmisteltu aineistossa kahdessa osassa. Näkymiä vuoteen 2021 -osiot ovat valmistuneet ennen koronakriisiä maaliskuussa sisältäen haasteita ja näkymiä, jotka edellyttävät toimia koronatilanteesta riippumatta. Lautakuntien aineistoa on täydennetty huhtikuun aikana koosteilla koronapandemian poikkeustilan aikaisista vaikutuksista toimintaan, palveluihin ja asiakkaisiin sekä koronapandemian arvioiduilla vaikutuksilla vuoteen 2021.

Koronapandemian poikkeustilalla on merkittäviä vaikutuksia sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisiin toimintoihin, palveluihin ja asiakkaisiin. Toimintoja ja palveluja on suljettu ja kiireetöntä hoitoa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on siirretty myöhemmäksi valmistauduttaessa epidemian hoitoon. Palveluista muun muassa nuorisopsykiatrian palvelut ovat entisestään ruuhkautuneet ja palvelutarpeen arviointien, lastensuojelun tarpeen ja perheneuvolan yhteydenottojen määrän ennakoidaan kasvavan. Mahdollisesti lisääntyneet päihde- ja mielenterveysongelmat sekä perheväkivaltatilanteet saattavat kasvattaa sosiaalityön palveluiden kysyntää. Vuoteen 2021 palveluiden ja palvelutarpeiden ennakoidaan kasvavan. Ennaltaehkäisevien palveluiden arvioidaan ruuhkautuvan ja raskaampien palveluiden kuormittuvan. 

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan osalta poikkeustila on supistanut palvelualueen toimintaa merkittävästi. Liikuntapaikat ja kulttuurilaitokset on suljettu. Varhaiskasvatuksen läsnäolot ovat noin 20 prosenttia normaalitasoon verrattuna ja perusopetus on siirtynyt etäopetukseen. Hallituksen linjausten mukaisesti kouluihin palataan 14.5.2020 alkaen ja liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita aloitetaan avaamaan asteittain ja erityisjärjestelyin touko-kesäkuun aikana. Koronaepidemialla on arvioituja vaikutuksia vuoteen 2021. Muun muassa perusopetuksen oppilashuollon ja erityisen tuen palvelujen tarve voi kasvaa, rajoitustoimien päättymisen jälkeen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kysyntä voi kasvaa, matkustusrajoitusten jatkuessa kulttuuripalveluiden kansainvälinen yleisö sitä vastoin vähenee. Poikkeustilanteessa kehitetyt digitaaliset ratkaisut kaipaavat jatkokehittämistä ja vakiinnuttamista.  

Elinvoima- ja osaamislautakunnan osalta työllisyys- ja kasvupalveluissa palvelut on pystytty järjestämään etätoimintana ja ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus on pystytty siirtämään pääosin etäopetukseen. Suurtapahtumat- ja tapahtumahaut ovat monilta osin keskeytyneet. Elinkeinoelämän osalta palvelusektori ja pk-yritykset ovat vaikeuksissa. Suurimmat vaikutukset on nähtävissä tapahtumataloudessa, ravintola-alalla ja hotellitoiminnassa. Vuodelle 2021 oletettavaa on, että työllisyystilanne tulee heikentymään ja työmarkkinamenot kasvamaan. Majoitus-, ravintola- ja tapahtumatoimialan toipuminen tulee kestämään pitkään. Asunto- ja kiinteistölautakunnan näkökulmasta vuodelle 2021 vaikutuksena on muun muassa maanvuokratulojen heikkeneminen.

Yhdyskuntalautakunnan ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan alaisissa toiminnoissa koronaepidemia on vaikuttanut pysäköintituloihin ja pysäköintivirhemaksutuloihin sekä rakentamisen lupamaksutuottoihin. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat romahtaneet noin 70 prosentilla epidemian seurauksena. Vuoden 2021 osalta matkustajamäärien palautumista epidemian edeltävälle tasolle on vaikea ennakoida.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Vuoden 2021 talousarvion toiminnan tavoitteita sekä lautakuntien ja konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnitelmia valmistellaan liitteenä olevan Vuoden 2021 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat -aineiston ja sen sisältämien kaupunkitasoisten toiminnan painopisteiden pohjalta.

Talousarviovalmistelun keskeisin tavoite on tasapainottaa kaupungin talous vuonna 2020 tulevan notkahduksen jälkeen. Talouden tasapainottaminen tehdään vuosien 2021-2022 aikana.

Mitään uusia käyttömenoja lisääviä toimintoja tai toimintojen laajentamisia ei hyväksytä vuoden 2021 talousarviovalmistelussa.

Strategisesti tärkeitä investointeja ei supisteta.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden  johtaja Taru Kuosmaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Lauri Savisaarelle, talousjohtaja Jukka Männikölle, strategiajohtaja Reija Linnamaalle, henkilöstöjohtaja Niina Pietikäiselle, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle, hallintojohtaja Heli Hirvelälle sekä tietohallintojohtaja Jarkko Oksalalle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

Asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti päätösehdotuksen toisen ponnen lopun kuulumaan seuraavasti: "Talouden tasapainottaminen tehdään vuosien 2021-2025 aikana."

Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan päätöksenteon pohjana.

Asian käsittelyn kuluessa Ilkka Sasi ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Pekka Salmi kannatti Sasin pöydällepanoehdotusta.

Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle.

Tiedoksi

Reija Linnamaa, Jukka Männikkö, Nina Mustikkamäki, Vesa-Matti Kangas, Niina Pietikäinen, Marju Leinonen, Taru Kuosmanen, Lauri Savisaari, Teppo Rantanen, Mikko Nurminen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)