Kaupunginhallitus, kokous 12.8.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 334 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmisteluaineiston nähtäville asettaminen 

TRE:4923/11.04.00/2018

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen valmistelu on käynnistetty syksyllä 2018. Pormestarin nimeämät suunnittelu- ja ohjausryhmät ovat valmistelleet asiaa kaupunginhallituksen hyväksymään tarveselvitykseen ja päätökseen perustuen (KH 20.2.2017). Kansallisen kaupunkipuiston edistäminen on lisäksi kirjattu Lauri Lylyn pormestariohjelman 2017-2021 toimenpiteisiin. KH:n päätöksen mukaisesti valmistelun ensimmäisessä vaiheessa on tarkasteltu kaupunkirakenteen muutosalueiden tilannetta ja laadittu hakemuksen sekä käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistelua varten uusi aluerajausehdotus.

Kansallinen kaupunkipuisto pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL § 68-71). Lain perusteella kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan kaupungin hakemuksesta. Sen perustamisesta sekä sen käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymisestä päättää ympäristöministeriö (YM). Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun tulee tapahtua vuorovaikutuksessa tahojen kanssa, joiden oloihin asia saattaa huomattavasti vaikuttaa (MRL § 70).

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen rajausehdotus on valmisteltu perustuen MRL:ssa esitettyihin arvoihin, YM:n lisäksi asettamiin arviointikriteereihin sekä ajantasaiseen tietoon Tampereen maankäytön suunnittelun tilanteesta. YM:n asettamat kriteerit kaupunkipuistoille ovat sisältö, kaupunkikeskeisyys, laajuus ja eheys sekä ekologisuus ja jatkuvuus. Rajauksen valmistelu on tehty suunnittelu- ja ohjausryhmissä. Hakuvaiheen valmistelun aikana on lisäksi käyty keskustelua YM:n edustajan kanssa rajausmuutosten vaikutuksista Tampereen kansallisen kaupunkipuiston sisältämiin arvoihin ja arviointikriteerien täyttymiseen. Viranomaisvalmistelussa laadittua rajausesitystä on muokattu kaupungin johtoryhmäkäsittelyyn 2.4.2019 perustuen.

Sisällön, kaupunkikeskeisyyden ja laajuuden kriteerien on arvioitu Tampereella täyttyvän hyvin. Kaupunkirakenteen muutosalueilla maankäytön suunnittelun tilanne asettaa haasteita rajauksen määrittelylle sekä eheyden, ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteerien täyttymiselle. Hakuvaiheen rajausesityksessä on kaupunkipuiston varsinaisen rajauksen lisäksi esitetty yksi muutosalue (Eteläpuisto-Viinikanlahti) sekä yksi optioalue (Kaupin urheilupuisto). Muutosalue on kaupunkipuistohakemukseen sisältyvä suurpiirteinen ja myöhemmän asemakaavoituksen mukaan tarkentuva aluerajaus. Kaupunki sitoutuu muutosalueen kehittämiseen kansallisen kaupunkipuiston arvojen mukaisesti kaupunkipuiston sisältöön soveltuvilla osa-alueilla erillisten suunnittelua ohjaavien määräysten kautta. Optioalue ei liity MRL:ssa määriteltyyn hakuprosessiin.

Tarveselvitysvaiheen jälkeen tehdyt merkittävimmät muutokset rajausehdotuksessa ovat: Vuohenoja-Kirkkosuonnotkon poistaminen rajauksesta perustuen Hervannan valtaväylän ja raitiotien aiheuttamaan estevaikutukseen viher- ja virkistysyhteyksille. Viinikka-Nekalan valtakunnallisesti arvokas pientaloalue sekä eheämpi Nekalan siirtolapuutarha korvaavat uudessa rajausehdotuksessa Petsamon asuinalueen ja Litukan siirtolapuutarhan koillisosan. Kaupin urheilupuiston asemakaavoitus on käynnistymässä, mistä johtuen alue on muutettu optioalueeksi. Härmälänranta on liitetty rajaukseen uutena alueena vesiyhteyttä pitkin. Tarveselvitysvaiheessa määriteltyä laajaa muutosaluetta Eteläpuiston, Viinikanlahden ja Viinikanojan alueella on tarkennettu. Niihama-Ruotula-Alasjärvi-alueen roolista osana kaupunkipuistoa on käyty laajaa keskustelua suunnittelu- ja ohjausryhmätasolla. Alueen maankäyttöratkaisujen ollessa avoinna aluetta voisi esittää optiolaueena, mutta toistaiseksi kokonaisuus on rajattu valmistelun ulkopuolelle. Lisäksi eri puolilla tarveselvityksessa esitetyn rajauksen alueella on tehty useita vähäisempiä rajaustarkistuksia.

Hakuvaiheen rajausehdotus on tavoitteena tuoda kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi keväällä 2019. Samalla rajausehdotus esitetään asetettavaksi nähtäville asukkaiden ja osallisten palautteenantoa varten. Mielipiteitä esitetään kerättäväksi karttakyselyn ja keskustelutilaisuuden avulla. Nähtävillä olon jälkeen mielipiteet kootaan, niiden vaikutuksia arvioidaan ja mahdollisista muutostarpeista aluerajaukseen ja Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen sekä hoito- ja käyttösuunnitelman valmisteluun päätetään. Osallistamisen ja mahdollisten rajausmuutosten jälkeen käynnistetään hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu. Valmistelu tehdään yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa varmistaen hakemuksen riittävyys MRL:iin ja YM:n asettamiin arviointikriteereihin nähden. Tavoitteena on jättää hakemus Tampereen kaupunkipuiston perustamisesta ympäristöministeriölle vuoden 2020 aikana.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tilannekatsaus merkitään tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, yleiskaavapäällikkö Pia Hastiolle  ja suunnittelupäällikkö Mirjam Larinkarille. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, puh. 040 801 6917 ja vs. suunnittelupäällikkö Timo Koski, puh. 050 345 7568, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakimies Juha Perämaa, puh. 040 503 9038, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen valmistelu on käynnistetty syksyllä 2018. Pormestarin nimeämät suunnittelu- ja ohjausryhmät ovat valmistelleet asiaa kaupunginhallituksen hyväksymään tarveselvitykseen ja päätökseen perustuen (kaupunginhallitus 20.2.2017 § 121). Kansallisen kaupunkipuiston edistäminen on lisäksi kirjattu Lauri Lylyn pormestariohjelman 2017-2021 toimenpiteisiin. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti valmistelun ensimmäisessä vaiheessa on tarkasteltu kaupunkirakenteen muutosalueiden tilannetta ja laadittu hakemuksen sekä käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistelua varten tarveselvitystä tarkentava rajausehdotus Tampereen kansalliseksi kaupunkipuistoksi.

Kansallinen kaupunkipuisto pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL § 68-71). Lain perusteella kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan kaupungin hakemuksesta. Sen perustamisesta sekä sen käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymisestä päättää ympäristöministeriö. Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun tulee tapahtua vuorovaikutuksessa tahojen kanssa, joiden oloihin asia saattaa huomattavasti vaikuttaa (MRL § 70).

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen rajausehdotus on valmisteltu perustuen maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyihin arvoihin, ympäristöministeriön asettamiin arviointikriteereihin sekä ajantasaiseen tietoon Tampereen maankäytön suunnittelun tilanteesta. Ympäristöministeriön asettamat kriteerit kaupunkipuistoille ovat sisältö, kaupunkikeskeisyys, laajuus ja eheys sekä ekologisuus ja jatkuvuus. Rajauksen valmistelu on tehty suunnittelu- ja ohjausryhmissä. Hakuvaiheen valmistelun aikana on lisäksi käyty keskustelua ympäristöministeriön edustajan kanssa rajausmuutosten vaikutuksista Tampereen kansallisen kaupunkipuiston sisältämiin arvoihin ja arviointikriteerien täyttymiseen.

Sisällön, kaupunkikeskeisyyden ja laajuuden kriteerien on arvioitu Tampereella täyttyvän hyvin. Kaupunkirakenteen muutosalueilla maankäytön suunnittelun tilanne asettaa haasteita rajauksen määrittelylle sekä eheyden, ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteerien täyttymiselle. Hakuvaiheen rajausesityksessä on kaupunkipuiston varsinaisen rajauksen lisäksi esitetty yksi muutosalue (Eteläpuisto-Viinikanlahti) sekä yksi optioalue (Kaupin urheilupuisto). Muutosalue on kaupunkipuistohakemukseen sisältyvä, myöhemmän asemakaavoituksen mukaan tarkentuva aluerajaus. Kaupunki sitoutuu muutosalueen kehittämiseen kansallisen kaupunkipuiston arvojen mukaisesti kaupunkipuiston sisältöön soveltuvilla osa-alueilla erillisten suunnittelua ohjaavien määräysten kautta. Optioalue ei liity maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyyn hakuprosessiin.

Tarveselvitysvaiheen jälkeen tehdyt merkittävimmät muutokset rajausehdotuksessa ovat: Vuohenoja-Kirkkosuonnotkon poistaminen rajauksesta perustuen Hervannan valtaväylän ja raitiotien aiheuttamaan estevaikutukseen viher- ja virkistysyhteyksille. Viinikka-Nekalan valtakunnallisesti arvokas pientaloalue sekä eheämpi Nekalan siirtolapuutarha korvaavat uudessa rajausehdotuksessa Petsamon asuinalueen ja Litukan siirtolapuutarhan koillisosan. Kaupin urheilupuiston asemakaavoitus on käynnistymässä, mistä johtuen alue on rajattu ulkopuolelle alustavasta rajausehdotuksesta, mutta asemakaavatyön tavoitteiden pohjalta aluetta voi pitää optioalueena. Härmälänranta on liitetty rajaukseen uutena alueena vesiyhteyttä pitkin. Tarveselvitysvaiheessa määriteltyä laajaa muutosaluetta Eteläpuiston, Viinikanlahden ja Viinikanojan alueella on tarkennettu. Niihama-Ruotula-Alasjärvi -alueen roolista osana kaupunkipuistoa on käyty laajaa keskustelua suunnittelu- ja ohjausryhmätasolla. Alueen maankäyttöratkaisujen ollessa avoinna aluetta voisi esittää optioalueena, mutta toistaiseksi kokonaisuus on yleiskaavan keskeneräisyyden takia rajattu valmistelun ulkopuolelle. Lisäksi eri puolilla tarveselvityksessä esitetyn rajauksen alueella on tehty useita vähäisempiä rajaustarkistuksia.

Hakuvaiheen valmisteluaineistoon liittyvä alustava rajausehdotus asetetaan nähtäville asukkaiden ja osallisten palautteenantoa varten. Nähtävilläoloaikana järjestetään asukastilaisuus, mielipiteitä hankkeesta sekä alustavasta rajausehdotuksesta kerätään nettikyselyn avulla.

Palaute käsitellään ja jatkotyö ohjeistetaan kaupunginhallituksessa. Nähtävilläolon jälkeen käynnistetään hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu, jossa hyödynnetään saatua palautetta. Hakemuksen sekä hoito-ja käyttösuunnitelman valmistelu tehdään yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa varmistaen hakemuksen riittävyys maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristöministeriön asettamiin arviointikriteereihin nähden. Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu etenee MRL § 70 mukaisesti. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemusluonnos on tavoitteena tuoda kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi keväällä 2020. Tavoitteena on jättää hakemus Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta ympäristöministeriölle vuoden 2020 aikana.

Samaan aikaan kansallisen kaupunkipuistohankkeen kanssa on ollut käynnissä Kauppi-Niihaman vertaissuunnitteluprosessi, jossa syntynyt aineisto tukee Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelua.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmisteluaineistoon liittyvä 12.8.2019 päivätty rajausehdotus hyväksytään asetettavaksi julkisesti nähtäville asukkaiden ja osallisten palautteenantoa varten.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, yleiskaavapäällikkö Pia Hastiolle sekä suunnittelupäällikkö Timo Koskelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Taru Kuosmanen, Lauri Savisaari, Toimi Jaatinen, Taru Hurme, Kari Kankaala, Tero Tenhunen, Elina Karppinen, Pia Hastio, Timo Koski, Mirkka Katajamäki

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)