Perustelut
Tampereen kaupungille on 17.7.2025 saapunut oikaisuvaatimus koskien varhaiskasvatuksen aluejohtajan 1. varahenkilön Mikkolan päätöstä 27.6.2025 § 2 oppisopimuksen purkamisesta koeaikana varhaiskasvatuksessa. Oikaisuvaatimuksentekijä esittää, että hänelle annettaisiin mahdollisuus suorittaa opintoihinsa kuuluva työssäoppimisjakso loppuun. Hän vetoaa oikaisuvaatimuksessaan riittämättömään ohjeistukseen lasten allergioista. Hänellä ei ollut käytössään lasten varhaiskasvatussuunnitelmia, koska ohjaaja ei ollut niitä antanut. Hänen mielestään näyttö olisi mahdollista antaa elokuussa, kuten useiden muiden opiskelijoiden kanssa on sovittu, mutta hänelle ei annettu tätä mahdollisuutta. Lisäksi hänelle ei ole annettu mahdollisuutta parantaa suomen kielen taitojaan.
Määräaikainen työsopimus (oppisopimus) lähihoitajan tehtävistä Etelä-Hervannan varhaiskasvatusyksikössä on solmittu ajalle 13.1.–31.12.2025. Työnteon ja opiskelun haasteista on keskusteltu 9.6.2025 asianosaisen, oppilaitoksen opettajan, työpaikkaohjaajan ja varhaiskasvatusyksikön johtajan kesken sekä 23.6.2025 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa. Työnantajan näkemyksen mukaan asianosainen ei ole soveltuva kyseiseen tehtävään eikä edellytyksiä näyttöön etenemiseen ole, eikä täten ole edellytyksiä myöskään oppisopimuksen jatkamiselle. Oikaisuvaatimuksentekijän esittämät väitteet ovat perusteettomia. Työnantajan näkemystä perustellaan tarkemmin seuraavasti:
Oppisopimuksen alkaessa sekä asianosainen että hänen ohjaajansa saivat oppilaitokselta ohjeet oppisopimusjaksolle. Ohjeen keskeisiä sisältöjä oli: Tutustu lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin, keskustele niistä ohjaajan kanssa ja toimi niiden mukaan. Selvitä asiakkaiden erityisruokavaliot, uskonnolliset ja eettiset ruokavaliot sekä ravitsemussuositukset ja huomioi ne ruokailutilanteissa. Heti jakson alussa ohjaaja kertoi mistä lasten paperit löytyvät, mitä tietoa niissä on ja miksi on tärkeää lukea ne ja kirjata itselle tärkeimmät asiat muistiin. Asianosainen ei useista kehotuksista huolimatta perehtynyt tai osoittanut minkäänlaista kiinnostusta käydä lasten papereita läpi. Myös ruokailutilanteissa käytiin useasti läpi lasten ruokavalioon liittyviä asioita ja kehotettiin tutustumaan lasten papereihin. Asianosaisella on ollut tiedot saatavillaan, häntä on kehotettu perehtymään niihin, mutta tästä huolimatta hän ei ole niin tehnyt sillä seurauksella, ettei hän ole kyennyt selviytymään hänelle annetuista työtehtävistä esimerkiksi lasten allergioihin liittyen.
Toinen keskeinen ohjeen sisältö oli: Selvitä millaista toimintaa lapsille järjestetään ja havainnoi työntekijöiden toimintaa erilaisissa tilanteissa. Tutustu päiväkodin välineisiin ja materiaaleihin. Suunnittele lapsille toimintaa (sisältö, kesto, osallistujat, tavoitteet jne.). Ohjaa toimintaa pienryhmille ja yksilöille. Asianosainen ei tiimipalavereissa ottanut osaa minkään toiminnan järjestämiseen. Ohjaajan kanssa käytiin keskustelua heti alkuvuodesta siitä, että asianosainen aktiivisesti ja oma-aloitteisesti ottaa osaa pienryhmien toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Tämä ei toteutunut kehotuksista huolimatta, esim. sovittu liikuntatuokio. Asianosainen ei toteuttanut mitään itse suunniteltua tuokiota lasten kanssa koko viiden kuukauden aikana.
Kolmas keskeinen ohje oli: Pyydä ja ota vastaan palautetta, ota asioista selvää ja muuta toimintaasi palautteen perusteella. Ensimmäisten viikkojen aikana ohjauskeskustelu pidettiin viikoittain ja sen jälkeen 27.1., 3.2., 10.2., 24.3. sekä aina tarvittaessa. Näyttöön liittyviä keskusteluita pidettiin kolme. Asianosainen oli ilmoittanut opettajalleen olevansa valmis näyttöön ja sopineensa asiasta ohjaajan kanssa. Hän ei kuitenkaan ollut sopinut näytöstä ohjaajan kanssa eikä esittänyt näyttösuunnitelmaa, joka olisi pitänyt olla valmis ja esittää viimeistään viikkoa ennen näyttöä. Asianosainen ei ollut ymmärtänyt oppilaitoksen ohjeita. Tästä asiasta käytiin keskustelu ja hän toimitti 27.5. näyttösuunnitelman, joka oli laadittu juuri toimintansa lopettavalle esiopetusryhmälle, eli liian myöhään. Ohjaaja ja opettaja tekivät yhteisesti päätöksen, että valmiuksia näyttöön ei ole, koska asianosainen ei ollut harjoitellut tuokioiden suunnittelua, toteuttamista ja arviointia kertaakaan koko viiden kuukauden aikana. Hänen katsottiin tarvitsevan muiden työntekijöiden ohjausta edelleen kaikissa tilanteissa, eikä hän ole muuttanut toimintaansa palautteista huolimatta. Asianosaisen itsearviointi osaamisestaan ei ole vastannut ohjaajan ja oppilaitoksen näkemyksiä. Ohjaajan ja oppilaitoksen näkemyksen mukaan edellytyksiä näyttöön etenemiselle ei ollut keväällä eikä myöskään elokuussa.
Asianosainen on todennut ohjaajalle olevansa passiivinen myös sen vuoksi, ettei osaa suomen kieltä tarpeeksi hyvin. Opettajan kertoman mukaan asianosainen ei ole osallistunut suomen kielen tunneille eikä hän ole oma-aloitteisesti harjoitellut kieltä. Asianosaisella on ollut mahdollisuus opiskella ja harjoitella suomen kieltä, mutta hän on itse laiminlyönyt suomen kielen opintoja.
Työnantaja päätyi asiaa huolellisesti harkittuaan purkamaan oppisopimuksen koeaikana ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 75 §:n 2 momentin 1-kohdan perusteella, mikä on laillinen ja tarkoituksenmukainen päätös tässä tilanteessa.
Osa asian käsittelyssä kertyneistä asiakirjoista on pidettävä salassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 luvun 24 §:n 1 momentin 32-kohdan perusteella.
Henkilötietoja sisältäviä liiteasiakirjoja ei julkaista kaupungin julkisilla verkkosivuilla.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Oikaisuvaatimus hylätään.