Perustelut
Pormestari päätti 24.11.2025 § 137, että kaupunki avustaa Gazaa pormestarin varamäärärahoista 50 000 eurolla. Avustus kohdennetaan Pelastakaa Lapset ry:n kautta Gazan lapsille.
Päätöksestä tehtiin 15.12.2025 oikaisuvaatimus, jossa vaadittiin päätöksen kumoamista tai sen palauttamista uudelleen valmisteluun. Perusteluina oikaisuvaatimuksen tekijä on vedonnut siihen, että humanitaarisen avun antaminen ulkomaille ei ole kunnan lakisääteinen tehtävä eikä sisälly lain mukaiseen kunnan toimivaltaan. Lisäksi oikaisuvaatimusta on perusteltu sillä, että päätöksessä ei ole riittävästi perusteltu, miten avustus edistää Tampereen kaupungin tai sen asukkaiden hyvinvointia kuntalain 2 §:n ja 7 §:n tarkoittamalla tavalla.
Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella. Laillisuusperuste on olemassa, jos päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai on muuten lainvastainen.
Kunnan toimivalta
Kunnan kansainvälinen toiminta perustuu kuntalain 1 §:ään lain tarkoituksesta sekä kuntalain 7 §:n mukaisiin kunnan yleisiin tehtäviin. Kuntalain 1 §:n 2 momentin mukaan ”kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla”. Kuntalain 7 §:n mukaan ”kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät”. Kuntalaista määräytyvä ns. kunnan yleinen toimiala on täsmentynyt hallintotuomioistuinten lukuisissa ratkaisuissa. Kunnan toimiala voi pitää sisällään myös humanitaarisen avun myöntämistä (KHO 1983 II 35). Kunnan toiminta ei kuitenkaan saa sisältää ulkopoliittisia kannanottoja (KHO 1983 II 28). Kuntaliitto on vuonna 2024 antanut suosituksen kuntien antamasta humanitaarisesta avusta. Suosituksen mukaan kunnan kansainvälinen toiminta kuuluu kunnan yleiseen toimialaan ja on aina perusteltavissa, kun toiminta edistää kunnan asukkaiden hyvinvointia tai alueen elinvoimaa.
Tampereen kaupungin ohella useat suomalaiset kaupungit ovatkin antaneet humanitaarista apua esimerkiksi Ukrainaan helmikuussa 2022 Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen. Ukrainan tukeminen oli linjassa Suomen valtion ja Euroopan unionin antaman tuen kanssa, ja myös monet eurooppalaiset kaupungit tukivat laajasti Ukrainaa. Suomalaisten kaupunkien antamaa ensimmäistä tukea helmikuussa 2022 ei voi perustella pelkästään ystävyyskaupunkisuhteilla. Helmikuussa 2022 ystävyyskaupunkisuhde ukrainalaisen kaupungin kanssa oli vain Lahdella, Oululla ja Tampereella. Tampereen lisäksi kaupunkien antamaan avustukseen osallistuivat Helsinki, Espoo, Turku, Oulu, Vantaa, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo sekä Rovaniemi.
Useat valtiot ja kansainväliset organisaatiot ovat tukeneet Gazaa. Tukea ovat osoittaneet myös monet eurooppalaiset kaupungit, jotka ovat käyttäneet toimivaltansa puitteissa olevia välineitä ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja avun toimittamiseksi Gazaan. Esimerkiksi Lyon on lahjoittanut 150 000 euroa, Bordeaux 20 000 euroa, Oslo 5 milj. Norjan kruunua, jne. Kaupungit ovat lahjoituksensa pääasiassa kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta ohjanneet Gazaan. Kaupunkien tuenosoituksia ei ole missään yhteydessä tulkittu ulkopoliittisiksi kannanotoiksi, vaan humanitaariseksi tueksi ja solidaarisuuden osoitukseksi. Kansainvälisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta annettu apu ohjautuu sitä eniten tarvitseville.
Vaikutus paikallistasolle
Kaupunkien kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosikymmeninä, ja kaupunkien rooli kansainvälisinä toimijoina on vahvistunut. Globaalit muutokset ja jännitteet heijastuvat myös paikallistasolle. Tampere on ollut aktiivinen kansainvälinen toimija ja haluaa jatkossakin olla mukana edistämässä yhdenvertaista, yhteisöllistä ja kestävää maailmaa. Tampere on sitoutunut globaalin vastuun kantoon ja kestävämmän maailman aikaansaamiseen muun muassa Vapaaehtoisen kestävän kehityksen paikallisarvioinnin (Voluntary Local Review, VLR) muodossa, joka perustuu YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 sopimaan kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja -tavoitteisiin. Toimintaohjelman tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. Sitoutuminen globaaleihin tavoitteisiin on ilmaistu myös Tekemisen kaupunki -strategiassa. Sitoutuminen kestäviin globaaleihin tavoitteisiin ei ole pelkkää hyväntekeväisyyttä, vaan strateginen osa kaupungin kansainvälistä profiilia ja vastuullisuutta.
Monia globaaleja haasteita ja ongelmia ratkotaan tänä päivänä paikallistason toimijoiden kansainvälisessä yhteistyössä. Kestäviä ratkaisuja ei saada aikaan ilman paikallistasojen osallisuutta ja sitoutumista. Tämä näkyy esimerkiksi monissa YK:n toiminnoissa ja ohjelmissa; kaupunkeja ja paikallistason toimijoita halutaan vahvemmin mukaan.
Tampere on osa eurooppalaista ja kansainvälistä yhteisöä ja haluaa osaltaan tukea avun tarpeessa olevia. Panostaminen globaaliin kehitykseen vähentää epävakautta ja konflikteja, mikä pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös Suomen ja Tampereen turvallisuuteen ja tamperelaisten hyvinvointiin.
Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen pormestarin päätös ei ole ollut lainvastainen. Päätöstä ei ole syytä muuttaa myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella.
Henkilötietoja sisältäviä päätöksen liiteasiakirjoja ei julkaista kaupungin internet-sivuilla.
Toimivalta: Kuntalaki § 134.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Oikaisuvaatimus hylätään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.