Perustelut
Kaupunginhallitus on käynnistänyt Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyön 31.10.2022 § 440. Kaavatyön tavoitteena on muuttaa alueen voimassa olevaa osayleiskaavaa siten, että alueelle voidaan asuntorakentamisen lisäksi toteuttaa täysimittainen golfkenttä.
Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä marraskuussa 2022 ja kaavatyön käynnistymistä esiteltiin myös asukastilaisuudessa paikallisella koululla. Aloitusvaiheen lausuntoja ja mielipiteitä pyydettiin neljään eri maankäytön rakennevaihtoehtoon, joissa alueen asukasmäärä vaihteli 3 200 ja 9 500 asukkaan välillä ja joissa golfkentälle ja alueen liikennejärjestelmälle oli esitetty erilaisia ratkaisuja.
Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton sekä Maakuntamuseon lausunnoissa todetaan, että Nurmi-Sorilan maltillinen kulttuurimaiseman huomioiva kehittäminen samalla kun Alasjärven alueella tavoitellaan raideliikenteeseen tukeutuvaa tiiviimpää maankäyttöä, on kokonaisuuden kannalta kestävä ja perusteltu ratkaisu ja että onnistuneella suunnittelulla golfkenttä on sovitettavissa Nurmin avoimen peltomaiseman muodostaman kulttuuriympäristön arvoihin. Kangasalan kaupunki tuo lausunnossaan esiin Ruutanan vireillä olevan osayleiskaavatyön ja esittää kuntarajan yli tehtävää yhteistyötä viher- ja liikenteen yhteyksien, yhdyskuntarakenteen jatkuvuuden sekä palvelutarpeiden suhteen ja pyytää huomioimaan yhteydet Nurmi-Sorilasta Ruutanan lähijunaseisakkeelle.
Aloitusvaiheessa saatiin runsaasti asukaspalautetta kaavatyöstä yleensä mutta myös alustavista vaihtoehdoista. Asukkaiden palaute koski muun muassa Tampereen kasvua kestävästi sekä alueen maanomistustilannetta ja peltojen käyttöä ruoantuotantoon. Rakentamisen osalta alueelle ei haluta liian korkeaa ja tiivistä rakentamista vaan nykyiset rakennukset, kulttuurimaiseman ja luonnon huomioivaa pientalorakentamista. Liikenteen osalta ohikulkutie nähtiin yleisesti hyvänä asiana, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin, sujuvuuteen ja turvallisuuteen toivotaan parannusta. Palautteessa toivottiin myös lisää peruspalveluita, muun muassa isompaa kauppaa, ravintoloita ja rantakahvilaa, apteekkia ja uimarantaa sekä sujuvaa joukkoliikennettä. Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksien kehittäminen ja ranta-alueiden käyttömahdollisuudet nähtiin tärkeänä.
Aloitusvaiheen jälkeen on tehty vaihtoehtojen vaikutusarviointia kaavasuunnittelulle asetettavien tavoitteiden määrittelemiseksi. Kokonaisuudessaan rakennevaihtoehto C tarjoaa parhaan pohjan luoda kompakti rakenne, joka mahdollistaa monipuoliset asumismuodot ja elämäntyylit, tukee kestävää liikkumista, kunnioittaa maisemaa sekä yhteensovittaa kestävän kasvun ja kiinnostavan ympäristön elää.
Osayleiskaavan tarkistamisen lähtökohtana on mahdollistaa Nurmin alueella täysimittaisen golfkentän toteuttaminen. Avoimessa maalaismaisemassa golfkenttä on hyvä lähtökohta arvokkaan kulttuurimaiseman avoimena säilymiseen, johon myös kentän ympärille muodostuva kaupunginosa voi tukeutua. Suunnittelun tavoitteena on sijoittaa golfkenttä suurimmaksi osaksi kaupungin omistamalle maalle.
Suunnittelussa kaupunginosan asukasmäärätavoite on noin 5 000 uutta asukasta, jotta alueesta muodostuisi aidosti elinvoimainen Tampereen uusi kaupunginosa yhdessä Sorilanjoen pohjoispuolella olevien uusien asuntoalueiden kanssa. Kokonaisuus mahdollistaa, että alueelle voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä joukkoliikenteen palvelut tyydyttävällä tavalla, ja mahdollisesti myös nykyisten kaupallisten palvelujen laajentumiseen on edellytykset.
Asuntorakentamisen tavoitteiden osalta alue suunnataan vastaamaan pientalorakentamisen patoutuneeseen kysyntään. Mittava kerrostalorakentaminen ei ole perusteltua. Erimittakaavainen pientalorakentaminen suurista omakotitonteista kytkettyihin pientaloihin sopii myös alueen maaseutumaisena säilyvään yleisilmeeseen. Ranta-alueille olemassa olevan lomarakentamisen lomaan tutkitaan mahdollisuutta omarantaiseen asumiseen. Mahdollinen tiiviimpi asuntorakentaminen voisi sijoittua alueelle muodostuvan palvelukeskittymän läheisyyteen. Rakentamisen mittakaavan ollessa maltillinen erilaisten yhteisöllisten rakennushankkeiden mahdollistaminen sopii alueelle ja synnyttää tavoiteltua yhteisöllisyyttä.
Uusi kaupunginosa laajentaa taajamaa, varaa maanviljelyskäytössä olevia alueita rakentamiseen ja sijoittuu kantakaupungin reuna-alueella kauaksi olemassa olevista palveluista. Näistä syistä alueen toteuttaminen kestävästi on keskeinen kaupunginosan suunnittelun lähtökohta. Uudisrakentamisen materiaalivalinnoilla ja rakennusten energiaratkaisuilla on suuri merkitys alueelta muodostuviin päästövaikutuksiin. Alueen sijainnista johtuen liikkuminen aiheuttaa väistämättä ilmastopäästöjä, joita voidaan vähentää hyvällä joukkoliikennepalvelulla ja tukemalla mm. sähköautojen latausverkon syntymistä ja tilavarauksia yhteiskäyttöautoille. Alueen sisäinen liikkuminen tulee suunnitella siten, että kävellen ja pyöräillen alueen palvelut ja eri toiminnot ovat hyvin saavutettavissa.
Alueen tärkeinä vetovoimatekijöinä ovat viherympäristöt, golfkenttä, asukkaiden virkistysalueet sekä Näsijärven läheisyys. Golfkentän ja virkistysalueiden suunnittelun tavoitteena tulee olla luonnon monimuotoisuutta ja ekologista kestävyyttä edistävät ratkaisut. Asukkaiden pääsy vapaille ranta-alueille tulee varmistaa ja tutkia mahdollisuutta sijoittaa alueelle huvivenesatama.
Voimassa olevan osayleiskaavan tarkistaminen aikaisempaa maltillisemmaksi asukasmäärätavoitteen sekä rakentamisen mittakaavan osalta vastaa hyvin kaavan aloitusvaiheessa saatuun palautteeseen. Asukkaat toivoivat myös, että alueesta muodostuu luonnonläheinen ja maaseutumainen ja että liikkuminen kävellen ja pyöräillen on mahdollista ja turvallista. Toiveeseen alueen paremmasta palvelutasosta vaikuttaa alueen asukaspohja, mistä syystä asukasmäärään ja muiden tavoitteiden yhteensovittaminen on vaativa tehtävä.
Tampereen kaupunki on kilpailuttanut osayleiskaavatyön laatimisen. Hankinnan kohteena on maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama oikeusvaikutteinen aluevarausyleiskaava asemakaavoituksen pohjaksi. Hankinnan kokonaisuuteen sisältyy osayleiskaavaluonnoksen ja -kaavaehdotuksen valmistelu hyväksymisasiakirjoineen, kaavaprosessin aikana toteutettava asukas- ja sidosryhmävuorovaikutus sekä tehtävässä tarvittavien erillissuunnitelmien ja -selvitysten laatiminen. Alustavan aikataulun mukaan kaavan luonnos valmistuu nähtäville loppuvuonna 2023 ja kaavaehdotus kesällä 2024. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn loppuvuonna 2024.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Nurmi-Sorilan osayleiskaavan aloitusvaiheen palaute merkitään tiedoksi. Kaavatyön tavoitteet ja rakennevaihtoehto C hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.