Kaupunginhallitus, kokous 24.8.2020

§ 335 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi 

TRE:3932/05.01.00/2020

Valmistelija

  • Kuosmanen Taru, Johtaja
  • Ojanen Olli-Pekka, Pelastusjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, puh. 040 806 3086 ja talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö ovat pyytäneet jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntien perustamista sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevasta hallituksen esityskokonaisuudesta. Lausunnot on pyydetty toimittamaan 25.9.2020 mennessä.

Esityksessä ehdotetaan siirrettäväksi sote-maakuntien järjestämisvastuulle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Tätä perustellaan erityisesti järjestäjäkentän pirstaleisuudella ja tarpeella vahvistaa valtion ohjausta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että pelastustoimen järjestämisessä. Uudistuksen tavoitteena on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden lisääminen ja kustannusten kasvun hillintä.

Väestön ikääntymisen, palvelukysynnän kasvun ja julkisen talouden paineiden vuoksi sote-uudistuksen tarve on olemassa. Järjestämisvastuun kokoaminen kuntaa suuremmille toimijoille on pääosin perusteltua etenkin suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella. Uudistus ei Tampereen kaupungin näkemyksen mukaan tule tällaisenaan kuitenkaan toteuttamaan sille asetettuja tavoitteita.

Uuden hallinnon tason perustaminen ja palveluiden kokoaminen suuremman järjestäjän alle ei automaattisesti paranna palvelua tai yhteistyötä. Tavoitellun yhdenvertaisuuden hintana todennäköisesti onkin tamperelaisten palvelujen heikkeneminen. Nyt tamperelaisille suunnattujen palvelujen skaalaaminen koskemaan kaikkia pirkanmaalaisia tuskin onnistuu toiminnallisuuden häiriintymättä tai ilman merkittäviä lisäkustannuksia.  

Kuntapohjainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme on kansainvälisestikin vertaillen toimiva ja kustannustehokas. Suurten kaupunkien ohella nyt esitetyn sote-uudistuksen tavoitteita toteuttavia ja toimivia sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamishankkeita on jo omaehtoisesti kehitetty useilla alueilla kokoamalla järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, kuten kuntayhtymiin. Nyt esitettyä uudistusta parempi ratkaisu olisi kuitenkin ollut jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kokoamista suurempiin kokonaisuuksiin hallitusti ja korjaamalla ongelmia kuntapohjaista nykyjärjestelmää kehittämällä. Myös integraatiota, jota korostetaan keskeisenä keinona uudistuksen tavoitteisiin pääsyssä, voidaan edistää ilman maakuntahallintoa. Samoin perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ajatellut laaja-alaiset sote-keskukset ovat toteutettavissa ilman uutta hallinnontasoa nykyrakenteessa.

Mikäli uudistus toteutetaan, on erityisen tärkeää mahdollistaa sote-maakunnan ja kuntien yhteistyö ja sopiminen samoin kuin kuntalaki mahdollistaa kuntien välisen yhteistyön. Sote-maakuntien ja kuntien joustava mahdollisuus sopia tehtävistä on perusteltua myös siksi, että se mahdollistaa maakuntien keskuskaupunkien ja suurimpien kaupunkiseutujen erityisroolin huomioimisen.  

Tampereen kaupunki aiempia sote-uudistuksia koskeneissa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että uudistukset eivät ole riittävällä tavalla ottaneet huomioon kaupungistumista, suurten kaupunkiseutujen erityispiirteitä tai kaupunkiseutujen kasvavaa merkitystä. Niin kansainvälisten kuin kansallisten tutkimustenkin mukaan kaupungistumiskehitys kiihtyy edelleen sekä maailmalla että kotimaassa, mikä entisestään lisää kaupunkien painoarvoa koko maan hyvinvoinnin turvaajina ja elinvoiman luojina. Nämä näkökulmat puuttuvat nyt lausunnoilla olevasta uudistuksesta sekä sitä koskevasta lainsäädäntöesityksestä, eikä uudistus siksi parhaalla mahdollisella tavalla edistä suomalaisten kaupunkien kilpailukykyä tai tue niiden mahdollisuuksia vastata väestönkasvuun tai kaupungistumisen lieveilmiöihin. Uudistukseen, erityisesti sen rahoitusjärjestelmään sisältyy päinvastoin suuri riski siitä, että kaupunkien tulopohja ja kannusteet esimerkiksi oman elinkeinopolitiikan toteuttamiselle sekä kilpailukykyisen kaupungin rakentamiseen heikkenevät oleellisesti. Uudistuksessa olisikin välttämätöntä turvata kaupungeille kannusteet toteuttaa vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa. Tämä voidaan varmistaa lopulta vain takaamalla kaupungeille riittävä osuus kaupunkiseuduilla muodostuvasta verotulokasvusta. Lisäksi on huomioitava, että jo ennen ehdotettua uudistusta kaupunkiseutujen on ollut välttämätöntä kasvattaa lainakantaansa asuntotuotantoa ja vetovoimaa lisäävien rakennushankkeiden ja sitä kautta kasvun varmistamiseksi. Tämä kasvava lainakanta jouduttaisiin ehdotetun uudistuksen jälkeen ylläpitämään merkittävästi pienemmällä veropohjalla.

Uudistuskokonaisuuteen liittyen ovat parlamentaarisen komitean valmisteltavana vuoden 2020 loppuun mennessä maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen. Lisäksi parlamentaarisesti valmistellaan samassa aikataulussa aluehallinnon ja monialaisten maakuntien selvitystyö. Tampereen kaupunki katsoo, että näistä valmistelussa olevista esityksistä on erityisesti maakuntien verotusoikeuteen liittyvä selvitys keskeinen koko sote-uudistuskokonaisuuden ja sen vaikutusten näkökulmasta. Mikäli sote-uudistus toteutetaan, ei Tampereen kaupungin näkemyksen mukaan sote-maakuntien järjestämisvastuulle ole perusteltua siirtää muita kuin nyt lausunnoilla olevassa esityksessä ehdotettuja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtäviä. Tässäkin kokonaisuudessa kuraattorien ja psykologien sijoittumispaikkaa tulee vielä punnita erityisen kriittisesti. Kuraattorien ja psykologien lakisääteisen tehtävän hoitamisen kannalta on tärkeää kiinteä yhteistyö koulun hallinnon ja perusopetuksen hallinnon suuntaan. Tampereella tämä on toteutunut hyvin. Lisäksi perusteltua on, että ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ei sisällytetä sote-maakunnan tehtäviin. 

Pelastustoimen osalta sote-maakunta -lakipaketin lausunnossa on kiinnitetty huomiota pelastustoimen järjestämislain liian yleiseen tasoon. Lakiesityksessä käytännössä siirretään Pirkanmaan pelastuslaitos uudelle järjestäjälle, mutta pelastustoimen uudistaminen ja palvelujen turvaaminen jää keskeneräiseksi. Edelleen on kiinnitetty huomiota ensihoidon palveluiden tuottamiseen sekä pelastustoimen rahoituksen riittämättömyyteen erityisesti ottaen huomioon Tampereen ja Tampereen kaupunkiseudun tuleva kehitys.

Sote-maakuntien perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää poikkeuksellisen huolellista valmistelua. Uudistuksen vaikutukset ovat moniulotteiset ja sen toteuttamiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja riskejä. Edellä mainittu huomioon ottaen on uudistuksen toimeenpano suunniteltu liian nopeaksi. On epätodennäköistä, että hyvän lainsäädäntötavan edellyttämä huolellinen valmistelu ja vaikutusten arviointi sekä toimeenpano olisivat toteutettavissa esitetyssä aikataulussa. Tampereen kaupunki katsoo, että lainsäädännön tulee olla kokonaisuudessaan valmis ennen uudistuksen täytäntöönpanoon ryhtymistä.

Lausuntopyynnön materiaalit ovat tutustuttavissa osoitteessa https://soteuudistus.fi/lakiluonnos-15.6.2020

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Liitteenä oleva Tampereen kaupungin lausuntoluonnos hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi hyväksytään.

Päätös

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Liitteenä oleva Tampereen kaupungin päivitetty lausuntoluonnos hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi hyväksytään.

Kokouskäsittely

Asian käsittelyn alkaessa Kalervo Kummola poistui ja varajäsen Anneli Taina liittyi kokoukseen.

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Taru Kuosmaselle, yhteysjohtaja Tuukka Salkoaholle, talousjohtaja Jukka Männikölle sekä pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojaselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

Asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti liitteenä olevaa lausuntoluonnosta: "Lausunnon vastausta 53. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista täydennetään seuraavasti:

'Lakiesityksessä tulee huomioida HUS:in lisäksi myös muiden yliopistosairaaloiden rooli.

Terveydenhuoltolain 59 §:n ja 61 §:n mukaan yliopistollisille sairaaloille suoritetaan valtion korvaus lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksen aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista sekä yliopistotasoisesta tutkimuksesta. Tutkimuksen ja koulutuksen korvaustaso on ollut aikoinaan noin 12 prosenttia yliopistosairaalan toimintamenoista, mutta sen taso on vakiintunut muun muassa Taysin osalta noin 20 miljoonaan euroon. Sote-lakiluonnoksista ei käy ilmi, miten yliopistollisille sairaaloille korvataan nämä ylimääräiset kustannukset. Mikäli yliopistosairaaloille ei korvata erikseen näitä ylimääräisiä kustannuksia, vaarantuu erikoislääkärikoulutus ja yliopistotasoinen tieteellinen tutkimustyö.' "

Puheenjohtaja totesi näin muutetun lausuntoluonnoksen olevan asian käsittelyn pohjana.

Kalle Kiili teki palautusehdotuksen, joka raukesi koska sitä ei kannatettu.

Ilkka Sasi poistui ja varajäsen Petri Rajala saapui kokoukseen.

Pekka Salmi ja Jaakko Stenhäll poistuivat keskustelun aikana.

Tiedoksi

Taru Kuosmanen, Olli-Pekka Ojanen, Tuukka Salkoaho, Jukka Männikkö, Tuula Haapio, Saija Micklin

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)