Perustelut
Wivi Lönnin koulun Pyynikin koulutalo (jatkossa Pyynikin koulu) sijaitsee Kaakinmaan kaupunginosassa osoitteessa Hämeenpuisto 34, 33200 Tampere. Kiinteistötunnus on 837-106-88-11. Etäisyys Keskustorilta on noin 0,6 km.
Pyynikin koulu koostuu kahdesta arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemasta rakennuksesta; koulurakennuksesta vuodelta 1902 ja piharakennuksesta vuodelta 1931. Alun perin talonmiehen asunnoksi suunniteltu piharakennus on muutettu opetuskäyttöön vuonna 1998, ja se on perusparannettu vuonna 2023. Piha-alue on perusparannettu vuonna 2019. Piharakennuksen osalta toteutetaan vain toiminnan edellyttämät vähäiset muutokset. Koulurakennus perusparannetaan rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Nykyinen asemakaava on vuodelta 1971. Uusi ulkoiluvälinevarasto, keittiön rullakkovarasto ja istutusalueiden muutokset edellyttävät poikkeamislupaa, joka on vireillä.
Tilan tarve
Koulun rakenteellinen mitoitus on 450 oppilasta (luokat 7–9, 25 oppilasta/perusopetusryhmä). Koulun oppilasmäärä vaihtelee vuosittain riippuen ranskan kielen ja musiikin painotuksiin osallistuvien oppilaiden määrästä. Koulun laskennallista oppilasmäärää ei perusparannuksen myötä pystytä kasvattamaan. Osa aineopetuksesta järjestetään jatkossakin Pyynikintie 2:ssa.
Pyynikin koulun tilojen perusjärjestys säilyy perusparannuksessa ennallaan. Suurimmat suunnitellut tilamuutokset kohdistuvat koulurakennuksen alimpaan kerrokseen, jonne sijoittuvat käsityön ja opiskeluhuollon tilat, uusi palvelukeittiö ja ruokala sekä sosiaali- ja teknisiä tiloja. Rakennukseen toteutetaan uusi esteettömyyttä parantava hissi sekä Hämeenpuiston puoleiseen siipeen pelastus- ja paloturvallisuutta parantava poistumistieporras. Ylimpien kerrosten opetus-, toimisto-, aula- ja liikuntatilat säilyvät pääosiltaan nykyisillä paikoillaan. Liikuntasalin alkuperäinen näyttämösijainti palautetaan ja puretaan myöhempi näyttämölisäys, jonka tilalle suunnitellaan oppilaille puku- ja pesutilat. Pihalle rakennetaan uusi ulkoiluvälinevarasto.
Tilaohjelman mukainen toimintojen tilantarve hyötyalana on yhteensä 3080 hym2. Pyynikin koulu- ja piharakennusten osuus on 2799 hym2. Lisäksi Pyynikintie 2:een sijoittuvien aineopetustilojen osuus on 281 hym2. Pyynikin koulu- ja piharakennusten vuokran maksun perusteena oleva huoneistoala on 3937 htm2. Tilasuunnittelussa mahdollistetaan tilojen iltakäyttö alueen asukkaille ja muille toimijoille. Iltakäytön toteuttamista varten luodaan yhteiset toimintatavat ja säännöt ennen rakennuksen käyttöönottoa.
Aikataulu
Rakennustyöt on suunniteltu alkavaksi elokuussa 2027 ja niiden on määrä valmistua huhtikuussa 2029. Rakennusten käyttöönotto on elokuussa 2029. Väistötilana toimii Kalevanpuiston koulun tontille rakennettava siirtokelpoinen, yläkouluja palveleva väistötila.
Ilmastostrategia
Perusparannushankkeen toteutus nivoutuu Tampereen kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja ilmastotyöhön käyttämällä elinkaaren hiilijalan- ja -kädenjälkilaskelmia ja ilmastoriskien arviointia suunnitteluratkaisujen ja materiaalivalintojen tukena. Hankkeen vähähiilisyyteen vaikuttaa keskeisesti uusiutuvien energialähteiden ja hiililaskentaan perustuvat rakennusmateriaalit sekä tilatehokkuus.
Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot
Pyynikin koulun tontti sijaitsee Kaakinmaan kaupunginosassa. Sitä rajaavat pohjoispuolella Satamakatu ja idässä Hämeenpuisto. Etäisyys Keskustorille on noin 0,6 kilometriä. Koululle kuuluvat tontit ovat kaupungin omistuksessa ja laajuudeltaan yhteensä 4 272 m2. Tonttien yhdistäminen asemakaavan mukaisesti on vireillä.
Pyynikin koulurakennus perusparannetaan. Piha-alue on perusparannettu 2019 ja piharakennus 2023. Perusparannushankkeen yhteydessä parannetaan välituntipiha-alueiden sekä huoltoliikenteen toimivuutta ja turvallisuutta sekä rakennetaan uusi ulkoiluvälinevarasto ja keittiön laatikkovarasto. Piha-alueella säilytetään olemassa olevia puita, lisäksi pihalle istutetaan riittävän isokokoisia uusia puita. Hämeenpuiston suuntaan rakennetaan uusi meluaita. Tontin koko on 4272 m2. Koulun välituntialueen pinta-ala on 1819 m2, josta nykyisin on 389 m2 melualueella (päiväajan keskiäänitaso ylittää 55 dB.) Vuonna 2023 perusparannettuun piharakennukseen toteutetaan vähäisiä toiminnallisten muutosten edellyttämiä tilamuutoksia. Kustannussäästötavoitteen saavuttamiseksi ei toteuteta pihaan tarveselvityksessä esitettyjä uutta ulkokuntosalia ja polkupyöräkatoksia. Nykyiset, pihan salaojakorjausten ja työmaakäytön vuoksi purettavat pihakiveykset, toiminnat ja välineet palautetaan takaisin piha-alueelle.
Nykyinen asemakaava on vuodelta 1971. Asemakaavamääräys on YO ”Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue”. Tehokkuusluku on 1.2 (rakennusoikeus 5126 kem2) ja kerrosluku 4. Hämeenpuiston RKY-alueella sijaitseva rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä Pyynikin koulurakennus suunnitellaan kuten asemakaavalla suojeltu rakennus. Uusi 31 kem2 ulkoiluvälinevarasto, 6 kem2 palvelukeittiön laatikkovarasto sekä istutusalueiden sijaintien muutokset edellyttävät poikkeamislupaa, joka on vireillä.
Raitiotiepysäkki sijaitsee Hämeenkadulla, noin 300 metrin päässä koulusta. Tontille osoitetaan asemakaavan mukaiset pysäköintipaikat henkilökunnan työtehtävien vaatimaan käyttöön. Lisäksi varataan huoltoliikenteelle autopaikka sekä vähintään yksi liikuntaesteisille mitoitettu autopaikka sisäänkäynnin läheisyyteen. Asemakaavan mukainen autopaikkamäärä on 12. Tontille on vuoden 2019 piha-alueuudistuksen suunnitelmassa esitetty polkupyöräpaikkoja 48 + 30 kpl. Näistä on toteutettu 42 kpl. Määrä on ollut 2020–2025 käyttöjaksolla riittävä.
Tarveselvitysvaiheessa laaditun viitesuunnitelman mukaan alimmassa kerroksessa sijaitsevat jatkossa kaikki opiskeluhuollon tilat, teknisen käsityön tilat, ruokala, palvelukeittiö aputiloineen, henkilökunnan sosiaalitilat, wc-tiloja, eteis- ja aulatiloja sekä teknisiä tiloja.
Kerroksissa 1–3 sijaitsevat OT3/OT2 -opetustilat, aineopetustiloja, pienryhmätiloja, henkilökunnan työ- ja taukotilat, varastotilaa sekä liikuntatila puku- ja pesutiloineen. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat hajautettuina ullakkokerroksissa.
Rakennus- ja taloteknisen toteutuksen tavoitteet
Rakennuksista suunnitellaan ja korjataan terveelliset ja turvalliset noudattaen lakeja, viranomaisohjeita, ympäristöministeriön asetuksia ohjeineen sekä Tampereen kaupungin ja Tampereen Tilapalvelut Oy:n ohjeita.
Kuntotutkimuksissa esitetyt mahdolliset ongelmia aiheuttavat tai vanhentuneet rakenteet uusitaan ja rakenteet korjataan toimimaan oikein. Rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimivuuteen. Kaikissa suunnitteluvalinnoissa huomioidaan helposti huollettavat, korjattavat ja päivitettävät rakenteet ja materiaalit sekä elinkaaren aikainen hiilijalanjälki ja elinkaarikustannukset. Rakenneratkaisut ja detaljit pidetään mahdollisimman yksinkertaisina ja vikasietoisina. Suunnitteluratkaisuissa tulee myös huomioida ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Ratkaisuissa pyritään kunnioittamaan vanhoja rakenteita ja kohteen historiallisia arvoja mahdollisuuksien mukaan.
Rakennuksen ainutlaatuisuus huomioiden tulee osa rakenneratkaisuista poikkeamaan suunnitteluohjeista. Nämä ratkaisut hyväksytetään suunnitteluryhmässä suunnittelun edetessä. Asbestia ja muita haitta-aineita sisältävät rakennusosat poistetaan. Korjaussuunnittelussa käyttöikä on 30 vuotta. Rakennuksen kosteudenhallinnan toimintamallina käytetään Kuivaketju10 -järjestelmää sekä laadittavaa kosteudenhallintaselvitystä. Vesikatto- ja julkisivukorjaukset tehdään omarunkoisen sääsuojan alla. Rakennustekniset työt tehdään sisäilmaohjeen 2018 luokan S2 ja puhtausluokitustason P1 mukaan. Käytettävien rakennusmateriaalien tulee olla M1-luokiteltuja. Rakennusten paloluokka on P1 soveltuvin osin. Kaikkiin huoltokohteisiin tulee olla turvalliset kulkuyhteydet.
Akustiikkasuunnittelussa huomioidaan käytön tarpeet huonetiloittain. Huoneakustiikassa ja ääneneristävyydessä on otettava huomioon tilojen monikäyttöisyys ja soveltuvuus opetuskäyttöön. Akustiikan keskeisimmät tavoitteet ovat opetustilojen hyvä sekä toimintaa tukeva huoneakustiikka, aula- ja ruokalatilojen rauhallinen ääniympäristö, musiikin opetustilojen ääneneristävyys ja huoneakustiikka sekä hallinnon ja oppilashuollon tilojen ääneneristävyys.
Rakennuksen ympärillä uusitaan salaojat ja perusmuurit eristetään. Vanhoja perustusrakenteita mantteloidaan vedeneristyksen toteuttamiseksi. Maanpintojen kallistuksia parannetaan rakennuksesta poispäin kallistaviksi, ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesijärjestelmään. Satamakadun seinustalla pyritään maanpintaa alentamalla saamaan ikkunoiden alareunat noin 300 mm maanpinnan yläpuolelle. Satamakadun puolella maanpintojen korkeusasemat sovitetaan katusuunnitelman kanssa.
Pääsisäänkäynnin graniittiportaat kunnostetaan.
Graniittikivinen tukimuuri kunnostetaan, vedeneristetään ja vedenohjausta parannetaan.
Pihaan rakennetaan arkkitehtisuunnitelmissa esitetyt ulkoiluvälinevarasto ja keittiön laatikkovarasto. Varastorakennuksen sijoittuminen kiinni tontinrajaan huomioidaan perustusrakenteissa. Pihan aita uusitaan.
Eteläsiivessä oleva vanha kellari poistuu käytöstä, ja tulevaan ryömintätilaan tehdään kulku laatikkovaraston kautta. Länsipäässä portaan alla oleva varastotila puhdistetaan, ja varaston puolelta kaikki pinnat tiivistetään käyttötiloihin päin.
Eteläosan painuminen pysäytetään vanhojen perustusten vahvistamisella, uusilla paaluperustuksilla tai suihkuinjektoinnilla. Hankesuunnitteluvaiheessa suihkuinjektointi on todettu toteutuskelpoisemmaksi vaihtoehdoksi. Lopullinen toteutustapa valitaan toteutussuunnittelussa. Painumisesta johtuvat halkeamat korjataan kaikissa kerroksissa ja julkisivuissa.
Graniittisokkeleiden saumat korjataan, ja katujen vanhoista korkeusasemamuutoksista johtuvat graniittiulokkeet kunnostetaan, ja perusmuurin vedeneristys ulotetaan graniittiverhousten taakse.
Maanvastaiset mosaiikkibetonilattiat ja portaat säilytetään tiivistäen liittymät ja halkeamat. Muuten alapohjarakenteet uusitaan kapillaarikatkoineen, ja täyttökerrokseen asennetaan radonputkitus. Vanhat kanaalirakenteet puretaan kapillaarikatkokerroksen alapintaan asti. Painuvan eteläpäädyn alapohjarakenne poikkeaa muualla olevasta rakenteesta. Alapohjarakenne muodostuu kantavista korkeista palkkirakenteista ja betonilaatoista. Alapohjarakenteeseen tehdään painumakorjauksesta johtuvat toimenpiteet sekä lisätään esimerkiksi polyuretaaniruiskutus lämmöneristeeksi. Palkkivälit tuuletetaan. Kulkuluukut palkkiväleihin pyritään toteuttamaan käytöstä poisjäävän kellarin kautta.
Säilytettävien portaiden alle jäävät pääsemättömät tilat tutkitaan toteutussuunnitteluvaiheessa. Mahdolliset vanhat muottilaudat ja muut orgaaniset aineet poistetaan, ja tilat puhdistetaan mahdollisuuksien mukaan.
Uudelle hissille tehdään uusi perustuslaatta ja välipohjarakenteisiin vaadittavat toimenpiteet. Hissi toteutetaan ilman alatilaa.
Uuden porrashuoneen kohdalta puretaan vanhat välipohjarakenteet, ja rakennetaan uudet kantavat seinät perustuksineen sekä uudet välipohjarakenteet. Vanhan kellarin kohdalla uusi välipohja rakennetaan korkeusasemaltaan vanhaa välipohjarakennetta alemmaksi.
Lämmönjakohuoneen alimman tason seinärakenteet pinnoitetaan sisäpuolelta kosteudenkestävillä ratkaisuilla huomioiden kapselointitarve. Käyttökerroksen lattiatasoon rakennetaan uusi välipohja vanhan terästason paikalle. Hallitsematon ilmayhteys alaosan lämmönjakohuoneesta estetään muihin tiloihin.
Alkuperäisellä osalla puurakenteisista välipohjista poistetaan kaikki täyttömateriaalit, kantavat palkit puhdistetaan, ja välipohjarakennetta vahvistetaan uusilla kertopuupalkeilla. Aulatiloissa puuvälipohjaa kannattelevat teräspalkit. Holvirakenteiden yläpuoliset rakenteet uusitaan kantavaan betoniholviin asti. Porrasaulojen välipohjarakenteissa, joissa yläpinnassa on mosaiikkibetonilattia ja alapuolella holvirakenne, ei toteuteta massiivisia toimenpiteitä.
Vanhalla painuneella laajennusosalla välipohjarakenteet ovat betonisia alalaattapalkistoja, joista poistetaan yläpuoliset rakenteet, muottilaudoitukset ja orgaaniset täyteaineet. Jäävät betonirakenteet puhdistetaan.
Kaikissa välipohjarakenteissa huomioidaan palo- ja ääneneristävyys niin, että saavutetaan vähintään alkuperäisen rakenteen ominaisuudet. Erityistä huomiota kiinnitetään liikuntasalin ja alapuolisen tilan väliseen ääneneristävyyteen.
Yläpohjarakenteista poistetaan orgaaniset täyteaineet, ja rakenne tiivistetään. Juhlasalin yläpohjarakenteen alkuperäiset ansasrakenteet säilytetään, eikä kuormitusta kasvateta juhlasalin yläpohjan alueella.
Rapattu julkisivu uusitaan pellityksineen, julkisivukoristeet kunnostetaan, ja tehdään osin uusia, vanhaa vastaavia koristeita.
Laajennusosan patterisyvennyksistä poistetaan orgaaniset eristeet, ja syvennykset ummistetaan.
Kaikki rakenteiden sisällä olevat hormit tukitaan huonetiloihin päin kerroksittain sekä yläpohjassa hallitsemattoman ilmanliikkuvuuden estämiseksi.
Ikkunat uusitaan Hämeenpuiston ja Satamakadun puolilta huomioiden liikennemelu. Uudet ikkunat tehdään vanhan mallin mukaisesti puusepäntyönä. Sisäpihan puoleiset ikkunat kunnostetaan. Ikkunoiden tiiveyttä tulee parantaa, ja asentaa tarvittavin osin välikarmeja ikkunoihin. Vanhat eristeet ja puutiilet poistetaan ikkunaliittymistä. Ulko-ovet kunnostetaan.
Ullakolle rakennetaan iv-konehuoneita talotekniikan tarpeiden mukaan. Välipohjarakenteisiin ja vesikaton puurakenteisiin tehdään tarvittavat vahvistukset. Vanhat ilmanvaihtokonehuoneet puretaan.
Sisäpihan katos kunnostetaan.
Vesikattoon tehdään talotekniikan ja iv-konehuoneiden muutostöiden vaatimat toimenpiteet. Konesaumattu vesikate on uusittu 2015.
Kantaviin vaaka- ja pystyrakenteisiin tehdään talotekniikan vaatimia toimenpiteitä huomioiden vanhojen rakenteiden rajoitteet.
Piharakennus on perusparannettu, ja rakennukseen kohdistuu vain pieniä muutostarpeita johtuen käyttötarkoituksen muutoksesta.
Rakennusten LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä asetusten määräyksiä ja mitoitusohjeita. Suunnittelussa on lisäksi noudatettava Tampereen Tilapalveluiden LVIA-suunnitteluohjeita.
Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmät uusitaan. Rakennus varustetaan asetusten ja energialuokan vaatimuksen mukaisilla ilmanvaihtolaitteilla. Ilmastointikoneiden palvelualuejako ja ohjaustapa suunnitellaan todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Ilmanvaihto suunnitellaan vakioilmajärjestelmänä, ja ulkoilmavirrat mitoitetaan Sisäilmastoluokituksen 2018 laatuluokan S2 mukaisesti. Ilmavirrat määräytyvät henkilömitoituksen mukaan, käytäväalueet mitoitetaan neliöpohjaisesti.
Keittiö sekä hallinnolliset tilat varustetaan tuloilman jäähdytyksellä. Jäähdytys toteutetaan uudella liittymällä Tampereen Energian kaukojäähdytysverkostoon. Muiden tilojen mahdollinen jäähdytystarve tarkennetaan toteutussuunnitteluvaiheessa.
Rakennuksen sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien ja niihin kiinteästi liitettyjen laitteiden suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena on hyvä ja helppo käytettävyys, huollettavuus, turvallisuus ja elinkaaritalous. Järjestelmät ja laitteet valitaan mahdollisimman energiatehokkaiksi.
Tavoitteena on saavuttaa rakennukseen sellaiset toteutusratkaisut, joissa on huomioitu tilojen muunneltavuusmahdollisuudet, tilankäytön vaihtelumahdollisuudet sekä erilaiset käyttöajat ja käyttötarpeet koko sen elinkaaren aikana. Sähkö- ja tietoteknisten laitteistojen käyttöikätavoite on 35 vuotta.
Rakennuksen kaikkien sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja, viranomaisohjeita, standardeja sekä tilaajan/rakennuttajan suunnittelu- ja erillisohjeita. Rakennuksen kaikki sähkö- ja tietotekniset järjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi, sekä laatu- ja määrätekijöissä noudatetaan hankkeessa toteutettavien järjestelmien osalta Tampereen kaupunki/Tampereen Tilapalvelut Oy Rakennussuunnitteluohje/Sähkötekniikka uusinta versiota.
Rakennusten perusparannuksessa kaikki sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät uusitaan kokonaisuudessaan, johtuen rakennuksen erittäin laajoista rakenne- ja LVI-teknisistä perusparannustoimenpiteistä sekä tilojen ja niiden toiminnallisista muutoksista, vaikka sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien teknistä käyttöikää on vielä jäljellä. Lisäksi sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien elinkaari pysyy samassa tahdissa LVI-tekniikan kanssa, eikä niille jouduta tekemään myös käyttöä hankaloittavia eriaikaisia perusparannustoimenpiteitä myöhemmin. Uusimisen yhteydessä järjestelmät toteutetaan lisäksi merkittävästi energiatehokkaammilla ratkaisuilla kuin mitä rakennuksen nykyiset ratkaisut ovat.
Investointi- ja käyttökustannukset
Wivi Lönnin koulun Pyynikin koulutalon koulu- ja piharakennuksen perusparannuksen veroton investointikustannus on yhteensä 22 203 900 euroa. Rakennuksen nykyisten taidemuseon kokoelmateosten kunnostukseen varataan lisäksi 15 000 euroa. Hankevaraus on 15 % kustannuksista. Talonrakennusohjelmassa 2026 Pyynikin koulurakennukselle on esitetty määrärahaa vuosille 2026–2029 yhteensä 21 300 000 euroa.
Hanketta esitetään jatkettavaksi toteutussuunnitteluun ja hankkeen määrärahaa tarkistettavaksi urakkalaskennan kautta saatujen todellisten kustannusten mukaiseksi.
Hankesuunnitelman liitteenä on investointisopimus, joka sisältää alustavan arvion hankkeesta aiheutuvista pääoma- ja ylläpitovuokrista. Kiinteistön valmistuttua koulu- ja piharakennusten yhteenlaskettu vuosivuokra on 1 842 026 euroa, joka jakaantuu seuraavasti: perusopetukselle 1 757 128 euroa, Pirkanmaan hyvinvointialueelle 25 428 euroa ja Pirkanmaan Voimia Oy:lle 59 471 euroa. Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten ja pinta-alan mukaisesti.
Kustannustarkastelut
Tarveselvitysvaiheessa kustannusarvio oli 23 676 580 euroa ja hankesuunnitelman kustannusarvio on 22 203 900 euroa, taideinvestointi 15 000 euroa. Kustannusarvio on laskenut tarveselvitysvaiheesta 1 457 680 euroa. Eteläpäädyn painumakorjauksen ja sisärappausten kustannusarvioita on hankesuunnitteluvaiheessa lisätutkimusten perusteella tarkennettu. Lisäksi tarveselvitykseen nähden ei toteuteta muun muassa pihan parannuksia, juhlasalin maalauskoristeluiden konservointia, aurinkosähköjärjestelmää ja koulurakennuksen tornin kellokoneiston korjausta. Rakennuskustannusindeksin nousun osuus tarveselvityksen ajankohtaan nähden on noin 0,29 % eli noin 64 000 euroa. Toteutusvaiheessa suunnittelun ohjauksella ja urakkakilpailutuksessa etsitään ratkaisuja, joilla kustannuksia pystytään edelleen alentamaan hankesuunnitelman tavoitteet huomioiden.
Väistötilaratkaisu
Pyynikin koulu- ja piharakennusta ei voida käyttää rakennustöiden aikana. Suunnitelman mukaan väistötilana toimii entisen Kalevanpuiston koulun tontille, osoitteeseen Lemminkäisenkatu 14, hankittava siirtokelpoinen väistötila. Koko Pyynikin koulun toiminta järjestetään väistötilassa perusparannuksen ajan, mukaan lukien koulun Pyynikintie 2:ssa normaalisti järjestettävä toiminta. Liikuntatunnit järjestetään erikseen lähialueen liikuntatiloissa. Kulku väistötiloihin tapahtuu julkisella liikenteellä.
Pyynikin koulun väistötilatarpeen päätyttyä väistötilaa tullaan hyödyntämään muiden koulujen perusparannusten aikaisena väistötilana. Väistötilan suunnittelu on käynnissä, ja kustannukset tarkentuvat suunnittelun edetessä.
Hankesuunnitelman liitteenä olevat pohjapiirrokset ovat salassa pidettäviä. Salassapidon peruste: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24.1 §:n 7) kohta.
Hallintosäännön (2.9.2025) 14.2 § 20. kohdan mukaisesti kaupunginhallitus päättää yli 10 000 000 euron arvoisten tilahankkeiden tarveselvityksistä, hankesuunnitelmista, toteutussuunnitelmista, rakennuttamissopimuksista, investointisopimuksista sekä taloudellisista loppuselvityksistä.