Valmistelija
Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi
Perustelut
Tampereen kaupunkiseudun valtuustot ovat hyväksyneet kaupunkiseudulle rakennesuunnitelmat vuosina 2010 ja 2014. Rakennesuunnitelman päivitystyö on käynnistynyt 27.4.2022 seutuhallituksen päätöksellä. Rakennesuunnitelma 2040+ pohjautuu uuteen seutustrategiaan Vehreä metropolimme 2040.
Rakennesuunnitelmalla linjataan kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ratkaisuja yli kuntarajojen seudullista elinvoimaa korostaen. Suunnitelman runkona on seudullisesti merkittävä maankäyttö ja siihen kytkeytyvä liikennejärjestelmä. Poliittisena tahdonilmauksena suunnitelman tarkoitus on vahvistaa kuntien sitoutumista omalla kaavoituksellaan seudulliseen kehitykseen. Rakennesuunnitelma on myös kaupunkiseudun viesti maakunnalliseen suunnitteluun. Rakennesuunnitelmalla tuetaan lisäksi seudun ja valtion välistä MAL-neuvottelumenettelyä.
Tampereen kaupungin lausunto rakentuu lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin ratkaisun vaikutuksista seudun kilpailukykyyn ja elinvoimaan, kestävyystavoitteisiin sekä suunnitelman painopisteiden - vehreys, asuinalueiden eriytymisen ehkäisy, kestävä liikkuminen ja elinkeinojen kehittyminen – vaikutuksista seudun tulevaisuuteen. Lisäksi lausuntopyynnössä kysytään, miten suunnitelman toimeenpanoa tulisi priorisoida ja miten suunnitelma huomioidaan kunnan toiminnassa sekä pyydetään nostamaan esiin muita huomioita. Lausuntoa ovat valmistelleet Kaupunkiympäristön palvelualueelta kaupunkiympäristön suunnittelun, kestävän kaupungin ja joukkoliikenteen palveluryhmien viranhaltijat sekä Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelta kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka –palveluryhmän viranhaltijat.
Kokonaisuutena Rakennesuunnitelma 2040+ luonnoksesta lausunnossa todetaan, että suunnitelma vastaa hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin ja on sisällöltään saman suuntainen Tampereen kaupunkistrategian ja erillisohjelmien sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden kanssa. Tampereen kannalta on tärkeää, että rakennesuunnitelman päivitys perustuu aikaisempien rakennesuunnitelmien valintaan suunnata kasvu keskustoihin ja joukkoliikennejärjestelmän äärelle ja kohdistaa huomio nyt tehtävässä päivityksessä yhdyskuntarakenteen laatutekijöiden ja elinkeinojen tukemiseen. Hidastuvan kasvun suuntaaminen kestävästi olemassa olevaan rakenteeseen tarkoittaa, että kasvua ei riitä kaikkialle. Rakennesuunnitelman realistinen koko seudun väestösuunnite antaa hyvän pohjan muun muassa tulevan MAL-sopimuksen asuntotuotantotavoitteille ja joukkoliikenneinvestoinneille.
Kaupunkiseudun tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että rakennesuunnitelmassa varaudutaan uusien elinkeinotoimijoiden sijoittumiseen osoittamalla seudullisesti merkittäviä kehitettäviä työpaikkatoimintojen alueita kaikkiin suuntiin ydinkaupunkiseudun ympärille. Perinteisen tuotantotoiminnan lisäksi uusia elinkeinoalueita tarvitaan kasvavan tavaralogistiikan ja kehittyvän puhtaan energiateollisuuden toiminnoille. Eteläinen uusi elinkeinoalue, joka on jo nykyisessä rakennesuunnitelmassa ja maakuntakaavassa, ja siihen liittyvät valtakunnalliset liikennejärjestelmäratkaisut ovat seudun, mutta myös Tampereen maankäytön tulevalle kehitykselle tärkeä kokonaisuus, mahdollistaen muun muassa järjestelyratapihan siirron tulevaisuudessa. Alue mahdollistaa uusia investointeja ja nykyisten yritysalueiden kehittämisen tiiviimpään maankäyttöön tilaa vaativien ja kasvua tavoittelevien toimijoiden siirtyessä pois taajaman ydinalueilta. Tampereen osalta kantakaupungin kasvu viime vuosikymmeninä on perustunut teollisuudelta vapautuneiden alueiden uudistumiseen ja täydentymiseen, ja kehityksen jatkumiseen on varauduttu voimassa olevassa yleiskaavassa.
Kaupungin lausunto rakennesuunnitelman luonnoksesta on liitteenä.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040+ luonnoksesta annetaan liitteen mukainen Tampereen kaupungin lausunto.
Kokouskäsittely
Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, suunnittelujohtaja Jukka Lindforsille ja yleiskaavapäällikkö Pia Hastiolle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.
Ilmari Nurminen ja Ilkka Sasi poistuivat kokouksesta.
Asian käsittelyn kuluessa Jaakko Stenhäll esitti, että asia jätetään pöydälle. Lauri Lyly kannatti ehdotusta.
Puheenjohtaja totesi Stenhällin pöydällepanoehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.