Kaupunginhallitus, kokous 31.8.2020

§ 352 Oikaisuvaatimus päätökseen vahingonkorvausvaatimus viranhaltijan virheestä koituneesta vahingosta 

TRE:3697/03.07.02/2020

Valmistelija

  • Hirvelä Heli, Hallintojohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Hallintojohtaja Heli Hirvelä, puh. 050 434 5466 ja lakimies Jyri Nuojua, puh. 044 430 9030, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakimies Juha Perämaa, puh. 040 503 9036, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Hakija on tehnyt 2.7.2020 oikaisuvaatimuksen konsernijohtajan 1. varahenkilön päätökseen 17.6.2020 § 77, joka koski vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämistä. Korvausta vaadittiin viranhaltijan virheistä aiheutuneista vahingoista. 

Hakija vaatii oikaisuvaatimuksessaan, että konsernijohtajan 1. varahenkilön päätös tulee oikaista siten, että kaupunki korvaa hakijalle viranhaltijan virheistä koituneen vahingon. Vaatimuksen mukaan perättömien tutkintapyyntöjen johdosta hakijalle on aiheutunut asiamiehen käyttämisestä 4.805 euron taloudellinen vahinko. Lisäksi hakija vaatii oikaisuvaatimuksessaan korvattavaksi kuluja, jotka ovat aiheutuneet tämän käsillä olevan prosessin hoitamisesta. 

Lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa E 19/11086

Perusteina oikaisuvaatimuksessa esitetään rikosasioiden R 19/5477 ja E 19/11086 osalta, että Tampereen kaupungin tarkastusjohtajan laatimassa selvityksessä 02/2018 ei mainita, että se olisi laadittu esitutkintaviranomaisen kanssa käydyn keskustelun perusteella. Raportin mukaan sen laatimiseen johti Aamulehden uutisointi hakijan asuntoasioista. Hakijan poliisilta varmistaman tiedon mukaan rikostutkinnan alkamiseen johti nimenomaisesti mainittu poliisille lähetetty tarkastusraportti.

Oikaisuvaatimuksen mukaan tarkastusjohtaja on rikkonut useaa toimintaansa sääntelevää sääntöä. Ensinnäkin sisäisen tarkastuksen tulisi olla objektiivista eikä muiden henkilöiden tulisi vaikuttaa tehtyihin arvioihin. Lisäksi toimintaohjeen mukaan sisäisen tarkastuksen tulee antaa tarkastettavasta tai arvioitavasta kohteesta vastuussa oleville mahdollisuus esittää näkemyksensä havainnoista ja johtopäätöksistä ennen lopullisen raportin antamista, ellei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Tarkastusjohtaja on 15.6.2020 antamassaan selvityksessä perustellut kuulemisen sivuuttamista sillä, että raportin toimittaminen hakijalle olisi voinut olla omiaan aiheuttamaan haittaa asian selvittämiselle ja siten voinut vaarantaa mahdollisen esitutkinnan suorittamisen. Hakijan mukaan media ja hakija olisivat olleet tietoisia raportissa käsitellyistä asioista eikä kommentointimahdollisuus olisi vaarantanut esitutkintaa ja olisi voinut estää turhan esitutkinnan aloittamisen. Hakijan mukaan tarkastusjohtajalla olisi ollut ennakkokäsitys asiasta ja median tai muiden henkilöiden näkemykset olisivat vaikuttaneet tarkastusjohtajan toimintaan. Hakijan mukaan tarkastusjohtajan virkavirheiden johdosta hakija joutui turhan poliisitutkinnan kohteeksi.

Virkavelvollisuuden rikkominen R 19/3643

Rikosasian R 19/3643 osalta hakija esittää, että asia tuli vireille kaupunginhallituksen virkamiesvalmisteluna tekemän tutkintapyynnön myötä. Hakijan käsityksen mukaan hän ei saanut kertoa ulkopuolisille olleensa rikoksesta epäiltynä, kunnes syyttäjä tekee asiassa ratkaisun. Tämän vuoksi hakija ei paljastanut asemaansa tutkinnassa kaupungin sitä tiedustellessa. Hakijan mukaan kaupungin konsernijohtaja ja kaupungin virkamiehiä oli kuultavana esitutkinnassa helmikuussa 2018, joten he olivat tietoisia käynnistetystä esitutkinnasta jo tuolloin. Hakijan ei olisi edes ollut mahdollista syyllistyä asiassa rikokseen, josta tutkintapyyntö oli tehty. Hakijan mukaan kaupungin konsernimääräys asettaa velvoitteet niille, jotka tekevät päätöksiä henkilöiden valitsemiseksi toimielimiin ja yhteisöihin. Näin ollen määräys ei aseta velvollisuuksia niille, jotka ovat valinnan kohteena. Lisäksi hakija esittää, ettei hänen toimintansa olisi voinut täyttää virkarikoksen tunnusmerkistöä edes siinä tapauksessa, että hänen katsottaisiin antaneen virheellistä tietoa. Hakijan mukaan hänelle esitetty kysymys asemastaan esitutkinnassa on liittynyt hänen asemaansa yhtiön hallituksessa eikä asemaan luottamushenkilönä. Lisäksi kaupunginlakimies olisi esitutkinnassa kuultuna huomannut virheen ja sanonut, ettei hakija ole toiminut asiassa virkavastuulla, joten rikosta ei ole voinut tapahtua. Hakija toteaa, että viranhaltijat ovat toimineet virheellisesti tavalla, joka olisi ollut tarkemmalla harkinnalla vältettävissä ja viranhaltijoiden vastuuta korostaa heidän korkea koulutuksensa ja asemansa.  

Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella päätöstä tulisi muuttaa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Kuosmanen Taru, Johtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Lauri Lyly, Juha Yli-Rajala ja Jouko Aarnio ilmoittivat olevansa asianosaisina esteellisiä asian käsittelyyn. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 §:n 1) kohdan perusteella ja he poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn alkaessa.

Kokouskäsittely

Taru Kuosmanen ja Juha Perämaa liittyivät kokoukseen asian käsittelyn alkaessa.

Varapuheenjohtaja Pekka Salmi toimi puheenjohtajana asian käsittelyn ajan.

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden lakimies Jyri Nuojualle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa.

Asian käsittelyn kuluessa Kirsi-Maarit Asplund teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kaupungin tekemistä tutkintapyynnöistä seuranneet kulut korvataan oikaisuvaatimuksen esittäjälle tositteita vastaan."

Puheenjohtaja totesi Asplundin ehdotuksen rauenneen kannattamattomana.

Henkilötietoja sisältävä teksti

Salassapidettävät tiedot poistettu.

Lausunnot

Lakimies Jyri Nuojua:

Rikosasioiden R 19/5477 ja E 19/11086 osalta asiat ovat tulleet poliisin tutkintailmoituksen mukaan vireille kirjauksella ”muu ilmoitus”, eikä esitutkintapöytäkirjoissa ole kirjausta ilmoittajasta. Tampereen kaupunki ei ole tehnyt asioissa tutkintapyyntöä. Tarkastusjohtajan ilmoittaman tiedon mukaan tarkastusasia on tullut vireille esitutkintaviranomaisen kanssa käydyn keskustelun perusteella ja tarkastusraportti on toimitettu poliisille ilman pyyntöä käynnistää esitutkinta asiassa. Esitutkintaviranomainen päättää esitutkintalain (22.2011/805) mukaan itsenäisesti, onko viranomaisen tietoon tulleessa asiassa aihetta käynnistää esitutkinta.

Sisäisen tarkastuksen raportin (S02/2018) laatimisen yhteydessä oli toimintaohjeen mukainen perusteltu syy sille, että raporttia ei toimitettu kommentoitavaksi tarkastuksen kohteelle. Tarkastusjohtajalta saadun tiedon mukaan tarkastusraportin päätyminen esitutkintamateriaaliksi arvioitiin mahdolliseksi ja esitutkintamateriaalin julkisuudesta päättää poliisi. Tarkastusraportissa on selvitetty muitakin kuin mediassa olleita tietoja, kuten analyysejä osallistumisesta esteellisenä kaupunginhallituksen kokoukseen, rakennuslupatietoja huoneiston muutostöistä sekä yhtiökokouspöytäkirjan tietoja. On ollut objektiivisesti arvioiden hyväksyttävä syy sille, ettei tarkastusraporttia ole annettu kommentoitavaksi ja tämän mahdollistaa myös Sisäisen tarkastuksen toimintasääntö  (4.9.2017 TRE:6237/00.01.01/2017) 7 §.

Hakija ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka tukisivat sitä väitettä, ettei tarkastusraporttia olisi laadittu objektiivisesti ja huolellisesti. 

Rikosasian R 19/3643 osalta hakija on kysyttäessä yksiselitteisesti ilmoittanut, ettei hän ole rikoksesta epäiltynä, vaikka hänellä oli tiedossa asemansa vireillä olevassa esitutkinnassa. Ottamatta kantaa siihen, onko esitutkintaviranomainen kieltänyt hakijaa paljastamasta asemaansa esitutkinnassa, olisi hakija voinut kieltäytyä hallituspaikan vastaanottamisesta, ollessaan tietoinen siitä, ettei häntä voitaisi konsernimääräyksen mukaisesti tehtävään nimittää. Mikäli hakija olisi näin toiminut, ei tutkintapyyntöä olisi harkittu tehtäväksi. Kysymys on ollut asiasta, jossa luottamushenkilö, joka on toiminut valtuutettuna, kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana, konsernijaoston varapuheenjohtajana ja tarkastustoimikunnan jäsenenä, on ilmoittanut totuuden vastaista tietoa. Asiassa oli harkittavana kysymys siitä, oliko konsernijohtoon kuuluva oikaisuvaatimuksentekijä luottamushenkilön asemassa antaessaan totuudenvastaista tietoa konsernijohtoon kuuluville johtavalle viranhaltijalle ja konsernijaostolle.

Kuntalain 69 §:ssä määritellään kunnan luottamushenkilöt. Hakija oli luottamushenkilö, koska hän oli kaupunginhallituksen 3. varapuheenjohtaja, konsernijaoston varapuheenjohtaja ja valtuutettu sekä tarkastustoimikunnan jäsen. Kyseisen lainkohdan mukaan luottamushenkilön on luottamustehtävässään toimittava arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.

Kuntalain 48 §:n mukaisesti konsernijohtoon kuulu mm. kunnanhallitus. Konsernijaosto ja konsernijohtaja kuuluvat hallintosäännön mukaan konsernijohtoon. Hakija kuului konsernijohtoon, joka kuntalain 48 §:n mukaan vastaa konsernivalvonnan järjestämisestä. 

Oikeuskirjallisuuden mukaan (Kuntalaki, tausta ja tulkinnat: Harjula-Prättälä s. 471) kunnan edustajat yksityisoikeudellisissa yhteisöissä eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Lisäksi todetaan,  että ”Asiallisesti osakeyhtiön hallituksen jäsenen asema on kuitenkin lähellä luottamushenkilön asemaa" ja "Joissakin tilanteissa voi olla mahdollista ulottaa myös virkavastuu koskemaan kunnan valitsemaa henkilöä.”

Edellä todetusti hakijan on voitu perustellusti olettaa toimineen virkavastuulla. Lisäksi hakijaa ollaan oltu vasta nimittämässä konserniyhtiön hallitukseen. Nimittämishetkellä ja silloin kun tietoa on häneltä on kysytty, hän on toiminut luottamushenkilönä.

Tämän johdosta kaupunki on käynnistänyt kuntalain 85 §:n mukaisen menettelyn ja päätynyt ilmoittamaan asiasta poliisille. Esitutkintaviranomaisen asiana on ollut päättää esitutkinnan käynnistämisestä. Kaupungilla on ollut riittävät perusteet tutkintapyynnön tekemiseen. Esitutkintaviranomaisen ja viimekädessä oikeuslaitoksen tehtävänä on arvioida, onko asiassa syyllistytty rikokseen. Tutkintapyyntöä ei voida pitää perättömänä, sillä se on perustunut esitettyihin tosiseikkoihin, joiden perusteella esitutkintaviranomainen on selvittänyt asian ja syyttäjä on päätynyt siihen, ettei asiassa ole näyttöä rikoksesta. Kaupunginlakimies ei ole esitutkinnassa esittänyt oikeudellista kannanottoa siihen, missä roolissa hakija on totuudenvastaisen tiedon esittänyt, vaan vastannut poliisin kysymyksiin todistajan roolissa. Luottamushenkilön toimiessa useassa roolissa, on oikeudellisesti epäselvää, milloin asiassa toimitaan virkavastuulla, kuten edellä on todettu.

Julkisyhteisön korvausvastuu perustuu virkamiehen virheeseen tai laiminlyöntiin.  Julkista valtaa käytettäessä aiheutetun vahingon korvaamiselle on pykälässä asetettu kuitenkin lisäksi 2 momentin korvausvastuuta rajoittava lisäedellytys. Julkisyhteisön korvausvastuun syntyminen edellyttää sitä, että kysymys on tuottamuksella aiheutetusta vahingosta ja lisäksi sitä, että riittävän huolellisuuden taso on alitettu. Sääntely käytännössä rajoittaa julkisyhteisön korvausvastuuta huomattavasti verrattuna yleiseen tuottamusvastuuseen. Hallituksen esityksen (HE 187/1973 s. 17–18) mukaan mikä tahansa poikkeama täysin moitteettomasta menettelystä ei perusta julkisyhteisölle korvausvelvollisuutta, vaikka kysymys olisikin virheestä. Nyt käsillä olevissa asioissa kaupunki tai sen viranhaltija ei ole rikkonut lain tai alemman tasoisia säännöksiä eikä toiminnassa näin ollen ole tuottamusta, joka voisi synnyttää korvausvastuun. Edellä todetusti tutkintapyynnön tekemiseen on ollut perusteet, vaikka asiassa myöhemmin on tehty syyttämättäjättämispäätös. Asiaa voitaisiin arvioida toisin, mikäli esitutkintaviranomaiselle olisi esitetty totuutta vastaamattomia tietoja. Lisäksi on todettava, että tutkintailmoituksen mukaan myös yksityishenkilö on tehnyt tutkintapyynnön samasta asiassa R 19/3643. Mainituin perustein Tampereen kaupungilla ei ole lakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta vaatimuksenesittäjälle. Oikaisuvaatimus on hylättävä.

Vaatimuksen esittäminen hallintoviranomaiselle on hallintoasian käsittelyä ja oikaisuvaatimusmenettely on muutoksenhaun esivaihe, johon sovelletaan hallintolakia. Hallintolain 64 §:n 1 momentin mukaan hallintoasiassa kukin osapuoli vastaa itse omista kuluistaan.

Tiedoksi

Hakija, Heli Hirvelä, Jyri Nuojua

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa muutosta hakea se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.