Kaupunginhallitus, kokous 5.10.2020

Lataa  Kuuntele 

§ 397 Vuoden 2021 talousarvioesitystä koskevat yhteistoimintaneuvottelut 

TRE:809/02.02.01/2020

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Männikkö Jukka, Talousjohtaja, Jukka.Mannikko@tampere.fi
Linnamaa Reija, Strategiajohtaja, Reija.Linnamaa@tampere.fi

Perustelut

Lähtökohdan vuoden 2021 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelulle muodostavat Tampereen strategia 2030, pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelma, kaupungin vuoden 2019 tilinpäätös ja vuoden 2020 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2020-2024 koskevat taloudelliset ennusteet.

Vuoden 2020 aikana levinnyt koronapandemia on vaikuttanut, ja vaikuttaa, merkittävästi vuosien 2020-2024 talouteen. Pandemian keston pituutta eikä vaikutuksia talouteen ole mahdollista täysin luotettavasti arvioida, mikä vaikuttaa huomattavasti taloussuunnitelmakauden talouden suunnittelua.

Kaupunginhallitus päätti 11.5.2020 vuoden 2021 talousarviovalmistelusta, että mitään uusia käyttömenoja lisääviä toimintoja tai toimintojen laajentamisia ei hyväksytä vuoden 2021 talousarviovalmistelussa ja strategisesti tärkeitä investointeja ei supisteta. Tästä linjauksesta tulisi pitää kiinni.

Tuloperusteet
Tampereen verotulojen kasvuksi vuonna 2021 noin 61 milj. euroa (6,2 prosenttia) vuoden 2020 toteumaennusteesta. Verotulojen kokonaismääräksi arvioidaan ensi vuonna 1 042 milj. euroa. Talousarviokehys on laadittu nykyisen veroperusteiden mukaan. Verotulojen vuoden 2021 kehitysarvioon sisältyy tässä vaiheessa epävarmuustekijöitä koronapandemian vuoksi.

Valtionosuudet ovat vähenemässä voimakkaasti vuonna 2021, kun hallituksen vuodelle 2020 osoittamat lisäykset koronapandemian vaikutusten kompensoimiseksi ovat päättymässä. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän vuonna 2021 noin 325 milj. euroa, mikä on 38 milj. euroa (-10,5 prosenttia) vuotta 2020 vähemmän. Vuoden 2021 valtionosuuksien arviointiin sisältyy tässä vaiheessa vielä useita epävarmuustekijöitä. Kunnille mahdollisesti annettavat uudet tehtävät on hallitusohjelmassa luvattu kompensoida kunnille täysimääräisesti.

Verorahoituksen kokonaiskasvuksi arvioidaan yhteensä 23  milj. euroa (1,7 prosenttia).

Talousarviokehys
Koronapandemian vaikutuksesta verotulojen kehitys on jäämässä normaalia pienemmäksi. Palvelutarpeen kasvu jatkuu kuitenkin edelleen nopeana. Kehysvalmistelussa on  yksiköiden esityksistä vähennetty 37,5 milj. euroa ja lisäksi kaupunkitasoisesti edellytetään yksiköiden sisällyttävän talousarvioesityksiinsä yhteensä 10 milj. säästöt, joita on mahdollista saada kaikista toimintamenoista. Tehdyistä toimenpiteistä ja toimintakatteen vain 1,2 prosentin kasvusta huolimatta tilikauden tulos on kehyksessä 37,5 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate on kehyksessä 76,6 milj. euroa. 

Jatkovalmistelussa suurin työ on sovittaa yhteen voimakas palvelutarpeen kasvu ja rajalliset taloudelliset resurssit. Tuloslaskelmaa ei kyetä realistisesti tasapainottamaan yhden vuoden aikana, vaan tasapainottaminen on perusteltua jaksottaa useammalle vuodelle. Tasapainottaminen on suunniteltu toteutettavan vuosien 2021-2024 aikana. Tarkemmat talouden tasapainottamisesitykset ja aikataulu on perusteltua linjata talousarvion jatkovalmistelussa, kun hallituksen budjettiriihen kuntatalousvaikutuksista on tarkempaa tietoa ja koronapandemian vaikutusarviot ovat täsmentyneet.

Toimintayksiköiden tulee laatia talousarvioesityksensä enintään talousarviokehyksen mukaiseksi ja pidättäytyä kaikista menoja lisäävistä esityksistä. Palvelutarpeen muu mahdollinen kasvu on rahoitettava talousarviokehyksen sisäisin siirroin. 

Hallintosäännön mukaan konsernijaoston tehtävänä on mm. vastata konsernirakenteen strategisesta kehittämisestä sekä ohjata ja valvoa omistajana konserniyhteisöjä siten, että nämä toimivat valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti. Talousarviossa tytäryhtiöille asetetaan osinkotavoitteet ja in-house-tukipalveluyhtiöille on niiden perustamisvaiheessa asetettu selkeät tehostamistavoitteet, joiden tulee näkyä kaupungille kilpailukykyisesti tuotettuina palveluina. Konsernijaoston tulee ohjata ja tukea yhtiöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä kriittisesti arvioida kaupungin yhtiöomistuksia ja tarvittaessa tehdä myyntiesityksiä uusien investointien rahoituksen mahdollistamiseksi.

Investoinnit
Vuosina 2014-2019 keskimääräinen vuotuinen nettoinvestointitaso on ollut 196,5 milj. euroa. Yksittäisten vuosien osalta investointitaso on vaihdellut 155,5 - 218,5 milj. euron välillä. Vuonna 2020 nettoinvestointien määräksi arvioidaan 226,6 milj. euroa.

Vuoden 2021 kehysvalmistelussa nettoinvestointien taso on 272,3 milj. euroa ja investointien rahavirta 195,3 milj. euroa negatiivinen. Investointitaso pysyy hyvin korkeana myös vuodet 2022-2024. Keskimääräinen vuotuiset investoinnit ovat noin 256 milj. euroa. Suunniteltu investointitaso edellyttäisi keskimäärin noin 150 milj. euron vuosikatetta, jotta saavutettaisiin 60 prosentin investointien tulorahoitustaso. Investointitaso on korkea, mutta kaupunkistrategian mukainen kasvu edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin. Tulevina vuosina on vuosikatteen tasoa kyettävä nostamaan suhteessa nettoinvestointeihin.

Kehyksessä talonrakennushankkeiden 107 milj. euron osuus on ylivoimaisesti suurin ja talonrakennushankkeiden osuus kasvaa edelleen vuosina 2022-2024. Kaupunkiympäristön palvelualueen investoinnit ovat noin 56 milj. euroa, kehitysohjelmien 33 milj. euroa ja Tampereen Vesi liikelaitoksen 21 milj. euroa.

Tulevien vuosien lisärahoitustarvetta katetaan osittain omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja harkitulla omaisuuden myynnillä.

Lainamäärän kehitys
Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 180 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousee noin 4 400 euroon. Lainamäärän muutos tarkentuu talousarvion jatkovalmistelussa. Lainamäärän muutokseen vaikuttaa vuosikatteen ja investointien suhde. Kaupungin kasvun edellyttämien suurten investointitarpeiden vuoksi paine kaupungin lainamäärän kasvuun kuitenkin jatkuu lähivuosina. Lainamäärän kasvun hidastamiseksi taloussuunnitelmakaudella tulee vuosikatteen tasoa lähentää suhteessa investointeihin.

Toiminnan tavoitteet ja kehitysohjelmat 2021
Talousarvion 2021 toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategian valtuustokauden tavoitteisiin. Talousarviossa toiminnan tavoitteita asetetaan kaupunkitasoisesti sekä erikseen lautakunnille, kehitysohjelmille, liikelaitoksille ja konserniyhteisöille. Myös liikelaitosten ja konserniyhteisöjen tavoitteet asetetaan toteuttamaan Tampereen strategiaa.

Talousarvion toiminnan tavoitteita asetetaan lähtökohtaisesti toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksille. Tavoitteiden luonteesta johtuen niiden asettamisessa ja seuraamisessa pyritään jatkuvuuteen. Talousarvioon 2021 esitetyt toiminnan tavoitteet ovat pääosin samoja tai samansuuntaisia kuin vuoden 2020 talousarvion tavoitteet.

Toiminnan tavoitteiden valmistelussa on huomioitu koronapandemia ja sen vaikutuksia kaupungin toimintaan ja kuntalaisiin. Erityisesti pandemiatilanne on huomioitu tavoitteiden tavoitetasojen ja vertailuarvojen asettamisessa. Tavoitteiden valmistelussa on myös huomioitu pormestarin talousarvioesityksen 21.10.2019 yhteydessä esitellyn 10 toimenpidekokonaisuuden listan sisällöt. Toimenpidekokonaisuuden lista ja sen toteuttaminen varmistetaan sisällyttämällä konkreettisia toimenpiteitä osaksi vuoden 2021 lautakuntien ja konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnitelmia sekä nostamalla listan keskeisiä sisältöjä ylimmän johdon tuloskortteihin. Toimenpidekokonaisuudesta raportoidaan kolme kertaa vuodessa toiminnan ja talouden katsausten sekä tilinpäätöksen yhteydessä. 

Toiminnan tavoitteet hyväksytään talousarviokehyksen yhteydessä alustavina ja ne tarkentuvat varsinaiseen talousarvioon. Liikelaitosten ja konserniyhteisöjen tavoitteet tuodaan kaupunginhallituksen konsernijaoston käsittelyyn syyskuussa.

Tampereen kaupungin kehittämistoiminnan kärkenä toteutetaan kaupunginhallituksen ohjauksessa olevia kehitysohjelmia. Kehitysohjelmat ovat laajoja, pääsääntöisesti kahta tai kolmea palvelualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia panostuksia ja laajaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

Vuoden 2020 aikana toteutuksessa on ollut seitsemän kehitysohjelman kokonaisuus: Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Raitiotie, Smart Tampere (kolme alaohjelmaa), Elinvoima- ja kasvupalveluallianssi, Vetovoimainen elämyskaupunki sekä Tampere Junior. Smart Tampere digiohjelma sekä elinvoima- ja kasvupalveluallianssi -kehitysohjelma päättyvät ohjelmasuunnitelmien mukaisesti vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kehitysohjelmat ovat keskeinen välinen kaupungin merkittävien strategisten muutosten toteuttamiseen ja kehitysohjelmien kokonaisuutta tulee arvioida suhteessa kaupungin strategian painotuksiin. Nykyinen strategiakausi päättyy vuoden 2021 lopussa, jolloin ensi vuodelle ei esitetä uusia kehitysohjelmia, vaan jatkettavaksi vuoden 2020 kehitysohjelmien kokonaisuutta, pois lukien vuoden 2020 loppuun mennessä päättyvät ohjelmat. Vuoden 2021 kehitysohjelmiksi näin ollen esitetään: Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Raitiotie, Smart Tampere (ekosysteemi- ja Kestävä Tampere –ohjelma), Vetovoimainen elämyskaupunki ja Tampere Junior.

Talousarviovalmistelun eteneminen
Lautakuntien ja johtokuntien talousarvioesitykset valmistuvat 19.9.2020 mennessä. Pormestarin talousarvioehdotus esitellään 19.10.2020, kaupunginhallituksen talousarviokäsittely on 2.11.2020 ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 16.11.2020.

Kustannusten pakottava vähentämistarve edellyttää yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Talousarvioehdotukseen sisältyviä mahdollisia säästötoimenpiteitä henkilöstömenoissa tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kaupunginhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Kaupungin toimintayksiköitä kehotetaan aloittamaan vuoden 2021 talousarvion valmistelu perusteluissa kuvattujen tavoitteiden sekä tarkempien talousarvion laadintaohjeiden mukaan.

Alustavat toiminnan tavoitteet toimivat talousarvion laadinnan pohjana siten, että yksiköiden on talousarvioesitystä laadittaessa otettava huomioon tavoitteiden toteuttaminen kustannusvaikutuksineen.

Kehitysohjelmien vuoden 2021 kokonaisuus hyväksytään osaksi talousarvion jatkovalmistelua.

Mitään uusia käyttömenoja lisääviä toimintoja tai toimintojen laajentamisia ei hyväksytä vuoden 2021 talousarviovalmistelussa ja strategisesti tärkeitä investointeja ei supisteta.

Vuoden 2021 talousarviokehys hyväksytään esitetyn mukaisena.

Tarkemmat talouden tasapainottamisesitykset päätetään syksyllä, kun hallituksen budjettiriihen kuntatalousvaikutukset ovat selvillä.

Yhteistoimintaneuvottelut talousarvioehdotuksen edellyttämistä henkilöstömenosäästöistä käynnistetään kaupungin yhteistoimintaryhmässä.

Kaupunginhallituksen konsernijaoston tulee ohjata ja tukea yhtiöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä kriittisesti arvioida kaupungin yhtiöomistuksia ja tarvittaessa tehdä myyntiesityksiä uusien investointien rahoituksen mahdollistamiseksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden talousjohtaja Jukka Männikölle, strategiajohtaja Reija Linnamaalle, henkilöstöjohtaja Niina Pietikäiselle, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle, johtaja Taru Kuosmaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle sekä johtaja Lauri Savisaarelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

Aleksi Jäntti oli poissa kokouksesta klo 13.10-13.53.

Mikko Aaltonen liittyi kokoukseen.

Asian käsittelyn kuluessa Kirsi-Maarit Asplund teki vuoden 2021 talousarviokehykseen seuraavan muutosehdotuksen:

"Mitään uusia käyttömenoja lisääviä toimintoja tai toimintojen laajentamisia ei hyväksytä vuoden 2021 talousarviovalmistelussa ja strategisesti tärkeitä investointeja ei supisteta.

Muutetaan ylläoleva pohja esityksessä oleva lause muotoon:

Mitään uusia käyttömenoja lisääviä toimintoja tai toimintojen laajentamisia ei hyväksytä vuoden 2021 talousarviovalmistelussa ja strategisesti tärkeät investoinnit priorisoidaan kiireellisiin, ei kiireellisiin ja ei välttämättömiin. Siirretään ei kiireellisiä investointeja kaksi vuotta tai jopa enemmän ainakin siihen asti kun Tampereen kaupungin tilinpäätökset ovat tukevasti plussalla. Jätetään toteuttamatta ei välttämättömät investoinnit."

Puheenjohtaja totesi Asplundin ehdotuksen rauenneen koska sitä ei ollut kannatettu.

Valmistelija

  • Pietikäinen Niina, Henkilöstöjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen, puh. 040 707 9147, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Erityisen vaikean taloustilanteen vuoksi kaupunginhallitus edellytti kehyspäätöksessään 17.8.2020, että yksiköiden tulee sisällyttää talousarvioesityksiinsä yhteensä 10 milj. euron tehostamistoimenpiteet, joita on mahdollista saada kaikista toimintamenoista. Säästötavoite kohdennettiin yksiköihin palkallisten henkilötyövuosien suhteessa. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus päätti yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta mahdollisesti henkilöstöön kohdistuvista toimenpiteistä osana vuoden 2021 talousarviovalmistelua. Yhteistoimintaneuvottelujen toimeksiantona oli tavoitella henkilöstömenosäästöjä ensi sijassa muilla vaihtoehtoisilla keinoilla kuin lomauttamalla henkilöstö. 

Yhteistoimintaneuvottelut käynnistyivät kaupungin yhteistoimintaryhmässä 25.8.2020 ja neuvotteluja järjestöjen kanssa jatkettiin 28.8.2020, 31.8.2020, 9.9.2020 ja 18.9.2020. Neuvotteluissa käsiteltiin kaupunginhallituksen edellyttämän toimintamenoihin kohdistuvan 10 milj. euron säästötavoitteen kohdentumista henkilöstömenoihin sekä vaihtoehtoisia keinoja henkilöstömenosäästöjen toteuttamiselle. Henkilöstömenosäästöjä tavoiteltiin ensi sijassa toiminnan järjestämiseen ja johtamiseen liittyvillä keinoilla henkilöstösuunnittelussa.

Lomautusten vaihtoehtona selvitettiin myös, kuinka paljon henkilöstömenosäästöjä on saavutettavissa henkilöstön vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla ja lomarahojen vaihtamisella vapaiksi. Tähän mennessä saatujen ennakkositoumusten perusteella vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla on saatavissa noin 2,15 milj. euron henkilöstömenojen säästö. Joissakin toiminnoissa mahdollisuus pitää ylimääräisiä vapaita voidaan arvioida vasta myöhemmin, mistä syystä vapaaehtoisilla vapailla saavutettava säästö tulee olemaan ennakkositoumuksia suurempi. Vapaaehtoisten vapaiden lisäksi yksiköt tavoittelevat henkilöstömenosäästöjä muun muassa myöhentämällä vakanssien täyttämistä, vuosiloma- ja henkilöstösuunnittelulla ja työaikajärjestelyillä.

Kaupunginhallituksen kokonaisuudessaan 10 milj. euron edellyttämä lisäsäästövelvoite on sisällytetty lauta- ja johtokuntien talousarvioihin eikä henkilöstön lomauttaminen ole tästä syystä taloudellisesti perusteltua tai tarkoituksenmukaista.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Kaupunginhallituksen kaikkiin toimintamenoihin (ml. henkilöstömenot) edellyttämän lisäsäästövelvoitteen tultua esitetyllä tavalla katettua yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön lomauttamisesta voidaan lopettaa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden henkilöstöjohtaja Niina Pietikäiselle, talousjohtaja Jukka Männikölle, strategiajohtaja Reija Linnamaalle, johtaja Taru Kuosmaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle sekä johtaja Lauri Savisaarelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Reija Linnamaa, Jukka Männikkö, Nina Mustikkamäki, Niina Pietikäinen, Taru Kuosmanen, Lauri Savisaari, Teppo Rantanen, Mikko Nurminen, Mirva Sampakoski, Jaana Villilä-Vakkilainen, Raimo T Nieminen, Heikki Tanskanen, Jyrki Rantala, Kirsileena Nurmikolu, Pentti Herranen, Aino Hirvonen, Katja Kinnunen, Leena Lehtiniemi, konsernihallinto-palvelualueet-liikelaitokset

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat