Kaupunginhallitus, kokous 7.3.2022

Lataa  Kuuntele 

§ 95 Valtuustoaloite tanssilavan rakentamisen Tampereen alueelle selvittämiseksi - Anne Liimola 

TRE:3873/12.00.01/2021

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Ahonen Juha, Kulttuurijohtaja, juha.ahonen@tampere.fi

Perustelut

Pirkanmaalla on useita tanssipaikkoja, joista suurin osa toimii kesäaikaan. Talvella toimivia tanssipaikkoja on Pirkanmaalla vähän. Pääasiassa tansseja järjestävät erilaiset yhdistykset talkoolaisineen. Yrittäjät isännöivät isompia lavoja. Suurin osa Pirkanmaan tanssilavoista on listattuna osoitteessa http://tanssi.net/fi/p/maakunnat.

Tampereella on aiemmin järjestetty tansseja mm. Juhlasali Konsulla, Tullikamarilla ja Hepokatin tiloissa. Kulttuuripalvelut on myös aiemmin järjestänyt tansseja kesäaikaan Viikinsaaressa, mutta saaren tapahtumatoiminta on annettu Hopealinjat oy:n järjestettäväksi. Ravintolat järjestivät aiemmin tansseja, mutta koska tanssien aikainen virvokemyynti on vähäistä, ei toiminta ole ollut ravintoloille kannattavaa.

Nykyisin Tampereella järjestetään jonkin verran tansseja sekä päivä- että ilta-aikaan. Tampere-talo järjestää Teetanssit senioreille aulatilassa kerran kuussa iltapäivällä, lisäksi Pakkahuoneella pidetään Päivähypyt tiistai-iltapäivisin ympäri vuoden. Iltatansseja järjestetään talvikaudella lauantaisin Tanssikeskus Tessussa Tesomalla.

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelujen, myöhemmin kaupunkikulttuuriyksikön, tuottamat tanssit Pakkahuoneella alkoivat v. 2015 vastauksena "Kulttuuriunelmia" -kuntalaiskyselyn kautta tulleisiin toiveisiin. Tanssit ovat talvikautena kerran kuussa torstai-iltaisin sisältäen myös tanssinopetusta. Esiintyjinä ovat maan suosituimmat tanssiorkesterit ja solistit. Viime aikoina paikalla on joka kerralla ollut yli 500 tanssijaa, joilta saatu palaute on ollut erittäin positiivista ja kiitollista. Tullikamari ei kuitenkaan ole paras mahdollinen tanssipaikka, pääasiassa siksi, että lattiamateriaali ei ole tanssille sopiva.

Tanssilavan toiminnallisuuteen ja sijoittamiseen liittyviä näkökohtia

Lavaan liittyviä tarpeita kartoitettiin Tanssiseura Hurmion edustajien avustuksella. Lavan tulisi sijaita helposti saavutettavalla paikalla. Lavan yhteydessä pitäisi olla pysäköintimahdollisuus sadoille autoille ja toiminnan pitää olla myös hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä. Rantamaisemiin rakennettava lava olisi suosittu, mutta sen monikäyttöisyys olisi todennäköisesti heikompaa kuin lähempänä keskustaa sijaitsevan lavan.

Mikäli toiminnasta vastaa yksityinen toimija, kannattavuuden varmistamiseksi tilan asiakaskapasiteetin tulee olla 500–1000 henkilöä. Tämä tarkoittaa vähintään 1000 m2 tilaa. Lattian tulisi olla tanssimiseen sopiva ja turvallinen puulattia. 

Lavan olisi hyvä olla toiminnassa ympäri vuoden vähintään kerran viikossa. Suositut ja tunnetut orkesterit vetäisivät paikalle enemmän väkeä, jolloin toiminta olisi kannattavampaa. Oheispalveluna tulisi olla kahvio, mielellään anniskeluoikeuksin.

Tilan tulisi olla monikäyttötila, jotta se voi mahdollistaa myös muuta toimintaa (teatteriesityksiä, konsertteja, päivätansseja, tanssiharjoituksia ym.).

Ehdotuksia toimintamalliksi

Tanssitoiminnan mahdollistaminen on kaupungin näkökulmasta järkevää, sillä se lisää kuntalaisten liikkumista, edistää sosiaalista aktiivisuutta ja tuo virkistystä. Tanssitoiminnalle saattaa olla kaupungissa tilausta, ja kysyntä ylittänee myös kuntarajat. On kuitenkin myös huomioitava perinteisen tanssilavakulttuurin katoaminen ja pohdittava, kuinka suuri tarve ja käyttäjämäärä mahdolliselle tanssilavalle tulevaisuudessa todella on. Tanssilavan ylläpidon ei tulisi olla kaupungin vastuulla, vaan tähän tulisi etsiä muita toimintamalleja. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat mm.:

  • Kitia rakentaa erillisen tanssilavan, jota kulttuuri tai liikunta hallinnoi, ja varsinainen toiminta hankittaisiin käyttöoikeussopimuksen kautta yksityiseltä toimijalta (yritys, yhdistys). Tämä olisi todennäköisesti kallein vaihtoehto.
  • Suuremman kulttuuri- tai liikuntatilahankkeen yhteydessä huomioidaan tanssitoiminnan tarvitsemat fasiliteetit, tansseja pyörittäisi (kulttuuri-)tilaan valittava toimija itse tai se hankkisi toiminnan ostopalveluna tanssitoimijalta. Tämä voisi toteutua esimerkiksi Hiedanrannassa.
  • Tullikamarin mahdollisen peruskorjauksen jälkeen tanssitoimintaa kehitetään joko kaupunkikulttuuriyksikön tai Tullikamarin toimesta. On huomioitava, että viikonloppuina järjestettäviä iltatansseja ei todennäköisesti pystyttäisi Tullikamarilla järjestämään, sillä nämä ajankohdat on varattu muuhun toimintaan.

 

Aikataulu

Toiminnan tarkempi sijoituspaikkaselvitys voidaan tarvittaessa tehdä vuoden 2022 aikana kulttuurin, liikunnan, kiinteistö- ja tilapalvelujen sekä tanssiseurojen yhteistyönä.

Talous

Jotta asiaa voidaan edistää, tulee hankkeen selvitys-, suunnittelu- ja toteutusvaiheisiin osoittaa erillinen määräraha.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Savisaari Lauri, Johtaja, Lauri.Savisaari@tampere.fi

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Anne Liimolan aloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi. 

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Savisaari Lauri, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Kulttuurijohtaja Juha Ahonen, puh. 050 411 3033, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Anne Liimolan aloite ja siihen annettu sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunto merkitään tiedoksi. 

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Anne Liimola, Juha Ahonen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)