Kaupunginhallitus, kokous 8.8.2022

§ 296 Tampereen kaupungin pysyvien vastaavien laskentaohje ja poistosuunnitelma 

TRE:4859/00.01.01/2022

Valmistelija

  • Männikkö Jukka, Talousjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Controller Anna-Maija Väänänen, puh. 044 430 9932, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio,​ 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupungin taseen omaisuuserät eli vastaavat jaetaan niiden käyttötarkoituksen ja suunnitellun vaikutusajan perusteella pysyviin vastaaviin ja vaihtuviin vastaaviin sekä toimeksiantojen varoihin. Pysyviä vastaavia ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Hallintosäännön 15 § mukaan kaupunginhallitus päättää pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistosuunnitelmasta sekä tarvittavien laskentaohjeiden antamisesta. Pysyvien vastaavien kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolain lisäksi kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeita taseen laatimisesta, suunnitelmanmukaisista poistoista ja ympäristöasioiden kirjaamisesta.

Pysyvien vastaavien laskentaohje kokoaa yhteen pysyvien vastaavien kirjanpitoa koskevat ohjeet ja menettelytavat. Laskentaohjeen tarkoituksena on antaa tarkentavat ohjeet kirjanpitolainsäädännön sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden soveltamisesta kaupungin kirjanpitoon ja talousarvioon siltä osin kuin ne koskevat pysyvien vastaavien erien käsittelyä ja suunnitelman mukaisia poistoja. Konsernihallinnon talousyksikkö vastaa pysyvien vastaavien ohjauksesta ja antaa tarvittaessa lisätietoja ohjeen soveltamisesta. SAP-järjestelmään ja pysyvien vastaavien kirjauskäytäntöihin liittyvissä kysymyksissä lisätietoja antaa Monetra Pirkanmaa Oy.

Kaupunginhallituksen 13.1.2020 § 5 hyväksymää ja 1.2.2020 voimaan tullutta pysyvien vastaavien hyödykkeiden laskentaohjetta on päivitetty. Poistosuunnitelmaan ei ole tehty muutoksia.

Laskentaohjeeseen on lisätty määritelmä kiinteistöihin kohdistuvista investoinneista eli kiinteistön uudisrakentaminen, perusparantaminen tai kiinteistön hankinta kaupungin omistukseen. Laskentaohjetta on täsmennetty aktivoitavien rakennusten perusparannusmenojen osalta vastaamaan 1.1.2017 voimaan tulleen arvonlisäverotusohjeistuksen määritelmiä kiinteistöinvestoinneille, jotka tarkoittavat kiinteistön uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittyvän rakentamispalvelun ostamista tai suorittamista itse. Kiinteistöinvestointi käsittää lisäksi sellaisen kiinteistön hankkimisen, josta luovuttaja on suorittanut oman käytön veroa arvonlisäverolain 31 §:n 1 momentin 1 kohdan tai 33 §:n perusteella.

Määritelmän mukaisesti kiinteistön tasoa nostetaan perusparantamisessa olennaisesti paremmaksi. Aktivoitavia ovat ne perusparannusmenot, joiden seurauksena hyödykkeen tulontuottamiskyky kasvaa alkuperäistä suuremmaksi. Hyödykkeen tulontuottamiskyvyn voidaan katsoa kasvaneen, jos perusparannus johtaa hyödykkeen taloudellisen pitoajan ja hyödykkeen tuotantokapasiteetin kasvuun, suoritteiden laadun merkittävään parantumiseen tai tuotantoprosessin kustannusten merkittävään vähentymiseen.

Lisäksi aineettomien oikeuksien aktivointikelpoisuuden ohjeistukseen on ajanmukaistettu käytettyä sanastoa sekä täsmennetty ICT-ohjelmistojen ja -järjestelmien osalta kirjauskäytäntöjä. Lisäksi ohjeeseen on lisätty maininta, että kaupunki voi osallistua myös muun tahon omistukseen tulevan järjestelmän hankintaan tai se voi itse osallistua järjestelmän ohjelmointityöhön.

Ohjeeseen on tarkennettu, että siltä osin kuin kaupunki on sopimuksella tai tekemällään valtuuston päätöksellä sitoutunut yhdistyksen tai tytäryhtiön käyttöomaisuuden hankintamenon rahoittamiseen, tulee kaupungin kirjata tämä jäljellä oleva, maksamaton rahoitusosuus kirjanpidossaan muuksi pitkävaikutteiseksi menoksi ja muuksi pitkäaikaiseksi velaksi.

Lisäksi on täsmennetty valmistumismenoihin aktivoitavaa omaa työtä lisäämällä määritelmä omajohtoisesta rakentamisesta (oman työn osuus yli 50 % hyödykkeen hankintamenosta) ja rakennuttamisesta.

Romutusten ja arvonalentumisten käsittelyyn on lisätty tarkennus loppuun asti poistetun hyödykkeen säilyttämisestä käyttöomaisuuskirjanpidossa, kunnes se poistetaan käytöstä eli luovutetaan tai romutetaan.

Pysyvien vastaavien laskentaohjeeseen on lisätty omaksi kohdakseen automatisoidun talousraportoinnin palveluluokan määrittämisen vaikutuksesta pysyvien vastaavien kirjanpitokäsittelyyn Aura-käsikirjan ohjeistuksen mukaisesti.

Pienhankintaraja pysyy ennallaan eli 10 000 eurossa.

Tämä päivitetty laskentaohje korvaa kaupunginhallituksen 13.1.2020 § 5 hyväksymän ohjeen Tampereen kaupungin pysyvien vastaavien laskentaohje ja poistosuunnitelma (Dno TRE:7814/00.01.01/2019).

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Tampereen kaupungin pysyvien vastaavien laskentaohje ja poistosuunnitelma hyväksytään.

Tiedoksi

Jukka Männikkö, Anna-Maija Väänänen, Hanna Jääskeläinen, taloussuunnittelu, laskenta