Perustelut
Wivi Lönnin koulun Pyynikin koulutalo sijaitsee Kaakinmaan kaupunginosassa osoitteessa Hämeenpuisto 34, 33200 Tampere. Kiinteistötunnus 837-106-88-11. Etäisyys keskustorilta on noin 0,6 km.
Pyynikin koulu koostuu kahdesta arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemasta rakennuksesta; koulurakennuksesta vuodelta 1902 ja piharakennuksesta vuodelta 1931. Koulurakennuksen laajennus on vuodelta 1931 ja se on myös Wivi Lönnin suunnittelema. Koulurakennukseen on toteutettu osittaisia korjauksia ja muutoksia 1950-luvulta lähtien. Alun perin talonmiehenasunnoksi suunniteltu piharakennus on muutettu opetuskäyttöön vuonna 1998 ja se on perusparannettu vuonna 2023.
Pyynikin koulutalo on 7.–9. luokkien noin 450 oppilaan koulu. Perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut Tampereella monta vuotta peräkkäin. Vuodesta 2015 perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut lähes 3 500 oppilaalla. Väestöennusteen (2024) mukaan yläkouluikäisten määrä (13–15-vuotiaat) kasvaa lähivuosina, jonka jälkeen määrä hieman vähenee, mutta oppilasmäärän ennustetaan olevan vuonna 2040 hieman enemmän kuin nyt. Pyynikin koulu sijaitsee Keskustan sisäisten kevyenliikenteen yhteyksien ympäröimänä, raitiotien läheisyydessä. Sijainti on hyvä ja palveluverkon näkökulmasta tarkoituksenmukainen.
Pyynikin koulurakennuksen kunto edellyttää perusparannusta. Koulurakennuksen painunut eteläpääty edellyttää raskasta perusparannusta. Tontin ja piharakennuksen osalla toteutetaan perusparannuksen yhteydessä joitakin toiminnallisia parannuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 6411 brm2.
Nykyinen asemakaava on vuodelta 1971. Rakennus on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja se sijaitsee Hämeenpuiston RKY-alueella ja sen perusparannusta suunnitellaan kuten asemakaavalla suojeltua rakennusta.
Tilan tarve
Koulu mitoitetaan 450 yläkoulun oppilaalle. Laskentaperusteena on 25 oppilasta perusopetusryhmässä. Koulun oppilasmäärä vaihtelee vuosittain riippuen ranskan kielen ja musiikin painotuksiin osallistuvien oppilaiden määrästä. Koulun laskennallista oppilasmäärää ei perusparannuksen myötä pystytä kasvattamaan. Osa aineopetuksesta järjestetään jatkossakin Pyynikintie 2:ssa.
Tilaohjelman mukainen toimintojen tilantarve hyötyalana on yhteensä 3093 hym2. Pyynikin koulu- ja piharakennusten osuus 2812 hym2 ja Pyynikintie 2:n osuus 281 hym2. Pyynikin koulurakennusten vuokran maksun perusteena oleva huoneistoala on 3952 htm2. Tilasuunnittelussa mahdollistetaan tilojen iltakäyttö alueen asukkaille ja muille toimijoille.
Aikataulu
Rakennustyöt on suunniteltu alkavaksi elokuussa 2027 ja niiden on määrä valmistua huhtikuussa 2029. Rakennusten käyttöönotto elokuussa 2029.
Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot
Pyynikin koulu sijaitsee Kaakinmaan kaupunginosassa. Sitä rajaavat pohjoispuolella Satamakatu, ja idässä Hämeenpuisto. Etäisyys Keskustorille on noin 0,6 kilometriä. Koululle kuuluvat tontit ovat kaupungin omistuksessa ja laajuudeltaan yhteensä 4 272 m2.
Pyynikin koulurakennus perusparannetaan. Piha-alue on perusparannettu 2020 ja piharakennus 2023. Perusparannushankkeen yhteydessä parannetaan välituntipiha-alueiden sekä huoltoliikenteen toimivuutta ja turvallisuutta, lisätään osaan pyöräpaikoista pyöräkatos sekä rakennetaan uusi ulkoiluvälinevarasto. Piharakennukseen toteutetaan vähäisiä toiminnallisten muutosten edellyttämiä tilamuutoksia.
Nykyinen asemakaava on vuodelta 1971. Asemakaavamääräys on YO ”Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue”. Tehokkuusluku on 1.2 (rakennusoikeus 5126 kem2) ja kerrosluku 4. Hämeenpuiston RKY-alueella sijaitseva rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä Pyynikin koulurakennus suunnitellaan kuten asemakaavalla suojeltu rakennus.
Noin 300 metrin päässä koulusta Hämeenkadulla on raitiotiepysäkki. Tontille osoitetaan asemakaavan mukaiset pysäköintipaikat henkilökunnan työtehtävien vaatimaan käyttöön. Lisäksi varataan huollolle autopaikka sekä vähintään yksi liikuntaesteisille mitoitettu autopaikka sisäänkäynnin läheisyyteen. Asemakaavan mukainen autopaikkamäärä on 12 autopaikkaa. Tontille on vuoden 2019 piha-alueuudistuksen suunnitelmassa esitetty polkupyöräpaikkoja 48 + 30 kpl. Näistä on toteutettu 48 kpl. Määrä on ollut 2020–2025 käyttöjaksolla riittävä. Perusparannuksen yhteydessä rakennetaan osalle toteutetuista polkupyöräpaikoista katos.
Tilojen perusjärjestys säilyy perusparannuksessa ennallaan. Suurimmat suunnitellut muutokset kohdistuvat alimpaan kerrokseen, jossa käsityön ja ruokalan tilojen järjestystä muutetaan. Ruokala siirtyy Hämeenpuiston puoleiseen siipeen, johon on päädyn painumakorjauksen yhteydessä toteutettavissa riittävä kerroskorkeus uudelle palvelukeittiölle. Hämeenpuiston puoleiseen siipeen rakennetaan myös uusi poistumisporras parantamaan palo- ja pelastusturvallisuutta sekä hissi parantamaan rakennuksen esteettömyyttä. Erilliset kokonaan maan alla sijaitsevat kellaritilat täytetään ja ne poistuvat käytöstä.
Tarveselvitysvaiheessa laaditun viitesuunnitelman mukaan alimmassa kerroksessa sijaitsevat jatkossa kaikki opiskeluhuollon tilat, teknisen käsityön tilat, ruokala, palvelukeittiö aputiloineen, henkilökunnan sosiaalitilat, wc-tiloja, eteis- ja aulatiloja sekä teknisiä tiloja.
Kerroksissa 1–3 sijaitsevat OT3 / OT2 -opetustilat, aineopetustiloja, pienryhmätiloja, henkilökunnan työ- ja taukotilat, varastotilaa sekä liikuntatila puku- ja pesutiloineen. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat hajautettuina ullakkokerroksissa.
Rakennusteknisen toteutuksen tavoitteet
Rakennuksista suunnitellaan ja korjataan terveelliset ja turvalliset noudattaen lakeja, viranomaisohjeita, Ympäristöministeriön asetuksia ohjeineen sekä Tampereen kaupungin ja Tampereen Tilapalvelut Oy:n ohjeita (Rakennussuunnitteluohje 2024 Yleisosa, Rakennussuunnitteluohje 2024 Rakennusosat, Perusopetuksen suunnitteluohje 2021).
Kuntotutkimuksissa esitetyt mahdolliset ongelmia aiheuttavat tai vanhentuneet rakenteet uusitaan ja rakenteet korjataan toimimaan oikein. Rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimivuuteen. Kaikissa suunnitteluvalinnoissa huomioidaan helposti huollettavat, korjattavat ja päivitettävät rakenteet ja materiaalit sekä elinkaaren aikainen hiilijalanjälki ja elinkaarikustannukset. Rakenneratkaisut ja detaljit pidetään mahdollisimman yksinkertaisina ja vikasietoisina. Suunnitteluratkaisuissa tulee myös huomioida ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Ratkaisuissa pyritään kunnioittamaan vanhoja rakenteita ja kohteen historiallisia arvoja mahdollisuuksien mukaan.
Rakennuksen ainutlaatuisuus huomioiden, tulee osa rakenneratkaisuista poikkeamaan suunnitteluohjeista. Nämä ratkaisut hyväksytetään suunnitteluryhmässä suunnittelun edetessä. Asbestia ja muita haitta-aineita sisältävät rakennusosat poistetaan. Korjaussuunnittelussa käyttöikä 30 vuotta. Rakennuksen kosteudenhallinnan toimintamallina käytetään Kuivaketju10 -järjestelmää sekä laadittavaa kosteudenhallintaselvitystä. Vesikatto- ja julkisivukorjaukset tehdään omarunkoisen sääsuojan alla. Rakennustekniset työt tehdään sisäilmaohjeen 2018 luokan S2 ja puhtausluokitustason P1 mukaan. Käytettävien rakennusmateriaalien tulee olla M1 luokiteltuja. Rakennusten paloluokka P1 soveltuvin osin. Kaikkiin huoltokohteisiin tulee olla turvalliset kulkuyhteydet. Huonetilojen akustiikka ja tilojen välinen ääneneristävyys tilojen käyttötarkoituksen mukaan.
Rakennuksen ympärillä uusitaan salaojat ja perusmuurit eristetään. Maanpintojen kallistuksia parannetaan rakennuksesta poispäin kallistaviksi ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesijärjestelmään. Satamakadun seinustalla pyritään maanpintaa alentamalla saamaan ikkunoiden alareunat noin 300 mm maanpinnan yläpuolelle. Pääsisäänkäynnin graniittiportaat kunnostetaan. Graniittikivinen tukimuuri kunnostetaan, vedeneristetään ja vedenohjusta parannetaan. Tontin ympärysaita uusitaan ja rakennetaan meluaita. Pihaan rakennetaan arkkitehtisuunnitelmissa esitetyt varastorakennukset ja pyöräkatokset. Vanha kellari poistuu käytöstä ja tilaan jäävään ryömintätilaan tehdään kulku laatikkovaraston kautta.
Eteläosan painuminen pysäytetään vanhojen perusten vahvistamisella uusilla paaluperustuksilla. Painumisesta johtuvat halkeamat korjataan kaikissa kerroksissa ja julkisivuissa. Graniittisokkeleiden saumat korjataan ja katujen korkeusasemamuutoksesta johtuvat graniittiulokkeet kunnostetaan ja perusmuurin vedeneristys ulotetaan graniittiverhousten taakse. Maanvastaiset mosaiikkibetonilattiat säilytetään tiivistäen liittymät ja halkeamat. Muuten alapohjarakenteet uusitaan kapillaarikatkoineen ja täyttökerrokseen asennetaan radonputkitus. Vanhat kanaalirakenteet puretaan kapillaarikatkokerroksen alapintaan asti.
Uudelle hissille tehdään uusi perustuslaatta ja välipohjarakenteisiin vaadittavat toimenpiteet. Hissi toteutetaan ilman alatilaa. Uuden porrashuoneen kohdalta puretaan vanhat välipohjarakenteet ja rakennetaan uudet kantavat seinät perustuksineen ja uudet välipohjarakenteet. Vanhan kellarin kohdalla uusi välipohja rakennetaan korkeusasemaltaan vanhaa välipohjarakennetta alemmaksi.
Alkuperäisellä osalla puurakenteisista välipohjista poistetaan kaikki täyttömateriaalit, kantavat palkit puhdistetaan ja tarvittavin osin välipohjarakennetta vahvistetaan. Holvirakenteiden yläpuoliset rakenteet uusitaan betoniholviin asti. Porrasaulojen välipohjarakenteet, joissa yläpinnassa mosaiikkibetonilattia ja alapuolella holvirakenne, ei toteuteta massiivisia toimenpiteitä.
Vanhalla painuneella laajennusosalla välipohjarakenteet ovat betonisia alalaattapalkistoja, joista poistetaan yläpuoliset rakenteet ja orgaaniset täyteaineet. Kaikissa välipohjarakenteissa huomioidaan palo- ja ääneneristävyys niin, että saavutetaan vähintään alkuperäisen rakenteen ominaisuudet. Erityistä huomiota kiinnitetään liikuntasalin ja alapuolisen tilan väliseen ääneneristävyyteen. Yläpohjarakenteista poistetaan orgaaniset täyteaineet ja rakenne tiivistetään. Rapattu julkisivu uusitaan pellityksineen ja julkisivukoristeet kunnostetaan ja tehdään osin uusia vanhaa vastaavia koristeita.
Laajennusosan patterisyvennyksistä poistetaan orgaaniset eristeet ja syvennykset ummistetaan. Kaikki rakenteiden sisällä olevat hormit tukitaan huonetiloihin päin, kerroksittain sekä yläpohjassa hallitsemattoman ilmanliikkuvuuden estämiseksi.
Ikkunat uusitaan Hämeenpuiston ja Satamakadun puolilta huomioiden liikennemelu. Uudet ikkunat tehdään vanhan mallin mukaisesti puusepäntyönä. Sisäpihan puoleiset ikkunat kunnostetaan. Ikkunoiden tiiveyttä tulee parantaa ja asentaa tarvittavin osin välikarmeja ikkunoihin. Ulko-ovet kunnostetaan.
Ullakolle rakennetaan iv-konehuoneita talotekniikan tarpeiden mukaan. Välipohjarakenteisiin ja vesikaton puurakenteisiin tehdään tarvittavat vahvistukset. Sisäpihan katos kunnostetaan. Vesikattoon tehdään talotekniikan ja iv-konehuoneiden muutostöiden vaatimat toimenpiteet.
Rakennusten LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä asetusten määräyksiä ja mitoitusohjeita.
Rakennusten ilmanvaihto suunnitellaan vakioilmajärjestelmänä ja ulkoilmavirrat mitoitetaan Sisäilmastoluokituksen 2018 laatuluokan S2 mukaisesti. Ilmavirrat määräytyvät henkilömitoituksen mukaan, käytäväalueet mitoitetaan neliöpohjaisesti.
Rakennusten sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien ja niihin kiinteästi liitettyjen laitteiden suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena on helppokäyttöisyys, huollettavuus, turvallisuus ja elinkaaritalous. Järjestelmät ja laitteet valitaan mahdollisimman energiatehokkaiksi.
Tavoitteena on saavuttaa rakennuksiin sellaiset toteutusratkaisut, joissa on huomioitu tilojen muunneltavuusmahdollisuudet, tilankäytön vaihtelumahdollisuudet sekä erilaiset käyttöajat ja käyttötarpeet koko sen elinkaaren aikana. Sähkö- ja tietoteknisten laitteistojen käyttöikätavoite on 35 vuotta.
Rakennusten perusparannuksessa kaikki sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät uusitaan kokonaisuudessaan, johtuen rakennuksen erittäin laajoista rakenne- ja LVI-teknisistä perusparannustoimenpiteistä sekä tilojen ja niiden toiminnallisista muutoksista, vaikka sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien teknistä käyttöikää on vielä jäljellä. Lisäksi sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien elinkaari pysyy samassa tahdissa LVI-tekniikan kanssa, eikä niille jouduta tekemään myös käyttöä hankaloittavia eriaikaisia perusparannustoimenpiteitä myöhemmin. Uusimisen yhteydessä järjestelmät toteutetaan lisäksi merkittävästi energiatehokkaammilla ratkaisuilla, mitä rakennuksen nykyiset ratkaisut ovat.
Päärakennuksen juhlasalisiiven sisäpihan puolen katolle toteutetaan aurinkosähköjärjestelmä uusiutuvan energian käyttämiseksi apuna taloteknistenjärjestelmien energiakulutuksessa. Järjestelmän on nimellisteholtaan noin 40kWp. Käytettävien aurinkopaneelien hiilijalanjäljen materiaalipäästöjen maksimiarvo on 150 kg/m2 ja hyötysuhde minimiarvo 20 %.
Investointi- ja käyttökustannukset
Wivi Lönnin koulun Pyynikin koulutalon koulu- ja piharakennuksen perusparannuksen veroton investointikustannus, sisältäen erilliskustannukset, on yhteensä 23 676 580 euroa (4415 euroa/brm2 - bruttoala kustannuslaskennassa ilman kylmän ullakon alaa).
Koulu- ja piharakennusten yhteenlaskettu vuosivuokra on 1 938 083 euroa, joka jakaantuu perusopetukselle 1 851 503 euroa, Pirkanmaan hyvinvointialueelle 29 112 euroa ja Pirkanmaan Voimia Oy:lle 57 468 euroa. Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten ja pinta-alan mukaisesti.
Hanketta esitetään jatkettavaksi hankesuunnitteluun. Talonrakennusohjelmassa 2025 Pyynikin koulurakennukselle on esitetty määrärahaa vuosille 2026–2029. Määrärahat esityksessä jakautuvat seuraavasti: vuosi 2026, 250 000 euroa, vuosi 2027, 3 500 000 euroa, vuosi 2028, 6 700 000 euroa ja vuosi 2029, 5 500 000 euroa yhteensä 15 950 000 euroa. Korjaustarpeen laajuus on tehtyjen tutkimusten perusteella kasvanut aiemmin arvioidusta, mistä syystä hankkeelle varattua määrärahaa on tarpeen kasvattaa vuosille 2027–2029, jotta hankkeen toteutus on mahdollista.
Toiminnan kustannukset
Pyynikin ja Pyynikintien koulutaloilla on Wivi Lönnin yläkoulun henkilökuntaa tällä hetkellä noin 60 henkilöä (mukaan lukien oppilashuolto, perusopetus ja Pirkanmaan Voimia). Opettajia koulussa on noin 40, avustajia noin 4 ja kouluvalmentajia noin 2 sekä rehtori, apulaisrehtori, koulusihteeri ja vahtimestari. Perusopetuksen palkkakustannukset ovat yhteensä noin 2 741 600 euroa / vuosi. Perusopetuksen muut toiminnan kustannukset (pl. ateriat ja vuokrat) ovat yhteensä noin 422 550 euroa / vuosi. Vuoden 2029 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida ensikertaisen kalustuksen kustannus, joka on 1 350 000 euroa eli 3 000 euroa oppilasta kohden. Summasta 65 % eli 877 500 euroa on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 35 % eli 472 500 euroa on varauksena käyttötalouteen, johon sisältyy tarvittavat ICT hankinnat.
Kouluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalveluiden kustannuksista vastaa Pirkanmaan hyvinvointialue.
Väistötilaratkaisu
Pyynikin koulu- ja piharakennusta ei voi käyttää rakennustöiden aikana. Suunnitelman mukaan väistötilana toimii entisen Kalevanpuiston koulun tontille, osoitteeseen Lemminkäisenkatu 14, hankittava siirtokelpoinen väistötila. Koko Pyynikin koulun toiminta järjestetään väistötilassa perusparannuksen ajan, mukaan lukien koulun Pyynikintie 2:ssa normaalisti järjestettävä toiminta. Liikuntatunnit järjestetään erikseen lähialueen liikuntatiloissa. Kulku väistötiloihin tapahtuu julkisella liikenteellä.
Pyynikin koulun väistötilatarpeen päätyttyä väistötilaa tullaan mahdollisesti hyödyntämään muiden koulujen perusparannusten aikaisena väistötilana. Väistötilan kustannukset tarkentuvat suunnittelun edetessä.
Lapsivaikutusten arviointi
Terveys: Pyynikin koulun perusparannus mahdollistaa oppilaille terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt. Perusparannetut ja uudet opetustilat luovat viihtyvyyttä ja koulumyönteistä asennetta oppilaisiin ja perheisiin. Koulun opiskeluhuolto toimii saumattomassa yhteistyössä oppilaiden terveyden ja opiskeluolosuhteiden edistämiseksi.
Turvallisuus ja liikkuminen: Pyynikin koulun perusparannuksen yhteydessä parannetaan kouluympäristön liikenneturvallisuutta, muun muassa huoltoreittejä muutetaan turvallisemmaksi. Perusparannuksen yhteydessä lisätään myös sekä oppilaille että henkilöstölle polkupyöräpaikkoja, joista osa katettuina.
Koulu on hyvin saavutettavissa myös kauempaa tultaessa.
Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia oppilaiden ja perheiden arjen sujumiseen, kun perusopetus tarjotaan jatkossakin lähipalveluna alueen nuorille. Tilat suunnitellaan niin monikäyttöiseksi kuin on mahdollista ja niitä voi vuokrata myös iltakäyttöön, lisäksi koulun piha-alue on iltaisin alueen lasten ja nuorten käytettävissä.
Tampereen kaupungin hallintosäännön (2.9.2025) 14.2 § 20. mukaisesti kaupunginhallitus päättää yli 10 000 000 euron arvoisten tilahankkeiden tarveselvityksistä, hankesuunnitelmista, toteutussuunnitelmista, rakennuttamissopimuksista, investointisopimuksista sekä taloudellisista loppuselvityksistä.
Tarveselvityksen liitteenä olevat pohjapiirustukset ovat salassa pidettäviä. Salassapidon peruste: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24.1 § 7-kohta.