Kaupunginhallitus, kokous 9.3.2020

Lataa  Kuuntele 

§ 110 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) 2021-2035 ja tavoiteltava investointitaso vuosille 2021-2024 (kehittämiskokousasia) 

TRE:1730/10.00.02/2020

Valmistelija

  • Männikkö Jukka, Talousjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Controller Anna-Maija Väänänen, puh. 044 430 9932, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. PALM-suunnitelma koostuu maankäytön toteutusohjelmasta sekä tähän pohjautuvista investointisuunnitelmista vuosille 2021-2035. PALM-suunnitelman taustalla on kaupunkistrategiassa asetetut kaupungin kasvua, kaupunkirakennetta sekä taloutta koskevat tavoitteet.

PALM-suunnitelma linjaa kaupungin maankäytön toteuttamista ja kerää yhteen koko kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointitavoitteet. PALM-suunnittelussa korostetaan palvelujen, asumisen, liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista. Tavoitteena on tehostaa investointien ohjausta ja hyödyntää PALM-työtä investointien suunnittelussa. PALM-suunnitelmassa on esitetty peruskaupungin, liikelaitosten sekä merkittävien tytäryhtiöiden suunnitellut investoinnit vuosille 2021-2035.

Alustavassa PALM-suunnitelmassa peruskaupungin ja liikelaitosten investointien kokonaismäärä 2021-2035 on noin 3,2 mrd. euroa, mikä on vuosittain keskimäärin 215 milj. euroa. Vuosien 2021-2030 osalta investointien esitetty kokonaismäärä on 2,44 mrd. euroa eli vuosittain keskimäärin 244 milj. euroa.

Kaikista PALM-investoinneista suurin osa on suunniteltu kohdistuvan talonrakennusinvestointeihin, joista korjausrakentamisen osuus on 796 milj. euroa ja uudisrakentamisen osuus 345 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaatimien investointien suunnittelu ja aikataulutus on vielä osittain kesken mahdollisen sote-uudistusten myötä. On kuitenkin nähtävissä, että esimerkiksi Koukkuniemen alueen jatkokehittäminen vaatii useiden rakennusten perusparannusta. 

Yhdyskuntarakentamisen osalta kiinteän maaomaisuuden PALM-investointeihin on suunniteltu kohdistuvan yhteensä 169 milj. euroa, joista noin 53 milj. euroa maanhankintaan ja noin 116 milj. euroa maanjalostuksen (mm. pilaantuneen maan puhdistukset, johtosiirrot ja maan esirakentaminen). Uudisalueiden perusinfrastruktuurin (mm. kadut ja puistot) rakentamiseen suunnitellaan kohdistuvan 217 milj. euron investoinnit vuosina 2021-2035. Kehitysohjelmiin PALM-investoinneiksi on arvioitu 389 milj. euroa 15 vuoden aikana.   

PALM-suunnitelman yhteydessä laadittavan maankäytön toteutusohjelman tavoitteena on taloudellinen ja tasapainoinen pitkän aikavälin kaupunkirakenteen kehitys sekä kaupungin veto- ja pitovoiman ylläpito ja kehittäminen. Tampereelle kohdistuva väestönkasvutavoite (1,4 %) on otettu huomioon maankäytön toteutusohjelmassa kaupunkistrategian mukaisesti. Kaupungin strategian mukaan asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikenteen laatukäytävien yhteydessä. PALMin yhteydessä laadittava asuntorakentamisen ajoitus toimii väestösuunnitteen laatimisessa yhtenä keskeisenä lähtötietona. Lisäksi maankäytön toteutussuunnitelmaa hyödynnetään mm. palveluverkkosuunnittelun lähtötietona.

PALMissa maankäytön toteutusohjelma perustuu siihen, että rakentaminen jakautuu usealle alueelle ja uusia rakentamisen alueita otetaan toteutukseen vaiheittain. Tällöin pystytään tarjoamaan useita erilaisia kohteita asukkaille ja rakentajille, kuten kysynnän on todettu jakautuvan. On todennäköistä, että joidenkin kohteiden ajoitusmahdollisuuksia joudutaan arvioimaan ja lomittamaan eri vuosille, jotta voidaan vastata taloudellisiin reunaehtoihin. Kustannus- ja tuottovaikutusten lisäksi tulee tarkasteltavaksi kohteiden vaikutukset mm. tasapainoiseen väestökehitykseen ja kohtuuhintaisen asuntotuotantoon.

Mittakaavaltaan ja kustannuksiltaan merkittävimpiä asuntorakentamisen kohteita ovat Asemakeskus, Hiedanranta, Särkänniemi ja Viinikanlahti. Muita suurempia täydennysrakentamisen alueita ovat Haukiluoma-Tesoma, Kaleva-Hakametsä, Lakalaiva-Peltolammi ja Hervanta. Pientalotonttitarjontaa tulee yhtiömuotoisen rakentamisen lisäksi lähivuosina Västinginmäen ja Ojalan uusille alueille.

Työpaikka-alueiden rakentamisessa työpaikkojen määrän kannalta keskeisimpiä alueita ovat keskustan ja aluekeskusten lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet. Uudet merkittävät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Kolmenkulman ja Haapakorven (ent. Aitovuoren) alueet.

Investointien suunnitteluprosessia vuotuisessa talousarviovalmistelussa on uudistettu ja kaupunginhallituksen ohjausta valmistelussa on tarkoitus lisätä. Kaupunginhallituksen tarkoitus käsittellä ja linjata taloussuunnitelmavuosien tavoiteltavaa investointitasoa maaliskuussa ja huhtikuussa. Kaupunginhallituksen huhtikuun linjausten pohjalta valmistellaan talousarviokehykseen ja taloussuunnitelmaan esitettävät investoinnit.

Muutos lisää investointien valmistelun suunnitelmallisuutta ja kaupunginhallitus pystyy näin ohjaamaan paremmin investointien pidemmän ajan valmistelua. Kesän kehyspäätöksessä kaupunginhallitus linjaa talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille 2021-2024 esitettäviä investointeja. Kehyspäätöksessä kaupunginhallitus voi myös linjata, mitä ehdollisesti toteutettavia investointeja voidaan ryhtyä valmistelemaan, jos omaisuuden myyntejä kertyy talousarviossa arvioitua enemmän.

Osana taloussuunnitelman 2021-2024 valmistelua kaupungin yksiköiltä on pyydetty alustavia vuosien 2021-2024 investointiesityksiä, jotka osittain pohjautuvat taloussuunnitelmassa 2020-2023 olevaan investointilistaan. Kesäkuun talousarviokehyspäätöksessä kaupunginhallituksen on tarkoitus linjata toimielinkohtaien investointitaso talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille 2021-2024.     

Kaupungin yksiköiden vuosille 2021-2024 esittämät alustavat investointisuunnitelmat olivat yhteensä noin 1,06 mrd. euroa eli keskimäärin vuosittain noin 264 milj. euroa. Kaupungin taseeseen rakentamisen lisäksi leasing-rahoituksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavaksi on alustavasti suunniteltu yhteensä 116 milj. euron talonrakennusinvestoinnit vuosina 2021-2024. Investointitasoa tulisi jatkovalmistelussa sovitella paremmin tulorahoituksen mahdollistamaan tasoon, jolloin keskimääräisen vuotuisen investointitason vuosille 2021-2024 tulisi olla noin 207 milj. euroa. Tällöin olisi mahdollista saada investoinneista tulorahoituksella katetuksi 60 prosenttia.

PALMia ja vuosille 2021-2024 tavoiteltavan investointitason valmistelua jatketaan kaupunginhallituksen linjausten ja ohjeiden mukaisesti ja tuodaan kaupunginhallitukselle päätettäväksi huhtikuussa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Kaupunginhallitus käy lähetekeskustelun maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelmasta 2021-2035 sekä investointien tavoitetasosta 2021-2024.

Kaupunginhallitus merkitsee maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelman 2021-2035 sekä investointien tavoitetason 2021-2024 valmistelutilanteen tiedoksi.

Päätös

Päätöehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, talousjohtaja Jukka Männikölle, kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille, controller Anna-Maija Väänäselle sekä kehittämispäällikkö Matias Ansaharjulle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.

Iiris Suomela poistui kokouksesta keskustelun aikana.

Aarne Raevaara ja Yrjö Schafeitel poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Jukka Männikkö, Anna-Maija Väänänen, Matias Ansaharju, Katariina Pahkasalo, Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Virpi Ekholm

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)