Perustelut
Tampereen kaupunki on ollut yksi energiatehokkuuden edelläkävijäkaupungeista Suomessa. Kaupungin ensimmäinen energiatehokkuussopimus silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa solmittiin jo vuonna 1997. Kaupunki on toteuttanut energiankäytön tehostamissuunnitelmia jo lähes kolmekymmentä vuotta, ja energiatehokkuustyöstä on tullut osa kaupungin päivittäistä toimintaa. Tampereen kaupunki on saanut sopimuskuntana energiatehokkuustoimiinsa työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea aiemmalla sopimuskaudella vähintään 1,66 milj. euroa. Kaupunki on tehnyt tiivistä yhteistyötä muiden pirkanmaalaisten energiatehokkuussopimuskuntien kanssa sekä kehittänyt toimintaansa energiatehokkaammaksi useissa julkista rahoitusta saanneissa tutkimus- ja kehityshankkeissa.
Vuosina 2026–2035 käynnistyy uusi energiatehokkuussopimuskausi, jatkona aiemmalle energiatehokkuussopimuskaudelle 2017–2025. Suomessa vapaaehtoiset Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet. Sopimustoiminta tukee osaltaan myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja keskeinen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä. Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoiminnalla on jatkossakin arvioitu olevan mahdollista saavuttaa direktiivin velvoitteet ilman entistäkin tiukempaa lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja. Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen (JETS) tavoitteiden saavuttamisen kautta voidaan kunnissa välttää esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivin mukainen niin sanottu pakkosaneeraus. Ilman JETS:iä kuntienkin velvoitteena on peruskorjata kolme prosenttia yli 250 neliömetrin lämmitettyjen tai jäähdytettyjen rakennusten kokonaispinta-alasta energiatehokkuudeltaan uutta vastaavaksi.
Liittyessään Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen kunta asettaa vähintään 10 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen sopimuskaudelle 2026–2035 ja välitavoitteen 6 prosenttia vuodelle 2030. Tavoite lasketaan sopimukseen liitettävistä energiankulutustiedoista. Laskennassa käytetään viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden tietoja. Tavoitteen saavuttamista seurataan sopimuskaudella raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksen laskennan kautta. Tavoitevuosina 2030 ja 2035 liittyjän energiankäytön ei sopimuksessa edellytetä olevan sopimukseen liittymistilannetta alempi. Säästötoimien vuosittainen raportointi ja säästövaikutusten laskenta tehdään samaan tapaan kuin edellisilläkin sopimuskausilla.
Tampereen kaupungin uuden Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen piiriin laskettava energiankulutus vuonna 2024 oli yhteensä 174 845 MWh. Sen mukainen energiansäästötavoite vuodelle 2030 on 10 491 MWh ja vuodelle 2035 eli koko sopimuskautena 17 484 MWh. Lukemat sisältävät Tampereen kaupungin rakennusten sekä ulko- ja katuvalaistuksen energiankulutukset. Tampereen kaupunki voi toteuttaa energiankäytön tehostamistoimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi.
Sopimuksen liittyy samassa yhteydessä itsenäisinä raportointiyksiköinään Tampereen kaupunkikonsernin yrityksistä Finnpark Oy, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Pirkanmaan Voimia Oy, Tampereen Infra Oy, Tampereen Raitiotie Oy, Tampere-talo Oy ja Tampereen Vesi Oy. Sopimukseen lähtötiedoiksi tulee Tampereen kaupungin ja konserniyritysten energiankulutukseksi yhteensä 234 120 MWh ja sitä vastaaviksi säästötavoitteiksi 14 048 MWh (2030) ja 23 412 MWh (2035). Kukin yritys eli itsenäinen raportointiyksikkö vastaa omista säästötavoitteistaan ja sopimuksen raportoinnista.
Hallintosäännön (2.9.2025) 14.2 §:n 29. kohdan mukaisesti kaupunginhallitus päättää merkittävien sopimusten hyväksymisestä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Tampereen kaupunki liittyy Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) kaudelle 2026–2035.
Sopimuksen vastuuhenkilöksi nimetään kaupunkiympäristön palvelualueen kestävä kaupunki -palveluryhmän ympäristöjohtaja, jota vakanssia tällä hetkellä hoitaa Kati Skippari.